Miehen exälle tulevasta perheenlisäyksestä? puolison lapsi on tiennyt tulevasta vauvasta jo 3 kk mutta ei ole maininnut äidillensä... Miehen ex ollut todella katkera kaikesta mitä meillä on... talosta, suhteesta yms... asiallisia neuvoja kiitos, suunsoittajat älkööt vaivautuko... nyt on jo rv 23 menossa ja masu aika iso...
kuinka kertoa
mie vaan
422705
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Me kerrottiin kesälomalla miehen lapselle, ja sen jälkeen lapsen hakutilanteessa myös eksälle. Minusta oli tärkeää, ettei käy niin, että lapsi onkin asiassa viestinviejänä. Ja miksi ei kertoa ihan reilusti, mainita vaan, että meille tulee vauva. Mitäs sitä salailemaan noin iloista asiaa. Salaislusta saa eksä vaan vettä myllyynsä ja alkaa pian hankalaks... :) Ja voihan se eksä ottaa asian ihan positiivisestikin.
elatusmaksu pienenee, kun tulee perheenlisäystä. Lisäksi hän voi kertoa, jos niin haluatte, että nyt edellisen avioliiton lapsen ei tarvitse vierailla yhtä paljon perheessä kuin aikaisemmin.
puolison lapsi asuu meillä vakituisesti... käy äidillä joka toinen vkonloppu...
miehesi lapsen kohdalla. Kertokoon lapsi itse sisar-tai velipuolestaan, kun haluaa.
varsinaisesti kuulu tähän viesti ketjuun, mutta sen kokonaan luettuani ajattelin, olisiko sinulla aikaa kertoa miten tuo on sujunut, että miehesi lapsi on asunut teidän kanssa? Samanmoinen tilanne tulossa eteen ja vähän huolettaa....
Onnea tulevan vauvan johdosta!!
Kaikki on sujunut todella hyvin... toki alussa piti tehdä selväksi millaiset säännöt meillä on. äidillä hyvinkin erilaiset. mitään törmäyksiä ei ole sattunut. lapsi pitää minusta tosi paljon ja minä lapsesta. toki pientä 5v uhmaa ilmassa mutta sekin ohi menevää.
Miksi sinun pitäisi miehesi exälle kertoa raskaudestasi ?
aluksi mietinkin kerrottaisiinko ollenkaan... mutta pakkohan se on kertoa... miehellä on exän kanssa yhteinen lapsi... pelkona on että jos ei kerrota niin alkaa taas mustamaalaamaan meitä lapselle...
ei kerro äidilleen, tai sitten lapsi vaan on niin katkera kun isä jätti hänet ja hänen äitinsä.
Pelkää että uusi kakara vie hänen paikkansa isän elämässä, niinkuin ne uudet jostain kumman syystä aina vievät.
Aivan aiheellinen pelko lapsella. Sääliksi käy että näin korvataan edelliset lapset uusilla. Huh huh
Meinasin ensin kirjoittaa, että olet hassu tai hullu, mutta sitten tajusin, että olet eronnut ihminen.
Toivottavasti olet itse ottanut opiksesi erostasi ja ymmärrät pysyä yksin ilman parisuhdetta lopun ikääsi! =)
Näinhän sinä tuossa viestitit alkuperäiselle neuvoa kysyneelle, ettei uusua suhteita saa luoda. Et kai tosissasi ole noin ahdasmielinen? Ymmärrät kai, että eronkin jälkeen ihmisellä on oikeus onneen?
Lapsi luultavasti ei uskalla kertoa uudesta vauvasta äidilleen, joka luultavasti saa asiasta hepulin. Mustasukkaisuutta; kuinka toinen nainen voi saada ja mahdollisesti onnistua kaikessa siinä mikä itseltä meni pieleen...
Muistutan taas kerran, että aikuiset eroavat toisistaan, mutta eivät lapsistaan (toivottavasti)! =D
Ainakaan jos tilastoihin uskoo. 70% uusperheistäkin hajoo muistaakseni kun ydinperheistä puolet. Uusperheet ovat vieläkin haastavampia kuin ydinperheet.
