Kyselisin, millaisella taustalla ja koulutuksella työskentelee kentällä esim laaja-alaiset erkat tai resurssiopet(epäpätevinä palkattu)?
Entäpä erityisluokanopet?
Harkitsen hakua, mutta mietityttää mikä on tilanne ylipäätään kentällä koulutuksen suhteen näillä epäpätevillä? Itselläni on erkan ja kasvatustieteen approt sekä erkan aineopinnot suoritettu.Ei paljon, mutta... ;)
Entäpä erityisluokanopet?
Harkitsen hakua, mutta mietityttää mikä on tilanne ylipäätään kentällä koulutuksen suhteen näillä epäpätevillä? Itselläni on erkan ja kasvatustieteen approt sekä erkan aineopinnot suoritettu.Ei paljon, mutta... ;)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos on erkan aineopinnot suoritettuna, saumat on jo hyvät...riippuu tietysti paikkakunnasta ja myös muusta pohjakoulutuksestasi. Useimmilla paikkakunnilla pula on kuitenkin niin kova, että jos muuten pystyt vakuuttamaan, että persoonasi puolesta olet sopiva erkan hommiin, niin eiköhän pätkätöitä ala tulla. Parin vuoden töitten jälkeen on jo sitten tosi hyvät mahikset päästä erityisopekoulutukseenkin, ja sitten voit kyllä valita, mistä haluat itsellesi vakituisen viran.
Onnea matkaan!
No, ei sulla kyllä vielä ole kovin paljon sellaista opiskelua takana, joka oikeasti hyödyttäisi varsinaisessa työssä. Approt ja aineopinnot eivät kanna kovin pitkälle, kun sinulla (ymmärsin, että sinulla ei ole mitään muuta koulutusta pohjalla) ei ole pedagogisia opintoja saatika laaja-alaisen työhön oleellisesti liittyviä kieleen ja kielenkehitykseen liittyvää tietouttaa. Olisit kyllä aika pystymetsästä liikkeellä.
Minä en valitsisi sinua töihin, olettaen että minulla olisi valinnanvaraa.
Kentällä löytyy tarjokkaiksi jopa sairaanhoitajia tai insinöörejä, mutta oikeat mahdollisuudet erityisopettajan työn hoitamiseen ovat luokan- tai aineenopettajakoulutuksen suorittaneilla, jotka ovat sen lisäksi hankkineet tietoja ja taitoja erityisopetuksen sektorilta. Kannattaa siis myös miettiä, onko itsellä oikeasti riittävät tiedot ja taidot noin vaativan työn tekemiseen. Sitä ei kuitenkaan tehdä hyvällä sydämellä.
Hanki lisää koulutusta ja tartu sitten asiaan uudelleen. Tämä työ on joka päivä erilaista ja haasteellista ja sen tähden juuri niin mielenkiintoista. Tänään tosin oli yksi niistä päivistä, jolloin harkitsen vakavasti kevyemmän työn hakemista.
olen ja koulutukseni on lastentarhanopettaja/luokanopettaja, ei suoritettuja (kesken vielä) erkan opintoja. Pitkä kokemus lastentarhanopetajan työstä taustalla.
paras homma tällä pohjalla, jos ajattelee jotain epäpätevänä sijaisena oloa? hakisin töitä tuosat atmmikuusta lähtien kevääksi.Olisiko se resurssiope tai laaja-alainen? taustasta: olen ollut aiemmin ihan muulla alalla, mutta nyt on noin puolitoista vuotta takana kokemusta erityisluokista-ensin koulunkäyntiavustajana, nyttemmin sijaisena keikkaa tehden.
No...vaikka tuossa jo joku yritti sua masentaa, sanoisin, että hae ihan rohkeasti vain niitä erityisopen / erityisluokanopettajan sijaisuuksia. Koska pula on oikeasti kova, ihmisiä otetaan töihin mitä erilaisimmilla taustoilla: jos olet tehnyt avustajan töitä, tiedät jo hieman, mitä realismi kouluissa on. Pätkätöissä ainakin opit huomaamaan, onko sinusta alalle vai ei. Joka tein tyypistä hommaan ei ole, mutta esim. itte jouduin / pääsin lamavuosina alunperin autistisen jäpikän avustajaksi maisteripohjalta (ilman erkan tai kasv.tieteen opintoja, opettajan ura ei kuulunut suunnitelmiin alkuunkaan), koska homma sujui OK, aloin saada samassa koulussa open sijaisuuksia, ensin lyhyempia ja sitten pidempiä, työn ohessa opintoja, sitten erkkaopekoulutukseen jne; tällä hetkellä olen virassa samaisessa koulussa, eli niin se elämä heittelee...
Varmaan jotkut yrittää mollata sua koulutuksen puuttumisen ja "epäpätevyyden" takia vielä monta kertaa, siihen saat kyllä tottua, mutta kuten meille valmistumisen kynnyksellä oleville erityisopettajille (n. 30:lle epäpätevänä töitä tehneelle) muistutettiin, valmistuminen antaa kelpoisuuden, ei välttämättä pätevyyttä. Tiedän monia epäpäteviä opeja ja loistavia avustajia, jotka klaaraavat hommat siinä missä viranhaltijatkin. Tosi on!
