Kehitysvammaisten ihmisten omat edunvalvontajärjestöt
Me Itse ry ja Steg för Steg rf ovat järkyttyneitä ja huolissaan
epäillyistä vammaissurmista.
Ihmisarvo on perustuslaillinen oikeus meille kaikille ihmisille.
Se on oikeus, jota ei voi ottaa ihmiseltä pois.
Yhdistysten jäsenet, joista osalla itsellään on
henkilökohtaista kokemusta laitosasumisesta, painottavat,
että laitos ei voi olla kenenkään koti.
Lisätietoja saiteista
http://www.kvtl.fi/sivu/me_itse_ry
http://www.kvtl.fi/tiedostot/mielenosoitus.jpg
Me Itse ry ja Steg för Steg rf ovat järkyttyneitä ja huolissaan
epäillyistä vammaissurmista.
Ihmisarvo on perustuslaillinen oikeus meille kaikille ihmisille.
Se on oikeus, jota ei voi ottaa ihmiseltä pois.
Yhdistysten jäsenet, joista osalla itsellään on
henkilökohtaista kokemusta laitosasumisesta, painottavat,
että laitos ei voi olla kenenkään koti.
Lisätietoja saiteista
http://www.kvtl.fi/sivu/me_itse_ry
http://www.kvtl.fi/tiedostot/mielenosoitus.jpg
Vastaukset 16
Vanhimmat
julkisuutta. Mahdollisimman paljon pitää tukea kaikkia selviytymään tavallisessa elämässä. Ja ne, jotka eivät selviydy, heitä pitää auttaa, ei tappaa!
jonkun asiantuntijan lausumana, että kehitysvammalaitokset ovat hyvätasoisia verrattuna MONIIN MUIHIN sosiaalihuollon laitoksiin. Siis lastensuojelulaitoksiinkin...
joku asiantuntija vertasi, että kehitysvammalaitokset ovat korkeatasoisia verrattuna MUIHIN sosiaalihuollon laitoksiin. Siis esim. lastensuojelulaitoksiin...
Lastenlinnassa lapseni diagnosoitiin pysyvästi psykoottiseksi ja älyllisesti kehitysvammaiseksi. En uskonut sitä, koska lapsi oli oppinut soittamaan ja lukemaan ja laskemaan jo ennen kouluikää. Selitys oli, että mekaanisesti lapsi voi oppia vaikkei ole älyn lahjoja. Lapsi laitostettiin toivottomana tapauksena.
Sain kuitenkin yksityissektorilta rinnakkaisdiagnoosin, joka oli asperger. Lasten psykiatrian osaston osastonhoitaja (mies) totesi, että kyllä lapsi on skitsofreenikko, vaikka sitä voi olla vaikea huomata. Hänen mukaansa psykoosin toteamiseksi tarvitaan usein vähintään vuoden laitoshoito. Mieluummin kahden vuoden jopa viiden vuoden hoito vaikeimmissa tapauksissa...
Tämä sai ajattelemaan, onkohan se laitoshoito, joka lapsesta tekee skitsofreenikon ja vähä-älyisen - kun hoito perustuu äärimmäiseen kiinnipidolla ja eristyksellä toteutettuun pakoon ja kouluaineitten alasajoon. Ei saa opiskella mistä pitää. Jopa liikunta, musiikki, kuvaamataito ja käsityöt on kiellettyjen aineitten listalla.
Mitä mieltä olette:
Tiede-palstalla on mielenkiintoinen keskustelu psykoosilääkkeiden käytöstä
"SUOMI - PSYKOOSI-LÄÄKITYKSEN DDR"
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=22451&start=0
ja kun entinen vasemmistolainen Suvi-Anne Siimes sankarillisesti hyppäsi markkinatalouden yhdeksi papittareksi eli Lääketeollisuus ry:n toiminnanjohtajaksi
"Suvi-Anne Siimes on rohkea"
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=15450&start=0
niin onko tässä ollut joku "salaliitto" meneillään kansaa vastaan.
Meinaan kun on näitä salaliittoteorioita minulle kovasti tyrkytetty ja Suomessakin on tuo lääkkeiden syönti ollut kasvussa.
