Petterin yhteenveto digiprojektista:
http://www.pjoy.fi/lehdet/Digicol07-04.htm
Alunperin digi-tv:n piti olla paljon muutakin kuin vain digitalisoitu televisio. Niin -- mitkä olivatkaan digiprojektin alkuperäiset tavoitteet? Millä television digitalisointia aikanaan perusteltiin? Kuka muistaa, mitä päättäjille luvattiin, jotta heidät saatiin tukemaan hanketta? Ainakin nämä:
* Jakeluverkko säilyy kansallisessa omistuksessa. Digitalisoinnilla haluttiin varmistaa, että television jakeluverkko pysyisi jatkossakin suomalaisten hallinnassa. Sillä voisi olla merkitystä mahdollisen kriisitilanteen aikana. Pelättiin, että jos suomalaiset ehtivät hankkia laajassa mitassa satelliittilautasia, verkon ja lähetystoiminnan hallinta karkaa ulkomaille. Kustannussyistä jakeluyhtiö Digita myytiin kuitenkin ulkomaille heti, kun ostaja löytyi. Lopputulos: kansainväliset sijoittajat omistavat nyt suomalaisen antennijakeluverkon.
* Uudentyyppiset ohjelmat. Digitalisoinnin piti synnyttää aivan uudenlaista ohjelmatuotantoa ja luoda markkinoita kotimaisille osaajille. Kesällä 1999 jaetuista tv-toimiluvista yhden sai WSOY:n Alfa-kanava, jonka piti tarjota koulutusta. Wellnetin "hyvän olon palveluverkko" sai toimiluvan uudentyyppiselle palvelukokonaisuudelle. Myös Turun, Helsingin ja Pirkanmaan paikallis-tv:t saivat toimiluvat. Mikään näistä kolmesta ei selvinnyt alkua pidemmälle. WSOY luopui Alfa-kanavan toimiluvasta pari päivää ennen digilähetysten virallista aloituspäivää ja Wellnetin rahoittajat luopuivat runsaan vuoden jälkeen. Lopputulos: mitään uudentyyppistä tv-toimintaa ei syntynyt.
* Tietoyhteiskuntapalvelut. MHP-tekniikan varaan rakennetuilla palveluilla piti toteuttaa koko kansan tietoyhteiskunta sähköposteineen ja pankkipalveluineen. Mainostajille piti avautua aivan uudet markkinat vuorovaikutteisten tv-mainosten kautta. Lopputulos: mikään näistä ei toteutunut.
* Nokian vahva rooli. Nokiasta piti tulla merkittävä tekijä digiaikaan siirryttäessä, olihan sillä pitkä kokemus televisioiden ja satelliittiboksien (STB) valmistamista. Nokia keskittyi kuitenkin puhelimiin ja vähän myöhemmin mobiilitelevisioon. Globalisaation seurauksena kaikki tv- ja sovitintuotanto siirtyi Kauko-Itään, eikä alalla taida olla enää yhtään eurooppalaista toimijaa. Lopputulos: Nokialla ei ole mitään tekemistä digi-tv:n kanssa (DVB-H perustuu erilaiseen ip-tekniikkaan).
* Kustannussäästöt. Digitalisoinnin luvattiin säästävän kustannuksia, jolloin ohjelmatarjonta monipuolistuu ja kotimaisille tekijöille riittää töitä. Todellisuudessa suomalaiset tekijät ja tuotantoyhtiöt ovat ahtaammalla kuin koskaan, kun kanavat näyttävät halvalla ostettua jenkkiohjelmistoa. Lopputulos: mahdolliset säästöt ovat hyödyttäneet lähinnä kaupallisten tv-yhtiöiden osakkeenomistajia.
* Edelläkävijä hyötyy kehityksestä. Suomesta haluttiin tehdä edelläkävijä, koska sen uskottiin antavan kilpailuetua Nokialle, MHP-sovellusten kehittäjille ym. Tämäkin tavoite kääntyi päälaelleen, kun Suomi koki tyypillisen pioneerin kohtalon. Lopputulos: kiirehtimisen ja tiukan aikataulun vuoksi suomalaisista tuli keskeneräisen tekniikan testaajia, jotka maksoivat oppirahat muiden maiden puolesta (yli 400 000 soittoa digi-infoon kolmessa vuodessa).
* Kansainvälisten kanavien torjuminen Suomesta. Digitalisoinnin tärkeimpiä perusteluita oli torjua kansainvälisten maksu- ja satelliittikanavien tulo Suomeen. Suomeen haluttiin luoda tv-järjestelmä, jossa olisi riittävästi kotimaisia toimijoita ja tarjontaa kilpailemaan monikansallisia, maksullisia taivaskanavia vastaan. Keskeinen tavoite ei ainoastaan epäonnistunut, vaan kääntyi suorastaan päälaelleen: lopulta kansainväliset kanavat toivotettiin tervetulleiksi Suomeen, jotta suurelle kanavamäärälle saatiin kaupallisesti kestäviä toimijoita. Lopputulos: tapahtui juuri se, mitä yritettiin välttää.