Kiitos rohkaisevista sanoista!
Enemmänkin epäröin kuin ujostelen, koska olen nähnyt miten repivää ja täynnä hankalia tilanteita esimerkiksi ESY -open työ on..Toisaalta en ole koskaan niihin helpoimpiin hommiin elämässä hakeutunut. Haasteita saa olla.
Sitä vaan haluaisin sulta kysyä, että pystyitkö työn ohessa sitten tekemään opinnot loppuun ja kauanko kesti?
Itselläni puuttuu tosiaan vielä cumusta noin 60 op ja sitten maisterin tutkintoon se 120 op. Aika rankalta tuntuu työn ja opiskelun yhdistäminen vielä vuosia.
Tuosta mollaamisesta..voihan sitä eteen tullakin, mutta tosiaan itsekin olen nähnyt monta epäpätevää, jotka hyvin klaaraavat hommansa, eikä minulla ole ollut kuin hattua nostaa heille.Sitäpaitsi, näihinkään hommiin ei ole vain yhtä muottia ja ajoittain on tunne, että tein väärin. Inhimillistä.
epäpätevän työtä päätyy helposti siihen, että hyvinhän se pärjää. Realismi ei ole mollaamista tai masentamista. Erityisoppilaat ovat niin moniongelmasia, että he tarvitsevat ammatti-ihmisen opettajaksi - eivät hyväsydämistä haasteiden hakijaa. Silti tuosta haasteiden hakijasta voi kehkeytyä oikea ammatiilainen, mutta vasta koulutuksen jälkeen.
Eräs kokenut yliopisto-ope sanoi, että liian kauan epäpätevänä hommaa hoitaneita ei pitäisi ottaa enää koulutukseen, sillä he luulevat tietävänsä eivätkä enää opi oikeita malleja. Poisoppimisestahan siinä on kyse ja se on aina se vaikein juttu.
Kun olen näissä kommenteissani ottanut kantaa pätevä/epäpätevä -debattiin, niin olen tehnyt sen 10 vuoden työkokemuksella ja nyttemmin siis virassaolevana ja muodollisesti pätevänä erityisopettajana. Viimeiset vuodet olen toiminut myös opettajien ja erityisopettajien kouluttajana, joten uskoisin, että minulla on näkökulmaa arvioida asiaa laajemminkin kuin "epäpätevän näkäkulmasta". Koskapa valtaosa opettajista on alalla peruskoulu - lukio - (armeija) - okl - opetustyö -putken kautta, on monilla alalle olevilla myös vääristävä putkinäkö, ihan niin kuin muilta aloilta tulleista ei opetustyöhön olisi...(erityis)open työssä on eduksi nimenomaan laaja elämän- ja työkokemus, ja noin kymmentä eri pätkätyötä tehneenä voin sanoa, ettei erkan työ ole työtä kummempaa; vaativaa tosin, mutta ei mitään mystistä salatiedettä, jota ei voisi oppia monenlaisista lähtökohdista. Lisäksi alalle oppii todella vain tekemällä työtä, perehtymällä alaan esim. kokeneempien kollegoiden tietotaitoa ammentamalla (ei onnistu tietenkään kaikissa työpaikoissa) ja tärkeintähän erkan työssä on oppilaantuntemus.
Enkä nyt aseta koulutuksen saanutta ja ei-koulutettua samalle viivalle; kyse on vain siitä tosiasiasta, että alalla on työvoimapula ja potentiaalisia tekijöitä tarvitaan...
Paljon pystyy suorittamaan työn ohessa esim. kesäyliopiston kautta, mutta harjoittelut, seminaarit ym. kontaktiopetus ottaa aikansa...itselläni oli jo maisterin tutkinto taskussa, kun aloin opettajopinnot, joten suhteellisen vähän jäi opiskeltavaa kokopäiväisesti.
Mutta vuosia siihen menee ja sisua kysyy. Yksi huipputehokas vuosi kokopäiväopiskelua olisi varmaan hyvä ratkaisu kohdallasi..luulisin.
puhe oli sinusta "entinen epäpätevä"? Sinä et nyt tällä kertaa ollut keskiössä - ehkä seuraavalla kerralla puhutaan sinusta.
;) Jesss...näin olen ajatellutkin, että vuoden uhraisin opinnoille kokopäiväisesti ensi syksystä alkaen.
Aika jännä, että aletaan muuten heti kärkkäästi pudottaa " luuloja" pois epäpäteviltä täällä...Ihan kuin tässä muka itseään valmiina edes pitäisi. Juuri niin kuin sanoit; pulaa on kovasti, ja koska alalle aion ja olen jo kouluttautunutkin, on selvää, että myös haen näitä töitä. Tarjontaahan on.
Itselläni on takana juuri tuota kuvaamasi elettyä elämää.Todellakin. Ja olen myös huomannut siitä olevan ihan käytännön apua monissa tilanteissa.