Miksi sen exän pitää tietää, lapsihan on sinun eikä hänen? Miehesi lapsellakin menee aikaa sulatella varmasti asiaa ja kertoo sitten joskus jos kertoo. Ehkä hän kertoo sitten vasta kun näkee sieltä jotain edes tulleen :)) Vielähän voi kaikkee sattuakkin matkan varrella.
Kyllä ne aikuiset uusperhettä perustaessa valitettavasti joskus eroo lapsestaankin. Tiedät varmaan kohta kuinka pienet lapset voivat viedä kaiken ajan ja huomion niin siinä voi syntyä niin iso aukko entisten lasten välille ettei sitä enään korjata myöhemminkään.
Monille naisille tulee oman lapsen saatuaan vähitellen inho miehen edellisiä lapsia kohtaan että he vievät liikaa tilaa ja ovat tiellä vaan, ärsytyskynnys alkaa nouseen vai oletkohan sinä poikkeustapaus? Mustasukkaisena vaadit mieheltäsi aikaa vaan omalle lapsellesi jos ei onnistu niin uhkailet erolla jos ei sekään auta niin hajoo koko uusperhe. Uusperheet ovat vaativia ja oletko valmis urautuun jotta miehesi lapsi ei jää uusperheen varjoon, toisarvoiseksi?
olen tunteellinen, vihainen, ja kaikkea mitä vain olla voi. Tunteet on sallittu ja kuuluu elämään.
Aivan vapaasti luuseri ex mies saa etsiä onnen sieltä mistä luulee sen löytyvän, kunhan ei kahlaa itsesäälissä eikä ruikuta meidän elämään takaisin.
Emme kyllin ajoissa huomanneet että miehellä on tunne elämä täysin pielessä.
Ja muukin elämä. Mutta me selvisimme, mutta emme tiedä, miten mies on siitä selvinnyt. Eipä kiinostakkaan.
No viimeinen lauseeesi ei koske kaikkia, eikä voi yleistää.
Meidän mies erosi minusta ja lapsistani samantien, joten eipä ole isästä sen koommin kuulunut.
Mutta kyllä tuo ap;n kirjoistus tuntuu lapsen puolelta olevan häpeää. Kyllä sillä lapsellakin on tunteet, mutta onko isää kohta, sen näyttää aika.
äiti pisti lapsen isän pihalle... ei toisin päin... lapsen äiti suuttuu aina jos meille tapahtuu jotain mukaa... siksi lapsi ei kerro äidillensä...
Lapsi ei todellakaan häpeä isäänsä... lapset oavt todella lojaaleja omille vanhemmilleen... äiti on vaan saanut niin munta raivokohtausta lapsen nähden kun lapsi on esim. kertonut että käytiin reissussa ja siellä oli kivaa...
ajatukset ja tunne elämä vaikuta olevan ihan kohdillaan.
Ja mikä se meidän mies... on?? Olikos teitä rouvia useampia, vai puhutko itsestäsi monikossa?
Jospa soitat ja sanot, että oletko jo kuullut tällaisesta asiasta. Sitten olet ilmoitusvelvollisuutesi exälle suorittanut.
Lapsi kertoo vauvasta sitten, kun se on syntynyt. Sitä ennen ei exän tarvitse tietää mitään.
sehän on vain teidän asianne eikä exällä ole sen kanssa mitään tekemistä. lapsen tapaamiset ym jatkuu samalla tavalla kuin ennenkin ei uuden lapsen tarvi muuttaa mitään. miksi raskaudestasi pitäisi kertoa
kanssa vain siksi, että voit kehua ja rehennellä hänen exälleen, siis kiusaamis mielessä teet kakaroita? Olet sairas, mee hoitoon.
Mitä nautintoa saat tuosta asiasta, että johonkin ihmiseen voi koskea ja pahasti, varsinkin lapseen, joka häpee isäänsä?
Jos tuo on syy lapsen tekoon, olet täysin väärällä tiellä.
