Muistattako

Yksi huostaanottotapaus:

Pojalla tuli ongelmia koulunkäynnissä, niinpä poika otettiin kiireellisesti huostaan ja passitettiin tutkimuksiin sairaalaan. Tutkimukset kestivät muutaman kuukauden, jolloin todettiin, ettei ole lapselle missään tapauksessa hyvä erottaa äidistä. Tähän sosiaalityöntekijät vain totesivat, että lapsihan on kunnan huostassa, mehän siitä päätetään.

Pojalla oli kummina psykologi, perhetyöntekijä. Tämä kummi järjesti pojalle läheltä tukiperheen ja esitti asian sosiaalityöntekijöille, mutta tukiperhe, joka oli toiminut vuosia eri lasten tukiperheenä ja sijaisperheenä, ei käynyt sosiaalityöntekijöille, koska he eivät tunteneet tätä tukiperhettä. Niinpä pojalle haettiin milloin mistäkin sijoituspaikkaa. Jopa 600 km päästä tultiin hakemaan autolla. Pojalla oli kissa, jonka hän halusi mukaan. Sijoituspaikan noutajallekkin asia sopi ja äiti saatteli poikansa, jolla oli kissa sylissä, sijoituspaikan noutajan autoon. Tässä vaiheessa olivat sosiaalityöntekijät poistuneet paikalta. Poika istui kissa sylissä auton takapenkille ja auton ovi meni kiinni. Sijoituspaikan noutaja aukaisi ikkunan ja alkoi repiä kissaa pojan sylistä ja sanoi äidille, että me emme tätä ota mukaan. Silloin äiti aukaisi auton takaoven ja sanoi pojalleen, että nyt ulos autosta. Äiti vei poikansa kissan kanssa takaisin kotiin.

Sosiaalityöntekijä soitti äidille, että miksi äiti ei ole yhteistyökykyinen. Äiti sanoi, että hän oli ja hänen poikansakin oli, koska pojalle luvattiin, että kissa saa tulla mukaan. Ja äiti kertoi sosiaalityöntekijälle mitä sitten tapahtui kun sosiaalityöntekijät olivat poistuneet paikalta. Sosiaalityöntekijä sanoi, ettei hän voi kommentoida koska ei ollut paikalla.

No uusi yritys. Nyt otettiin äiti mukaan ja mentiin muutaman sadan kilometrin päähän tutustumaan uuteen sijoituspaikkaan. Siellä sosiaalityöntekijä kesken neuvottelun kysyi, että mahtaako tässä kunnassa olla vapaita asuntoja. Kaikki olivat ihmeissään, että miksi. Sosiaalityöntekijä sanoi, että kun ei ole hyvä erottaa lasta äidistä, että jos äiti muuttaisi tänne.

Äiti sanoi myöhemmin, että hän oli niin ällikällä lyöty, ettei tajunnut kysyä, että olisikohan siinä kunnassa vapaana sosiaalityöntekijän paikkaa.

----------------

Tämäkin äiti, kävi töissä: jakoi lehtiä, siivosi lentokoneita. Ei odottanut rahaa sossusta. Mutta sossu ratkaisi asian niin, että otti kaikki lapset huostaan, kolme nuorinta sijoitti monien satojen kilometrien päähän juuri perustettuun perhekotiin, jossa vuorokausi taksa oli 2002 n. 150 euroa per lapsi eli on maksanut joka vuosi perhekotiin 365 x 150 euroa x 3 = 164250 euroa/vuosi

Tämä poika ja toinen vanhempi, jotka nyt ovat aikuisia potkittiin pois laitoksesta, mutta heitä ei virallisesti kotiutettu pitkään aikaan eikä äiti saanut elatusmaksuja eikä lapsilisiä.

No, kolme nuorinta on sitten saanut mallin "hyvästä" perhe-elämästä. Perhekodin vetäjä, nainen, meni naimisiin naisen kanssa, ja kai onni kukoistaa. Onhan rahaa, millä mällätä!

Äiti on asunnoton ja työtön. Kahdella vanhemmalla pojalla on jo perhe. Tämä poika, joka joutui vaikeuksiin koulussa ja josta kerron tuolla viestissä ennen ogea, oli muutaman vuoden ilman minkäänlaista opetusta eli hänelle ei löytynyt koulupaikkaa, sai vähän aikaa kotiopetusta muutaman tunnin viikossa. Oppi lukemaan vähän päälle kymmenvuotiaana ja viisitoistavuotiaana oli jo ahminut kaikki Harry Potterit, mitkä olivat siihen mennessä ilmestyneet, luki Taru sormusten herrasta -kirjan, joka minullekkin on erittäin vaikea jne. Nyt on ammattikoulussa jne, tasapainoinen nuori aikuinen. Sai olla lähellä äitiään, vaikka äitiä ei tuettu muutamaan vuoteen taloudellisesti edes niillä lakisääteisillä, lapsilisät ja elatusmaksut, mitkä kuuluu jokaiselle tietyt ehdot täyttävälle.

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=21921&start=180