"Sosiaalitoimistoissa työntekijät saavat jättää täytäntöönpanematta tekemiään maksupäätöksiä, jotka sitten maksatetaan tuensaajilla. Miljoona suomalaista - kansanviidennes - on syösty yhteiskunnan ulkopuolelle, elävinä haudattaviksi. Kansanterveys on romahtanut ja terveydenhuoltopalvelut ajettu alas. Mielialalääkkeiden kulutus on viisinkertaistunut ja joka neljäs lapsi on mielenterveyshoidon tarpeessa, sitä kuitenkaan saamatta."
Kuinka helppo on hallita ihmisiä, jotka lääkkeillä on saatu apaattisiksi ja passiivisiksi!
Lainaan vielä Helsingin Sanomissa käydystä keskustelusta
"Psykiatristen potilaiden pakkohoito on Suomessa yleistä"
"Analoogistako...?
durian | 14.9.2007 20:14
Muinaisessa Neuvostoliitossa, oli tyypillistä että "toisinajattelijat teljettiin eristyslaitoksiin...
Eihän ollut mahdollista, että kukaan järkevä ihminen, ajattelisi toisin, kuin järjestelmässä oli hyväksi havaittu...
Pitääkö vielä jotain muutakin sanoa...?"
http://www.hs.fi/keskustelu/Psykiatristen+potilaiden+pakkohoito+on+Suomessa+yleist%E4/thread.jspa?threadID=74391&tstart=0&sourceStart=0&start=20
Minunkin 4-vuotiaasta oltiin tekemässä pareissa kehitysvammaista.
Kun kysyin, että miksi halutaan antaa kehitysvammaisen paperit, niin sanottiin, että kehitysvamma voi ilmetä viiveellä!
että lainasin sitä tänne:
http://www.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?messageID=3995560#3995560
tämä on tapahtunut?
Tämä laitoshan pitää lakkauttaa.... EU:n ihmisoikeuskomissioon vaan tietoa asiasta.
nousisi, kun osa lastenpsykiatriasta lakkautettaisiin kokonaan.
Kun sieltä vielä saataisiin kokonaan pois ne lapset, jotka eivät sinne kuulu, niin loppuisi tuo älytön huuto "lasten psykiatrisen hoidon kasvaneesta tarpeesta".
Kaikkein järkyimpiä lasten kaltoinkohtelujuttuja kun lukee, niin saisivat kallonkutistajat jäädä puoskaroimaan toisiaan ja jättäisivät lapset rauhaan! Eräs pahimpia tapauksia lastenpsykiatreista kirjoittaa vielä niin arvostettuja ja ihailtuja kirjoja ja hoito-ohjeita toisten luettavaksi. Mutta hänen käytännön suhtautumisensa lapsipotilaisiin on järkyttävää. Jokainen neurologisen oireyhtymän lapsi on saatava pois sen puoskarin kynsistä!
Lastensuojelun palvelut eivät sovi kilpailutukseen sen paremmin kuin Kehitysvammaistenkaan palvelut
-------------------------
Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 20.5.2006
Kehitysvammaisten palvelut eivät sovi kilpailutukseen
Kun ihmisellä on hahmottamiskyvyn puutteita, jokainen muutos järkyttää perusturvallisuutta. Kehitysvammaisten asumispalvelut pitää järjestää pitkäjänteisesti, eikä kilpailuttaminen saa johtaa palveluntuottajan, henkilöstön tai palvelukulttuurin usein toistuviin vaihdoksiin.
Yritysmuotoisen toiminnan liikevoitto-odotukset eivät liioin saa heikentää palvelun laatua.
Näin toteaa julkilausumassaan Tampereella viikonloppuna koolla oleva Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous.
Julkilausumassa todetaan, että kehitysvammaisten asumispalvelut kestävät yleensä koko aikuisiän, tukevat parhaimmillaan yksilöllistä kasvua ja kehitystä ja toimivat kehitysvammaisen henkilön sosiaalisena verkostona. Kyse on ihmisestä, ei kilpailusta. Perusoikeuksien turvaaminen on tärkeämpää kuin vapaa kilpailu.
Sosiaalihuollon palveluiden kilpailuttaminen tulee toteuttaa harkitusti, vapaaehtoisesti eikä lainsäädännön velvoittamana. Paljon tukea tarvitsevien väestöryhmien kannalta ei ole mahdollista, että palvelun tuottaja vaihtuu kilpailutusten seurauksena parin vuoden välein.
