Suunnaton tuska iski
kuljin polkua pitkin
alle sen vaahterapuun
syksyn väreissä värjöttelevän
Ja aurinko loisti kirkkaana
kun haulikon piippua kiiltävää
kohotin, ja suuhuni nostin
laukaisten aivoni ammuin
sinne taivaan sineen
kohti vaahteran latvaa roiskuneen
ja pitkin oksia kohta paljaita
kuin kalman kyynärvarret
vereni pisaroi maahan
ja aivonkappaleet oksanhaarassa
pesiksi kevään lintujen valmiina
ja runkoa pitkin valui
suunnaton ripuli
ja oksennus
kuljin polkua pitkin
alle sen vaahterapuun
syksyn väreissä värjöttelevän
Ja aurinko loisti kirkkaana
kun haulikon piippua kiiltävää
kohotin, ja suuhuni nostin
laukaisten aivoni ammuin
sinne taivaan sineen
kohti vaahteran latvaa roiskuneen
ja pitkin oksia kohta paljaita
kuin kalman kyynärvarret
vereni pisaroi maahan
ja aivonkappaleet oksanhaarassa
pesiksi kevään lintujen valmiina
ja runkoa pitkin valui
suunnaton ripuli
ja oksennus
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.