Windows voittaa täpärästi

Ei kukaan ole väittänytkään etteikö windowsilla pärjää jos on ammattilainen mutta ei kannata myöskään kiistää sitä tosiseikkaa että Linux on windowsia helppokäyttöisempi. :D

käyttää? kirjoitti:

Ei kukaan ole väittänytkään etteikö windowsilla pärjää jos on ammattilainen mutta ei kannata myöskään kiistää sitä tosiseikkaa että Linux on windowsia helppokäyttöisempi. :D

Mikähän mahtaa olla perusteena väitteelle Linux on Windowsia helppokäyttöisempi? Odotan vastausta suurella innolla.

Eipä tietenkään kirjoitti:

Mikähän mahtaa olla perusteena väitteelle Linux on Windowsia helppokäyttöisempi? Odotan vastausta suurella innolla.

>...vastausta suurella innolla.

Käviskö muutama esimerkki?

1. Kirjoittimen asennus.

Linux: asennus selaimella, heti valmis käyttöön ja tarvitaan yksi ainoa, muutaman kymmenen kilon ppd-tiedosto vs. ajetaann CD:llinen softaa windowsissa, käynnistetään kone uudelleen ja toivotaan että asennus onnistui.

2. Ohjelmien asennus.

Linux: Paketin hallinnassa rastit ruutuihin ja lähdetään kahville vs. windowsissa haalitaan netistä epämääräinen asennustiedosto, ajetaan se ja istutaan asennuksen ajan koneen ääressä ja vastaillaan typeriin kysymyksiin ja lopuksi bootataan.

3. Tietoturva

Linux: Ei mitään tekemistä vs. windowsissa ajetaan palomuureja, virustorjuntoja ja senkin seitsemänlaisia haittaohjelmien etsijöitä ja toivotaan että ne löytäisivät kaiken koneelle piiloutuneen ylimääräisen.

Riittääkö? :D

palkitaan kirjoitti:

>...vastausta suurella innolla.

Käviskö muutama esimerkki?

1. Kirjoittimen asennus.

Linux: asennus selaimella, heti valmis käyttöön ja tarvitaan yksi ainoa, muutaman kymmenen kilon ppd-tiedosto vs. ajetaann CD:llinen softaa windowsissa, käynnistetään kone uudelleen ja toivotaan että asennus onnistui.

2. Ohjelmien asennus.

Linux: Paketin hallinnassa rastit ruutuihin ja lähdetään kahville vs. windowsissa haalitaan netistä epämääräinen asennustiedosto, ajetaan se ja istutaan asennuksen ajan koneen ääressä ja vastaillaan typeriin kysymyksiin ja lopuksi bootataan.

3. Tietoturva

Linux: Ei mitään tekemistä vs. windowsissa ajetaan palomuureja, virustorjuntoja ja senkin seitsemänlaisia haittaohjelmien etsijöitä ja toivotaan että ne löytäisivät kaiken koneelle piiloutuneen ylimääräisen.

Riittääkö? :D

Rekisterin puhdistus/korjaus levyn eheytys puuttuivat.

Periaatteessahan asia on noin mutta Linuxin miinukseksi voi laskea sen että kaikkiin laitteisiin ei löydy ajureita. Ja kyllä niitä ajureita joutuu linuxiinkin metsästämään ellei sitä ole kernelissä valmiina, wlan-kortit ovat oiva esimerkki tästä kuten myös uusimmat monitoimikoneet (tulostin-skanneri-kopiokone-faxi)

Toisekseen Windowsissa ei toki tarvitse koko cd-levyllistä softaa asentaa, pelkän ajurinkin voi asentaa mutta yleensä tietty tarvii jotakin softaa jolla laitetta voi hyödyntää, eihän se pelkkä laitteen tunnistaminen lohduta.

Joissakin tapauksissa täytyy asetaa koko cd:n softamälli, fiksummissa softissa saa sentään itse valita ohjelmapalaset jotka haluaa asentaa.