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry kannustaa kuntia uuden hankintalain myötä käyttämään laajasti neuvottelumenettelyä ja suorahankintaa kehitysvammaisten asumispalveluiden järjestämisessä. Jos kehitysvammaisten palvelut kilpailutetaan, kilpailussa ei saa ratkaista yksinomaan halvin hinta. Palveluiden laadulle ja käytännön toteutukselle on asetettava erityinen painoarvo.
Kehitysvammapalveluissa tarvitaan niin julkisia kuin kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden resursseja lähivuosina, jotta sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvava kysyntä kyetään tyydyttämään. Monimuotoinen palvelujen tuottaminen on hyväksyttävää, kunhan vammaisten ihmisten palvelujen laatu ja jatkuvuus turvataan.
Julkisen vallan on huolehdittava tarvittavien investointien, asiakkaiden säännöllisesti toistuvien palvelutarpeen kartoitusten ja hyvän hoidon toteuttamisedellytyksistä sekä palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta ja niiden jatkuvuudesta.
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on valtakunnallinen kansalaisjärjestö.
Liiton jäsenyhdistyksissä, joita on 200, on lähes 18 000 henkilöjäsentä.
Tampereella 20.-21.5.2006 koolla oleva liittokokous on järjestön ylin päättävä elin.
Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Tupu Sammaljärvi
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Puh. 050 5226 330
Sähköposti [email protected]
Kotisivu www.kvtl.fi
löytyy myös monilta täällä puhuttujen oireyhtymien lapsilta, vaikka HE EIVÄT OLE kehitysvammaisia. Se voi kuitenkin jossain määrin haitata lapsen oppimista suuressa koululuokassa ja sen takia laki turvaa heille opetusta pienemmässä ryhmässä, jossa lapsen ongelma voidaan ottaa opetuksessa huomioon.
Eri asia sitten on, noudatetaanko lakia tältä osin.
Kilpailutetaan eri toimijoita ja tahoja
huostaanotettujen lasten ja nuorten
kasvatuksesta, hoidosta ja huollosta......
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000026498799#22000000026498799
Tälläinen pöytäkirja
Kirjoittanut: lastensuojelun 24.5.2007 klo 15.23
ostopalvelujen kilpailutuksesta.
Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila.
".... tehtävien puitesopimusten kesto tulee olemaan Asikkalan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan osalta 1.1.2007 - 31.12.2009 ja Lahden kaupungin osalta 1.5.2007 - 31.12.2009...."
Tällälailla nyky-Suomessa lapsia "hinnoitellaan"......
"Lahden kaupunki
142 §
Lastensuojelun ostopalvelujen kilpailuttaminen
Esittelijä: hyvinvointijohtaja Ulla Sepponen
Lahden sosiaali- ja terveystoimi kilpailutti lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelut vuonna 2004. Kilpailutuksen tarkoituksena oli palvelujen laadun kartoittaminen ja selkeyttäminen, kustannuskehityksen ennustettavuuden parantaminen ja taloudellisesti edullisten ratkaisujen löytyminen. Kilpailutuksen tuloksena sosiaali- ja terveyslautakunta valitsi 76 palveluntuottajaa, joiden kanssa tehtiin puitesopimukset. Puitesopimusaika on 1.5.2004 – 30.4.2007.
Lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen hankintalain mukainen kilpailutus on toteutettu tänä vuonna Lahden kaupunkiseudun kuntien yhteisenä hankkeena. Lahden kaupunkiseudun hankintatoimen kunnat; Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila, ovat pyytäneet tarjouksia lastensuojelulain perusteella sijoitettavien lasten ja nuorten ympärivuorokautista sijaishuoltoa tarjoavilta yksiköiltä; ammatillisilta perhekodeilta ja lastensuojelulaitoksilta. Tarjouskilpailun ulkopuolelle on jätetty alaikäisten päihde- ja huumehoito, perhekuntoutus, nuorten tukiasuminen sekä intensiivinen erityishoito ja vierihoito. Yhteistä hankintaa on valmisteltu 1.5.2005 käynnistyneessä seudullisessa Kapsäkki-kehittämishankkeessa, joka koskee lastensuojelun ja eräiden muiden sosiaalitoimen erityispalvelujen kehittämistä.
Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila ovat 1.1.2006 voimaantulleella yhteishankintasopimuksella valtuuttaneet Lahden kaupunkiseudun hankintatoimen suorittamaan palvelujen kilpailutuksen.