Nyt on saatu havaita, ettei digi-tv olekaan muuta kuin vanha televisio, jossa on vain aiempaa enemmän kanavia, ja niistäkin osa vain maksullisina. Kansallinen digiprojekti on epäonnistunut lähes kaikilla mittareilla. Nähtäväksi jää, milloin hankkeen vetäjillä on rohkeutta myöntää se.
http://www.pjoy.fi/lehdet/Digicol07-04.htm
Alunperin digi-tv:n piti olla paljon muutakin kuin vain digitalisoitu televisio. Niin -- mitkä olivatkaan digiprojektin alkuperäiset tavoitteet? Millä television digitalisointia aikanaan perusteltiin? Kuka muistaa, mitä päättäjille luvattiin, jotta heidät saatiin tukemaan hanketta? Ainakin nämä:
* Jakeluverkko säilyy kansallisessa omistuksessa. Digitalisoinnilla haluttiin varmistaa, että television jakeluverkko pysyisi jatkossakin suomalaisten hallinnassa. Sillä voisi olla merkitystä mahdollisen kriisitilanteen aikana. Pelättiin, että jos suomalaiset ehtivät hankkia laajassa mitassa satelliittilautasia, verkon ja lähetystoiminnan hallinta karkaa ulkomaille. Kustannussyistä jakeluyhtiö Digita myytiin kuitenkin ulkomaille heti, kun ostaja löytyi. Lopputulos: kansainväliset sijoittajat omistavat nyt suomalaisen antennijakeluverkon.
* Uudentyyppiset ohjelmat. Digitalisoinnin piti synnyttää aivan uudenlaista ohjelmatuotantoa ja luoda markkinoita kotimaisille osaajille. Kesällä 1999 jaetuista tv-toimiluvista yhden sai WSOY:n Alfa-kanava, jonka piti tarjota koulutusta. Wellnetin "hyvän olon palveluverkko" sai toimiluvan uudentyyppiselle palvelukokonaisuudelle. Myös Turun, Helsingin ja Pirkanmaan paikallis-tv:t saivat toimiluvat. Mikään näistä kolmesta ei selvinnyt alkua pidemmälle. WSOY luopui Alfa-kanavan toimiluvasta pari päivää ennen digilähetysten virallista aloituspäivää ja Wellnetin rahoittajat luopuivat runsaan vuoden jälkeen. Lopputulos: mitään uudentyyppistä tv-toimintaa ei syntynyt.
* Tietoyhteiskuntapalvelut. MHP-tekniikan varaan rakennetuilla palveluilla piti toteuttaa koko kansan tietoyhteiskunta sähköposteineen ja pankkipalveluineen. Mainostajille piti avautua aivan uudet markkinat vuorovaikutteisten tv-mainosten kautta. Lopputulos: mikään näistä ei toteutunut.
* Nokian vahva rooli. Nokiasta piti tulla merkittävä tekijä digiaikaan siirryttäessä, olihan sillä pitkä kokemus televisioiden ja satelliittiboksien (STB) valmistamista. Nokia keskittyi kuitenkin puhelimiin ja vähän myöhemmin mobiilitelevisioon. Globalisaation seurauksena kaikki tv- ja sovitintuotanto siirtyi Kauko-Itään, eikä alalla taida olla enää yhtään eurooppalaista toimijaa. Lopputulos: Nokialla ei ole mitään tekemistä digi-tv:n kanssa (DVB-H perustuu erilaiseen ip-tekniikkaan).
* Kustannussäästöt. Digitalisoinnin luvattiin säästävän kustannuksia, jolloin ohjelmatarjonta monipuolistuu ja kotimaisille tekijöille riittää töitä. Todellisuudessa suomalaiset tekijät ja tuotantoyhtiöt ovat ahtaammalla kuin koskaan, kun kanavat näyttävät halvalla ostettua jenkkiohjelmistoa. Lopputulos: mahdolliset säästöt ovat hyödyttäneet lähinnä kaupallisten tv-yhtiöiden osakkeenomistajia.
* Edelläkävijä hyötyy kehityksestä. Suomesta haluttiin tehdä edelläkävijä, koska sen uskottiin antavan kilpailuetua Nokialle, MHP-sovellusten kehittäjille ym. Tämäkin tavoite kääntyi päälaelleen, kun Suomi koki tyypillisen pioneerin kohtalon. Lopputulos: kiirehtimisen ja tiukan aikataulun vuoksi suomalaisista tuli keskeneräisen tekniikan testaajia, jotka maksoivat oppirahat muiden maiden puolesta (yli 400 000 soittoa digi-infoon kolmessa vuodessa).
* Kansainvälisten kanavien torjuminen Suomesta. Digitalisoinnin tärkeimpiä perusteluita oli torjua kansainvälisten maksu- ja satelliittikanavien tulo Suomeen. Suomeen haluttiin luoda tv-järjestelmä, jossa olisi riittävästi kotimaisia toimijoita ja tarjontaa kilpailemaan monikansallisia, maksullisia taivaskanavia vastaan. Keskeinen tavoite ei ainoastaan epäonnistunut, vaan kääntyi suorastaan päälaelleen: lopulta kansainväliset kanavat toivotettiin tervetulleiksi Suomeen, jotta suurelle kanavamäärälle saatiin kaupallisesti kestäviä toimijoita. Lopputulos: tapahtui juuri se, mitä yritettiin välttää.
Nyt on saatu havaita, ettei digi-tv olekaan muuta kuin vanha televisio, jossa on vain aiempaa enemmän kanavia, ja niistäkin osa vain maksullisina. Kansallinen digiprojekti on epäonnistunut lähes kaikilla mittareilla. Nähtäväksi jää, milloin hankkeen vetäjillä on rohkeutta myöntää se.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jotain tyhmää on tapahtunut. Olen kaapelitv:n päässä ja saan analogikuvaa vielä. Jostain syystä YLE1:n kuvanauhoitusten ääni on aina välillä pikkuoravien ääntä. Ottaa pattiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000001853&posting=22000000028883141