Eilen mulla oli Ubuntussa vmwaressa w2k käynnissä ja olin toisella työpöydällä puuhailemassa muuta kun aloin ihmettelemään miksi kiintolevy rapisee koko ajan.. no sehän oli w2k:n virussofta kun skannaili virtuaalilevyä (skannaa jos kone on idlenä) että vähän kyllä alkoi naurattamaan koko juttu ;D Valitettavasti sitä winkkua vielä tarvii joihinkin juttuihin..

old_profile_3778 kirjoitti:

Rekisterin puhdistus/korjaus levyn eheytys puuttuivat.

Periaatteessahan asia on noin mutta Linuxin miinukseksi voi laskea sen että kaikkiin laitteisiin ei löydy ajureita. Ja kyllä niitä ajureita joutuu linuxiinkin metsästämään ellei sitä ole kernelissä valmiina, wlan-kortit ovat oiva esimerkki tästä kuten myös uusimmat monitoimikoneet (tulostin-skanneri-kopiokone-faxi)

Toisekseen Windowsissa ei toki tarvitse koko cd-levyllistä softaa asentaa, pelkän ajurinkin voi asentaa mutta yleensä tietty tarvii jotakin softaa jolla laitetta voi hyödyntää, eihän se pelkkä laitteen tunnistaminen lohduta.

Joissakin tapauksissa täytyy asetaa koko cd:n softamälli, fiksummissa softissa saa sentään itse valita ohjelmapalaset jotka haluaa asentaa.

Eilen mulla oli Ubuntussa vmwaressa w2k käynnissä ja olin toisella työpöydällä puuhailemassa muuta kun aloin ihmettelemään miksi kiintolevy rapisee koko ajan.. no sehän oli w2k:n virussofta kun skannaili virtuaalilevyä (skannaa jos kone on idlenä) että vähän kyllä alkoi naurattamaan koko juttu ;D Valitettavasti sitä winkkua vielä tarvii joihinkin juttuihin..

"Ja kyllä niitä ajureita joutuu linuxiinkin metsästämään ellei sitä ole kernelissä valmiina"

Muotoillaan tuo uusiksi siten että "..joutuu linuxiinkin metsästämään ellei niitä ole kernelissä valmiina tai jakelupaketin mukana sourcena"

Olisiko se noin pare?

palkitaan kirjoitti:

>...vastausta suurella innolla.

Käviskö muutama esimerkki?

1. Kirjoittimen asennus.

Linux: asennus selaimella, heti valmis käyttöön ja tarvitaan yksi ainoa, muutaman kymmenen kilon ppd-tiedosto vs. ajetaann CD:llinen softaa windowsissa, käynnistetään kone uudelleen ja toivotaan että asennus onnistui.

2. Ohjelmien asennus.

Linux: Paketin hallinnassa rastit ruutuihin ja lähdetään kahville vs. windowsissa haalitaan netistä epämääräinen asennustiedosto, ajetaan se ja istutaan asennuksen ajan koneen ääressä ja vastaillaan typeriin kysymyksiin ja lopuksi bootataan.

3. Tietoturva

Linux: Ei mitään tekemistä vs. windowsissa ajetaan palomuureja, virustorjuntoja ja senkin seitsemänlaisia haittaohjelmien etsijöitä ja toivotaan että ne löytäisivät kaiken koneelle piiloutuneen ylimääräisen.

Riittääkö? :D

Puhe käyttämisestä, ei asentamisesta. Windows jossa kaikki asennettu ja palomuuri päällä, millä tavoin Linuxia vaikeampi käyttää?

Paketinhallinnasta saat asennettua vain ne ohjelmat jotka jakelija on sinne hyväksynyt. Muut ohjelmat asennetaan hakemalla "epämääräinen (lähdekoodi)tiedosto" ja sitten vaan make install error n 1 file not found bla bla helvetti. Esimerkiksi Debianin paketinhallinnasta ei taida löytyä mitään muuta kuin GPL lisensoituja ohjelmia. Tosi helppoa on kyl.

Käytöstä, ei asennuksesta kirjoitti:

Puhe käyttämisestä, ei asentamisesta. Windows jossa kaikki asennettu ja palomuuri päällä, millä tavoin Linuxia vaikeampi käyttää?