Hankkeessa laaditun selvityksen mukaan kuntien arvioitu sijaishuollon tarve on noin 18 000 hoitopäivää vuodessa. Suurin palveluja tarvitseva ryhmä ovat yli 12-vuotiaat nuoret. Tarjouspyyntö on koskenut 1.1.2007 alkaen hankittavia palveluja. Tarjousta pyydettäessä on ilmoitettu, että tilaajat eivät sitoudu mihinkään sijoitusten vähimmäismäärään tuottajan kanssa. Tarjoajan tulee täyttää tarjouspyynnön ehdot 1.1.2007 ja koko puitesopimuskauden ajan (liite 1).Tarjouksessa palveluntuottajan ilmoittaman hoitopäivähinnan tulee kattaa vähintään palvelustandardissa (liite 2) määritellyt ja tarjousasiakirjoissa kuvatut palvelut ja laatuvaatimukset.
Tarjousten jättöaika oli 15.5.2006 - 14.6.2006. Tarjouksia tuli tarjousajan puitteissa 147. Tämän jälkeen saapui kaksi myöhästynyttä tarjousta, jotka suljettiin pois tarjouskilpailusta.
Tarjoukset tehtiin tuottajan kokonaistoiminnallisia edellytyksiä mittaavalla perustieto- ja hinnoittelulomakkeella (Liite3), jossa määriteltiin ostajan asettamat ehdottomat edellytykset palvelun tuottajalle ja minimiedellytykset palvelulle sekä laatulomakkeella (Liite 4), jossa määriteltiin erityisiä laadun seurantaan, hoidon ja kasvatuksen tuloksellisuuteen ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä laatutekijöitä. Ennen tarjousten vertailua tarkistettiin, että tuottajat ja tarjoukset täyttivät niille asetetut kelpoisuusedellytykset. Hankekuntien vastuuhenkilöt ovat tutustuneet tarjousasiakirjoihin 20.7.2006. Kahden tarjoajan toiminnallisten edellytysten varmistamiseksi on tehty tarkastuskäynti ja kahden kohdalla on konsultoitu sijaintikunnan viranhaltijaa. Tarjousvertailua on käsitelty hankekuntien viranhaltijoiden kanssa 25.8.2006.
Kaikki tuottajat ja tarjoukset täyttivät kelpoisuusedellytykset, joten vertailuun on otettu kaikki 147 tarjousta. Tarjoukset vertailtiin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella painotettuja valintakriteereitä käyttäen (Liite 5). Vertailussa palvelun hinnan osuus oli 66,5% ja laadun osuus
33,5 %. Palvelutuottajat vertailtiin sekä hinnan että laadun suhteen. Halvin hinta sai hintavertailussa maksimipainotuksen ja muiden hinta on suhteutettu tähän. Laatupisteitä laskettaessa tarkistettiin, että pyydetyt liitteet tukevat tuottajan itse tekemää arviota palvelun laadusta. Lopullinen järjestys määräytyi saadun kokonaispistemäärän perusteella. Tarjottavien palvelujen hinta vaihteli 125 – 370 € välillä. Merkittävää eroa hinnassa ei ollut laitosten ja ammatillisten perhekotien välillä.
Palvelujen tarjoajia, joiden kanssa tehdään puitesopimukset, esitetään hyväksyttäväksi 118 kpl. Tällä määrällä pystytään takaamaan riittävä määrä erilaisia hinta/laatusuhteeltaan kohtuullisia ammatillisia perhekoteja ja laitoksia kuntien tarpeisiin. Hyväksyttävien tarjousten korkein kokonaispistemäärä on 99 ja alin 66,6 ja hoitovuorokauden hinta vaihtelee 125 € - 240 €.
Tehtävien puitesopimusten kesto tulee olemaan Asikkalan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan osalta 1.1.2007 - 31.12.2009 ja Lahden kaupungin osalta 1.5.2007 - 31.12.2009. Sopimuskauden päättyessä voidaan sopimuksia jatkaa enintään kahdella vuodella. Lisätietoja tarjousasiakirjojen osalta antaa hankintapäällikkö Mauri Pulkkinen, puh. 814 2510.