Haluisin kertoa exälle tulevasta vauvasta koska se on reilua, en kiusatakseni... lapsi ei meitä häpeä vaan on TODELLA ylpeä tulevasta vauvasta ja meistä perheenä. on kertonut vauvasta kaikille muille paitsi äidillensä (tietää että äiti suuttuu moisesta uutisesta). halii masua joka päivä, puhuu vauvalle... kertoo miten kovasti odottaa syntymistä. ja lapsia ei tehdä kiusaamis mielessä... pyysin täältä asiallisia neuvoja en suunsoittoa!!! ihmettelen miksi ydinperheelliset edes vaivautuvat tälle palstalle jos heillä ei riitä ymmärrystä ja asiallisia neuvoja.
jota et halua tunnustaa.
Asiita voi kuvitella sellaiseksi jotka miellyttää itseään, tai vain kuvitella olemattomia. Se on vakava asia, kun ei näe oman mielen sairautta.
Pieni lapsi ei pidä asioita itsellään, jos on kyse vaikkapa vauvasta.. ehei... kyllä hän sellaisen kertoisi ellet ole kiristänyt häntä olemaan hiljaa ja manipuloinut äitiä vastaan.
Äiti on lapselle aina tärkein, turha siihen on mennä väliin. Terve ihminen sen ymmärtää, mutta kuten sanoin oman mielen muutoksia on vaikea nähdä.
No leiki kuvitelmiasi, kyllä totuus joskus valkenee, ja heräät päivä unestasi...;))) heh...
Äitejä on niin minenlaisia,on hyviä ja hiukan huonompia.Miksei lapsella saisi olla muita tärkeitä ihmisiä,kuin juuri se oma äiti.Aina nostetaan äitiys jalustalle itsestäänselvyytenä.Kyllä lapsi tietää kuinka toiset häntä kohtelevat,se hyvin ja arvostavasti kohteleva voi olla myös joku muukin kuin oma äiti ja siinä ei ole mielestäni mitään pahaa.
Hei!
Älä välitä tosta törkyturvasta, joka näyttäisi olevan yksi ja sama henkilö! Onko mahdollista , että katkera miehesi ex? Joku kuitenkin, joka ei toiselle onnea suo, ei sitten millään . Sinä teet mitä teet, mikä itsestä hyvältä tuntuu.Itse kyllä jollainlailla kertoisin tai pyytäisin miestäni kertomaan piakkoin, kun lapsi menee äidilleen ,mutta nenäkkäin. Hyvää jatkoa teille kaikille ! Täällä näitä tunnevammaisia näkyy löytyvän älkää niistä välittäkö.
Et ole ensimmäinen eikä viimeinen nainen joka miehellesi synnyttää kakaroita. Saattaapa mieheltäsi löytyä lehtolapsia myöhemminkin.
Reiluutta tuskin olet ajatellut koskaan vaan ärsyttääksesi teet mitä teet. Jos lapsesi on ensimmäinen niin miksi et ole saanut lapsentonta miestä niin kuin normaalit ihmiset?
Oletko jäänyt vanhaksi piiaksi joka on vihdoin saanut edes jonkun koukkuun ja heti pitää hankkiutua paksuksi, pyörittelemällä päässä miten saisi vaan exälle tiedon pika pikaa.
Mistään reiluudesta ei ole kysymys vaan näyttämisen halusta pääasiassa. Miksi yleensäkkään kyselet moisi neuvoja kun tunnut olevan hyvinkin neuvokas ihminen? Jos on tarpeeksi kypsä perustaan uusioperheitä niin luulisi olevan kypsä muissakin asioissa.
Päättelisin epävarmuudestasi että suhteesi mieheen on kovin lyhytaikainen, päämääränäsi on ollut löytää vain joku, joka paksuksi panee heti ensi silmäyksellä.
Niinhän hänen miehensä exäkin varmaan ajatteli aikanaan, viis väliä muista kunhan omat tarpeet tulee tyydytetyksi.
Miksi miehetkin ovat niin tyhmiä että menee samaan ansaan ikuisesti? No kun ämmä saa kakaran niin pysyy vähän aikaa tyytyväisenä. Se "tyytyväisyys" ei kuitenkaan pitkälle kanna vaan käydään vieraissa tai harrastellaan jotain omia juttuja kunnes ämmä kyllästyy ja laittaa ukon kiertoon.
Juupa juu, "tärkeintä onnelinen lapsi" höpinät voi unohtaa, siilä monista lapsista näkee kuinka tunnevammaisia heidän vanhemmat ovat, eronneet ja karanneet monia kertoja, sisarpuolikkaita on tehty ties kenelle ja jos he alkaisivat joskus sukujuuriaan tutkiin, niin eipä olisi helppo homma.