Paketinhallinnasta saat asennettua vain ne ohjelmat jotka jakelija on sinne hyväksynyt. Muut ohjelmat asennetaan hakemalla "epämääräinen (lähdekoodi)tiedosto" ja sitten vaan make install error n 1 file not found bla bla helvetti. Esimerkiksi Debianin paketinhallinnasta ei taida löytyä mitään muuta kuin GPL lisensoituja ohjelmia. Tosi helppoa on kyl.

>...millä tavoin Linuxia vaikeampi käyttää?

Sillä tavalla että vaikka kaikki toimisikin niin se on hidas ja vielä kun virustorjunta vie kohtuuttoman osan ceepu-tehosta.

Esim. Copy-Paste on toivottoman köpelöä kun ei ole kuin viimeinen Copy muistissa.

Jne,jne...

>"epämääräinen (lähdekoodi)tiedosto" ja sitten vaan make...

Ei suinkaan vaan jos haluaa toimia windowsmaisesti niin binäärit löytyy kyllä rpm:nä.

>...mitään muuta kuin GPL lisensoituja ohjelmia.

Laitapa vaikka Fedora ja siihen livnan repo niin onhan ihme jos ei tarjonta riitä.

kokeile kirjoitti:

>...millä tavoin Linuxia vaikeampi käyttää?

Sillä tavalla että vaikka kaikki toimisikin niin se on hidas ja vielä kun virustorjunta vie kohtuuttoman osan ceepu-tehosta.

Esim. Copy-Paste on toivottoman köpelöä kun ei ole kuin viimeinen Copy muistissa.

Jne,jne...

>"epämääräinen (lähdekoodi)tiedosto" ja sitten vaan make...

Ei suinkaan vaan jos haluaa toimia windowsmaisesti niin binäärit löytyy kyllä rpm:nä.

>...mitään muuta kuin GPL lisensoituja ohjelmia.

Laitapa vaikka Fedora ja siihen livnan repo niin onhan ihme jos ei tarjonta riitä.

linux on paljon vaikeampi kuin mac

ota ja kokeile kirjoitti:

linux on paljon vaikeampi kuin mac

Ajurin itse kirjoittaminen mäkkiin on vaikeampaa. Totuus on, että Linuxilla on laajempi laitteistotuki.
Pamauta joku valmistajan mukaan Windows-only TV-kortti mäkkiisi. Linuxissa voi jopa säkällä toimia, mutta mäkissä pääset 100% varmuudella koodaamaan. Okei ehkä kaikki USB-kihartimet ei toimi, mutta kuitenkin parempi vaikka eri prossuilla ja näyttiksillä.

linux-äijä kirjoitti:

Ajurin itse kirjoittaminen mäkkiin on vaikeampaa. Totuus on, että Linuxilla on laajempi laitteistotuki.
Pamauta joku valmistajan mukaan Windows-only TV-kortti mäkkiisi. Linuxissa voi jopa säkällä toimia, mutta mäkissä pääset 100% varmuudella koodaamaan. Okei ehkä kaikki USB-kihartimet ei toimi, mutta kuitenkin parempi vaikka eri prossuilla ja näyttiksillä.

Eli siis samalla laskuopilla Windows on helpompi kuin Linux koska siinä on laajempi laitteistotuki ;)

pussiin menit kirjoitti:

Eli siis samalla laskuopilla Windows on helpompi kuin Linux koska siinä on laajempi laitteistotuki ;)

Eikö nyt sitten ollutkaan puhe käyttämisestä, siinä vaiheessa kun ohjelmat ja laitteet oli saatu asennettua...? Päätähän jo...

Nimimerkki kirjoitti:

Eikö nyt sitten ollutkaan puhe käyttämisestä, siinä vaiheessa kun ohjelmat ja laitteet oli saatu asennettua...? Päätähän jo...

Tehän tässä lähditte hortoilemaan usb-bluetooth-firewire kahvinkeittimien ajurien asentamis linjalle. Ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäkööt.