mitä mieltä ootte 15v. nuoren aseharrastuksesta. Nyt hän haluaisi oman aseen, mitä mieltä ootte et kannattaako laittaa nimee lupa-paperiin.
Lapset ja aseet
harrastaja
8719
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kai tunnet oman lapsesi...?
katsomaan, www.uskojaurheilu.fi osasto urheilijat
Kerron omista kokemuksistani...
Tuossa iässä ja nuorempana kiinnosti niin vietävästi paukut ja tussarit. Niitä rakennettiin ties mistä, pääasia vain oli saada räjäytellä ja ammuskella. Monesti jälkeenpäin ajatellen olen ihmetellyt, että yleensä selvisin murrosiästäni hengissä.
Sitten tulin 15 vuoden ikään ja isä ehdotti, josko hankkisimme minulle oman haulikon.
Että arvaakkan mikä vaikutus tuolla oli... tussareitten ja paukkujen rakentelu loppui just tuohon.
Tietenkin aluksi haulikkoa käsiteltiin isän valvonnassa ja kun isä totesi minun hallitsevan tuon välineen turvallisen käsittelyn sain käydä metsällä yksinkin.
Selvitä nyt ainakin aluksi, missä lapsesi aikoo tuota asetta käyttää, missä ammuskella.
Kaveripiirissä, nurkantakana ei sitten kelpaa.
Varaudu myöskin siihen, että otat lapseltasi aseen pois määräajaksi, ellei hän käsittele sitä asiallisesti.
Aseen omistaminen jos joku on vastuullista , kurinalaista ja nimenomaan sitähän tulisi lapselle opettaa..
Pistä nimi paperiin....
Jos itse harrastat metsästystä ja lapsesi kanssa pääsette vaikkapa johonkin hirviporukkaan, niin mikä ettei. Itsehän tiedät, mitä metsästys parhaimmillaan on.
Minä ja pojan isä emme ole metsästyksestä kiinnostuneita, joten en näe mitään syytä aikanaan pojallenikaan asetta hankkia. Tai jos vaikka tarkkuusammuntaa poika haluaisi ruveta harrastamaan, niin taitaisin itsekin aloittaa ko. harrastuksen.
Sen sijaan siskoni poika harrastaa metsästystä, sai oman aseen ja käy hirvimetsällä kummisetänsä kanssa. Ihan ok juttu.
Ase 15-vuotiaalle ilman mitään erityistä syytä on mun mielestä aika arveluttavaa.
Jokaiseen harrastukseen liittyy jollain tavalla vastuu. Aseharrastukseen suurimmassa määrin. Jos hommaat lapsellesi aseen niin opeta vastuuta (ehkä olet jo opettenut) sillä ase ei saa olla "sen" jatke. Itse tykkään aseista ja ampumisesta mutta en ikinä ampuisi pikkulintua, mikä on muotia nuorten keskuudessa. Mieti ja tee ratkaisu omassa viisaudessasi älä mielistellessä.
Ase on rautaa aseen oikea käyttö viisautta!
riskejä piilee siinä hommassa vähän liikaa
vaikka kuin positiivisesti ajatteleekin
muitakin harrastuksia on nuorelle ja surullisia tapauksia on paljon eikä niitä saa tekemättömäksi
Asehommissa on todellakin paljon riskejä. Ja riskit ovat sellaisia, joita ainakaan minä en halua missään nimessä ottaa...
Mitäs vikaa on jalkapallossa tai koripallossa? Pelata saa monta vuotta, ja suurimmat vahingot sinä aikana on venähdyksiä ja korkeintaan murtumia tai kulumia. Aseen kanssa ei tarvitse sählätä kuin kerran, ja se on siinä.
Ja huomatkaa, ei auta vaikka oma lapsi osaa käyttää asetta, ampujahan voi olla joku muu.
Ylipäätään koen aseiden kanssa pelaamisen jotenkin aggressiiviseksi ja tuhoavaksi. Jos kaipaa esimerkiksi metsässä liikkumista ja eläinten tarkkailua, voisi aseen aivan hyvin vaihtaa vaikka kameraksi tai kiikariksi...
Tarkkuusammunta on siinä rajoilla. Ilmapistoolilla ei taida saada henkeä kovin helposti, näön kyllä silläkin.
Meillä neiti aloitti 6-vuotiaana ammunnan ilmakiväärillä ja pikkuhiljaa opastuksella ja valvonnalla on tullut hyväksi ampujaksi ja vastuulliseksi vielä. Hän ei pidä ampujista jotka puhuvat räiskimisestä, koska sillon ollaan jo väärillä raiteilla. Ampuminen ei ole räiskimistä. Jos nuoresi tuntee vastuun ja osaa aseen käsittelyn, asia on ok. Jos kokemusta ei ole ja epävarmuutta on, kannattaa ottaa yhteyttä ampumaseuroihin, joissa nykyiusin nuoria opetetaan aikalailla kelpo aseenkäyttäjiksi.