Hei! Onko muilla sellaista ongelmaa, että ei tiedä miten alttarille pitäisi kävellä? Itse olen asunut poikaystäväni kanssa jo vuosia, joten ajatus isästä "luovuttamassa" minua tuntuu todella kornilta varsinkin kun emmme ole isän kanssa edes mitenkään hyvissä väleissä. Onko yleistä että koko kirkkokäytävän pituus voisi kävellä sen oman sulhasen kanssa niin että sulhanen ei odottaisikaan alttarilla minua. En haluaisi kuitenkaan yksinkään kävellä.
alttarille kävely
tyttönennnnn
61288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
alttarille. Ei siinä tarvitse olla ketään luovuttamassa morsianta. Itse asiassa se on "uutta" muotia tämä luovutusjuttu.
juttu on amerikkalaisista elokuvista ja televisiosta opittua nykyaikaista "hapatusta". Kysypä vanhemmiltasi (elleivät menneet naimisiin maistraatissa ruokatunnilla), todennäköisesti kävelivät alttarille yhdessä.
Mä en kanssa tuosta luovuttamisesta ajatuksena oikein tykkää. Taustanahan siinä on se, että ensin tytär on isän omaisuutta, ja hän luovuttaa tyttärensä aviomiehen omaisuudeksi. Näin on monissa kulttuureissa Euroopassakin ennen ajateltu, ja ikävä kyllä monella maailmankolkalla ajatellaan edelleen.
Niin eihän tuo luovuttaminen ole mikään pakollinen osuus. Voitte aivan hyvin kävellä yhdessä puolisosi kanssa koko matkan. Nainen vasemmalla ja mies oikealla puolella. Hitaasti käsikynkässä marssin tahtiin.
Me kävelimme mieheni kanssa yhdessä alttarille, vaikka meillä on erinomaiset välit isäni kanssa. Olen aikuinen nainen ja minusta olisi tuntunut tosi hölmöltä asuttuani 10 vuotta poissa vanhempieni luota, että isä olisi "luovuttanut" minut, itsenäisen naisen. Minusta oli tosi romanttista kävellä se käytävä tulevan mieheni kanssa, yhdessä jännittäen:)
Hei!
Meillä oli samanlainen tilanne tänä kesänä. Päätin jo heti alkuun häitä suunnitellessani, että yhdessä sulhasen kanssa mennään koko käytävämitta. Varmistin, että mies ei livistä alttarilta *heheheheh* :-)
Olen pähkinyt samaa ongelmaa kuin kysyjä. Kiva, että täältä löytyi vastaus!
Tuntuisi minustakin tosi kornilta kävellä isän saattamana alttarille - varsinkin, kun olen asunut pois kotoa 8 vuotta eikä meillä ole erityisen läheiset välit. Tilanne olisi ollut minulle kiusallinen.
Seuraava tuskan paikkani on se, että tiedän, että isäni VAATII minua tanssimaan häävalssin jälkeisen tanssin kanssaan ja se tulee olemaan minulle tuskan paikka. Tykkään tanssia sulhaseni kanssa, mutta isäni kanssa tanssiminen on painajainen, koska välimme eivät ole parhaat mahdolliset....