Jos oikeudenkäynti on julistettu salaiseksi mutta sen silti paljastaa, laittaa esim. nettiin kaiken kansan luettavaksi, niin mikä on rangaistus? Mistäs ne ylipäätään tietävät kuka asian on paljastanut, kaikki asianosaiset kai saavat päätökset, perustelut, esitutkinapöytäkirjat jne. vai salataanko nekin?
Salaiset oikeudenkäynnit pitäisi olla äärimmäisen harvinaisia, ne eivät kuulu länsimaiseen oikeusvaltioon.
Salaiset oikeudenkäynnit pitäisi olla äärimmäisen harvinaisia, ne eivät kuulu länsimaiseen oikeusvaltioon.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Häpeäpaalut, jalkapuut ym. on poistettu rangaistusmenetelmistä satoja vuosia sitten. Häpeä- elementistä pitääkin huolen nyt lehdistö. Ja oikeudenkäynnin avoimuus. Ikävä kyllä, myös rikoksen tekijän perhe kärsii tämän häpeärangaistuksen. Kysyä sopii, mitä helvettiä jonkun ihmisen henkilökohtainen erhe ja tragedia kuuluu jollekulle täysin ulkopuoliselle?
Yksityisen ihmisen tragedia ei välttämättä kuulukaan julkisuuteen.
Mutta entä jos kyse on viranomaisten toiminnasta ja oikeudenkäynti on julistettu salaiseksi. Ja myöhemmin selviää että täysin väärin (suorastaan rangaistavin) perustein?
Eikö juuri lehdistö viime kädessä varmista että laillisuus ja demokratia toimii.
eli olisi ollut kiva löytää minua kusettaneen henkilön "taustat" vaikka netistä, niin ei olisi tarvinnut tehdä kauppoja huijarin kanssa ollenkaan. Näin ollen ei tarvitsisi kuormittaa
oikeuslaitosta, jolla on töitä ihan tarpeeksi muutenkin.
Jos asianomistaja paljastaa saamansa oikeuden määräämän salaisen tiedon, niin hän syyllistyy
salassapitorikokseen.
Siitä ei voi tuomita kakkua, kuin korkeintaan yksi vuosi, joten hyöty saattaa olla niin suuri, että rangaistuksen lievyyden vuoksi se houkuttaa.
Paljastuksen jälkeen asia ménisi tietysti normaaliin rikostutkintaan.
Rikoslaki
1 § (21.4.1995/578)
Salassapitorikos
Joka laissa tai asetuksessa säädetyn taikka viranomaisen lain nojalla erikseen määräämän salassapitovelvollisuuden vastaisesti
1) paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon,
jos haluat välttää seuraamukset. Älä missään vaiheessa päästä yleiseen tietoon omaa nimeäsi. Jos haluat vuotaa julki salaisen oikeudenkäynnin sisällön, tee se yksin tiedotusvälineiden kautta.
Toimittajilla on lähdesuoja, josta säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 pykälässä. Toimittajan ei tarvitse kertoa tietolähdettään (ellei toimittajan todistusta tarvita selvittämään rikosta, josta määrätty rangaistus on 6 v vankeutta tai enemmän).
Tämän lähdesuojan perusperiaatteita ovat poliisit ja syyttäjät yrittäneet murtaa viime vuosina aikana ainakin kahdessa oikeudenkäynnissä (esim. sjä vastaan Anneli Jäätteenmäki 2004)
mutta onneksi he ovat epäonnistuneet täysin.
Salaisen oikeudenkäynnin aineiston luovuttaminen on salassapirorikos, maksimituomio 1 v vankeutta. Salassapitorikosta ei kuitenkaan voi näyttää toteen, ellei tiedetä kuka on vuotanut. Ellei toimittaja kerro (tai vuotaja hölmöyksissään mene tunnustamaan), poliisilla ei ole juurikaan keinoja edes tutkia asiaa.
Nim: "Mikä seuraus" kirjoitti myös:
"Salaiset oikeudenkäynnit pitäisi olla äärimmäisen harvinaisia, ne eivät kuulu länsimaiseen oikeusvaltioon".
Periaatteessa tämä on ryhdikäs ja aivan oikea näkemys. Muistutan kuitenkin, että yksityiselämän sekä lasten ja nuorten suojelemiseksi oikeudenkäyntejä voidaan määrätä salaisiksi sekä laillisesti, että mielestäni myös moraalisesti kestävällä perusteella. Paitsi että.
Osa em. syillä salaiseksi pannuista oikeudenkäynneistä on hyvin kiistanalaisia (esimerkiksi merkittävä osa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevista oikeudenkäynneistä), ja niiden nostaminen julkisuuteen on yleisen oikeusturvan kannalta tärketää. Tässä täytyy siis turvautua vuotoon.
Salaisen tiedon vuotaminen julkisuuteen on demokratian ja oikeusvaltion säilymisen kannalta niin tärkeää, että esim. Ruotsissa laki kieltää nykyään poliisia edes kysymystä toimittajalta, mistä tämä on saanut salaisen tietonsa (samassa maassa on tosin annettu vankeustuomiot toimittajille, jotka paljastivat Ruotsin SDP:n oman tiedustelupalvelun ja Säpön yhteistoiminnan vasemmistolaisten vakoilusta ja tietojen luovuttamisesta USA:lle. Tämä oli kuitenkin 1970-lukua).
Muistutan myös, että salaisen oikeudenkäynnin tietojen julkistaminen saattaa olla myöe esim. yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä (RL 24:8) tai kunnianloukkausta (RL 24: 9-10). Jos siis painetaan salaista oikeudenkäyntiaineistoa, on yleensä syytä salata asianosaisten nimet. Se on muutenkin perusteltua. Yleisesti mielenkiintoistahan on yleensä oikeustapaus, eivät henkilöt joita se on koskenut.
Ohoh, vaikka kuinka neuvot, niin rikos mikä rikos. Eli salassapitorikos.
Eiköhän tällainen ole palstan sääntöjen vastaista. Neuvotaan, kuinka rikoksesta ei jäädä kiinni.
Vähän niin kuin vankiloissa, missä rikolliset neuvovat toisiaan.
ei kiellä mitään tekemästä. Laissa vaan määritellään sanktio.