Valmistelija: lastensuojelupäällikkö Päivi Lahti, puh. 818 5551
P ä ä t ö s e h d o t u s :
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita kokonaistaloudellisuuden perusteella seuraavat lastensuojelun ympärivuorokautista ammatillista perhekotihoitoa ja laitoshoitoa tarjoavat palveluntuottajat (118) ensisijaisen hankinnan piriin, joiden kanssa kaupunkiseudun kunnat tekevät puitesopimukset. Palveluntiuottajat liitteessä 5, 1 - 118. Puitesopimusten kesto on Asikkalan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan osalta 1.1.2007 - 31.12.2009 ja Lahden kaupungin osalta 1.5.2007 - 31.12.2009. Sopimuskauden päättyessä voidaan sopimuksia jatkaa enintään kahdella vuodella. Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta oikeuttaa hyvinvointijohtaja Ulla Sepposen allekirjoittamaan sopimukset Lahden kaupungin osalta ja irtisanomaan aikaisemmat puitesopimukset lastensuojelun sijaishuollosta.
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin.
Oikaisuvaatimus ja hakemusosoitus hankinta-asioissa Markkinaoikeuteen
Toimenpiteet: ote: Päivi Lahti, Anu Mäkelä, Tuula Röynä, Asikkalan kunta / Mika Forsberg, Hollolan kunta / Päivi Hiltunen, Nastolan kunta / Pirkko Valtanen, Orimattilan kunta / Sirkka-Liisa Pylväs, palveluntuottajat"
ja heidän vanhempiensa suulla taikka äänellä?
Yli 60 000 lasta ja nuorta on avohuollon tukitoimien piirissä
ja vajaa 16 000 lasta ja nuorta ovat sijoituksessa kotinsa ulkopuolelle.
Lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan on siis yhteensä tilastollisestikin jo
yli 200 000
joita lastensuojelu virallisestikin lastensuojeluasiakkuuden myötä koskettaa.
Ei nämä älykkyystestit tee minusta kehitysvammaista, eivätkä lapsestani vaikka ovatkin 50-60. Hommani hoidan siinä kuin muut. Miksi sitten haluavat lapseni? Paremmin pentuni hoidan kuin laitoksessa. Hulluksi leimaavat, kun haluan jälkeläiseni itse hoitaa! Miten mahtava ase näillä sossuilla onkaan, kun raitis työssäkäyvä vanhempi leimataan hulluksi ja idiootiksi!
Uuden vahvan dokumenttielokuvan "Autism: The Musical" ohjaajan Tricia Reganin haastattelussa nähdään väläyksiä uusimmasta draamaan perustuvasta autismikuntoutuksesta. Reganin elokuva seuraa autistisia lapsia ja heidän vanhempiaan Elaine Hallin kehittämässä draamakuntoutuksessa. Elokuva on saanut erinomaista palautetta mm. Tribeca Film Festivaaleilla.
Draamakuntoutuksessa lapsen haastavaa käytöstä ei nujerreta pakolla, perinteisten psykodynaamisten terapioiden tapaan. Draamakuntoutuksessa paneudutaan aluksi aidosti lapsen omaan maailmaan. Näin saavutetaan lapsen luottamus ja kommunikaatiotaso. Tämän jälkeen lapsi voidaan ohjata myös tähän maailmaan ja syntyy pohja tehokkaalle kuntoutukselle. Tulokset draamakuntoutuksesta ovat hämmästyttävän hyviä.
The Alcove ohjelmassa ohjaajaa haastattelee Mark Molaro. Tässä hienossa haastattelussa Tricia Regan kertoo kuinka myös autistisen lapsen vanhemmat ja suhde lapseen ovat muuttuneet kuntoutuksen myötä. Haastattelussa ohjaaja kertoo lopuksi omasta suhteestaan autismiin, kuinka tämän elokuvan teko ja tutustuminen autismiin auttanut häntä ymmärtämään paremmin omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan - meissä kaikissa asuu pieni autisti.
Tämä pitkä dokumenttielokuva on tulossa teatterilevitykseen vuonna 2008. Toivottavasti saisimme tämän kiinnostavan dokumentin myös Suomeen.
lähde:
http://assijorinat.blogspot.com/
Kumma kun meitä pakolla laitostetaan. Onhan se selvää, kun muuta ei opita, niin pidetään sitten laitoksessa. Ja niitä on monenlaisia on kehitysvammalaitoksia, on keskuslaitoksia, on lastenkoteja, on nuorisokoteja, on palmukoteja, on maatilakoteja, on kuttuloita, on koulukoteja, on nuorisovankiloita, on pakkolaitoksia, on ...
laitoksesta laitokseen tiemme johtaa VAIKKA ulos vapaaseen maailmaan haluamme!