niin, että partnerisi/elämänkumppanisi hurahti kertalaakista neljänkympin kriisiin, keski-iän kriisiin, mihin lie pöhöttyneeseen itsekeskeiseen kammioonsa häipyi piehtaroimaan ja itseään toteuttamaan maailman turuille kaikenlaisen hömpän pariin? Ja nyt ihmettelet siinä yksinäsi, miten tässä näin kävi? Lähti elämään sitä mukamas "elämätöntä elämäänsä" sinne jonnekin, uusien harrastusten, uusien "ihmeellisten" ihmissuhteiden pariin? Hylkäsi kaiken entisen, sekoilee kuin viimeistä päivää? Kuulostaako tutulta, tämän aikamme kuvio? Tuttu, turvallinen koti onkin yhtäkkiä paska vankila, josta on paettava vaikka mikä olisi. Luulin tunteneeni hänet, mutta ei ... sittenkään ...
Kävikö sinulle
pumper
4423
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
muuta hemmetin hienoa sille joka uskalsi lähteä, jos ei ollut onnellinen siihen mitä oli. meillä kun on kuitenkin vain tämä yksi ainut elämä, joten ei sitä kannata haaveiluun tuhlata. toivottavasti löydät semmoisen ihmisen lähellesi joka nauttii samoista asiosta kun sinä.
Usein tuollaisen takana on niin paljon muutakin kuin hurahtaminen. Eipä voi sillä lailla ottaa kantaa. Jospa "kriisiin onkin syy muualla kuin ikäsellaisissa.
Tuollainen
ihminen ei muutu lupauksistaan huolimatta.
Yksin on parempi kuin huonossa parisuhteessa.
Alku on hankalaa, mutta sitten alkaa sujua.
Tuo äijä ei onnea löydä mistään, se on niin.
äijä?
Varsin usein tekopyhä kotirouva on se joka kirmaisee elämättömän elämän perään. Ja menkööt.