Olen samaa mieltä vaikka olen törkyturpa sun mielestäsi, että tärkeintä on lapsen onnellisuus. Juuri sen takiahan tuo lapsi pelkää että isä hylkää hänet, eikä halua siitäpuhua.
Minulle on aivan sama, miten haukut ja ketä haukut, mutta meillä on sama ajatus kuitenkin. Lapsi on tärkein, mutta ei näytä olevan tuolle lapen elämän pilaajalle.
Ja mitä tulee tunnevammaisiin, niin eiköä tuo toiminta ole sitä tunnevammaisuutta! Naisen omat tunteet tärkeimmät kuin muiden. Kehua nyt ronskisti vaan, et mitenkä kertoisin lapsen äidille... voi sentään näitä onnettomia ihmisiä...
Olen samaa mieltä vaikka olen törkyturpa sun mielestäsi, että tärkeintä on lapsen onnellisuus. Juuri sen takiahan tuo lapsi pelkää että isä hylkää hänet, eikä halua siitäpuhua.
Minulle on aivan sama, miten haukut ja ketä haukut, mutta meillä on sama ajatus kuitenkin. Lapsi on tärkein, mutta ei näytä olevan tuolle lapen elämän pilaajalle.
Ja mitä tulee tunnevammaisiin, niin eiköä tuo toiminta ole sitä tunnevammaisuutta! Naisen omat tunteet tärkeimmät kuin muiden. Kehua nyt ronskisti vaan, et mitenkä kertoisin lapsen äidille... voi sentään näitä onnettomia ihmisiä...
kiitos asiallisesta viestistä, on edes joku joka ymmärtää... miehen ex on todella katkera vaikka itse halusikin eroa (itse on näin myöntänyt minulle, muuten en tietäisi)... lasta ei ole kielletty kertomasta äidilleen vauvasta ja lapsen äidistä ei ole koskaan puhuttu pahaa lapselle!!! koska oma äitihän on lapselle todella tärkeä!!! enkä ole yrittänytkään viedä äidin paikkaa, miksi ihmeessä tekisin niin? lapsi on meidän perheessä tasa-arvoinen perheenjäsen jota kunnioitetaan samalla tavalla kuin muitakin. täällä on vaan aika paljon näitä katkeria kirjoittajia, se harmittaa aikalailla...
Niinhän sinäkin teet. Olet päättänyt katkeroitua erostasi ja kuvitella, että kaikki muutkin elävät yhtä onnettomina vailla rakkautta kuten sinäkin.
jos oon katkera voin olla. Jos en ole, niin en ole.
Jos sua yhtään helpottaa, niin sanonpa että olemme kaikki olleet katkeria,jopa niin paljon, että nyt oikein naurattaa meitä kaikkia.
Sellainen mies kun meidän perheessä oli, ei voi muuta kuin ihmetellä. Jos joku toinen nainen nyt kuvittelee, että on löytänyt maailman parhaimman miehen, niin aikanaan putoaa ja korkealta.
Hyvä mies ei jätä lapsiansa, eikä perhettänsä. Joten paskaa sai ja paljon.
Hyvä mies eroaa sivistyneesti eikä jätä lapsiansa.
Tuossa on ero mistä tuntee hyvän ja huonon miehen. Kaikki lähtee korvien välistä, miehellä varsinkin.
sinun katkeruutesi sinänsä vaivaakaan, mutta sinua kyllä tuntuu vaivaavan muiden perhekuviot siinä määrin, että jaksat kuukaudesta toiseen heittää lokaa niskaan uusperheellisille.
Hyvä mies ei tosiaan hylkää lapsiaan, mutta luulenpa sinulla olevan eri käsitys hylkäämisestä kuin meillä uusperheellisillä. Sinun mielestäsi isä hylkää lapsensa, jos hän on suhteessa johonkin toiseen naiseen kuin ensimmäiseen vaimoonsa, saati jos hankkii lapsia lisää.
Minun mielestäni oma mieheni ja ex-mieheni ovat erinomaisia isiä, koska tapaavat lastaan säännöllisesti, osallistuvat heidän harrastuksiinsa ja ottavat nämä osaksi sitä uuttakin perhekuviotaan.
Harmi, että yleistät kokemuksesi omasta exästäsi kaikkii muihin miehiin ja uusperheisiin.
Ei tunnu ihan normaaleilta nuo sinun kirjoitukset
Omakohtainen kokemus on se että lasteni isä(ent.mieheni siis)meni uudelleen avioon 3 vuotta sitten,ja heille syntyi yhteinen lapsi.
Emme eronneet silloisen mieheni kanssa ns."sovussa",vaan olin kiukkuinen ja katkera siitä että jäin lasten kanssa "yksin",kun hän jatkoi elämäänsä uuden kumppanin kanssa.
Vajaa vuosi tuosta erostamme,ja lapset kertoivat että "isä ja tuo uusi vaimo saavat lapsen"...no,sain sen tietää vasta loppuraskauden vaiheessa.En tiedä tiesivätkö kaikki lapset tuosta tulevasta sisarpuolestaan jo aiemmin,mutta kertoivat asian minulle vasta myöhemmin.
Mietin,miksi ex-mieheni ei ollut sanallakaan maininnut heidän tulevasta perheenlisäyksestään?
Miksi asia oli minulta ikäänkuin "pimitetty"?
Kunnes ymmärsin että miksi he olisivatkaan tilittäneet minulle HEIDÄN elämäänsä!
Eihän tuollainen kuulunut minulle lainkaan,toimivat siis aivan oikein.
Kun on virallisesti erottu,niin sitten on erottu.
Sen jälkeen pitää kummankin vain jatkaa OMAA elämäänsä,mahdollisten kumppaniensa kanssa,tai sitten yksin.
Toisen "mustamaalaaminen" on vain oman pahan olon purkua...joten pieni peiliin katsominen,ja elämää kohtaan nöyrtyminen, auttoi ainakin minua näkemään asiat toisin.
Siispä toivottelin exän uudelle perheelle onnea,kun he perheelisäystä saivat.
Anna sen (miehesi)exän olla kateellinen,sehän on vain sen exän oma ongelma,ei sinun(eikä miehesi).
Nautipa sinä raskaudesta positiivisin ajatuksin.Sellainen kun vie tätä elämää eteenpäin:)
kivasta viestistäsi! oli mukava lukea kokemus toisinkin päin. olemme jonkin verran asiaa pohdiskelleet, että mitä tehdä. meinasin nyt vielä odotella ensi kuun loppu puolelle ja sitten itse kertoa asiasta kasvokkain. Koska haluan olla rehellinen isoissa muutoksissa. muuttuuhan tulevan isosiskonkin elämä vauvan myötä. parempi kertoa itse kun että lapsi kertoo. lapsen äidillä on paha tapa mustamaalata meitä lapselle... siksi tämä asia vaivasikin kovasti.. KIITOS SINULLE!!
tälle sisarpuolelle, ja vakuuttaa että hän tulee olemaan aina yhtä rakas isälleen ja tärkeä, vaikka uusi vauva tuleekin.
Siis otatte ja vakuutatte lapselle rakkauttanne, niin miehesi exän on tosi vaikeaa saada lasta manipuloitua.
Ottakaa hänet mukaan vauvan odotukseen täysillä, kuuntelemaan/tunnustelemaan vauvan sydäntä/liikkeitä kohdussa. valitsemaan vauvalle vaatteita, tutteja yms... Sitten loppuraskauden puolella
kyllä lapselle on kerrottu miten tärkeä ja rakas on meille. ja on otettu vauvan odotukseen mukaan... ultrassa ja sydänäänten kuuntelussa ollut monesti. ja viikottain kerrotaan minkä kokoinen sisarus on sillä hetkellä kun lapsi haluaa tietää kuinka paljon on kasvanut. Lapsen äitikin nyt tietää, on ottanut ihan asiallisesti..
vain kertoa asiasta suoraan exälleen joko puhelimitse tai kasvokkain?
Odotamme aviomieheni kanssa lasta ja kerroimme molemmat ex-puolisoillemme asiasta suoraan siinä vaiheessa, kun raskaudesta tuli ns. julkista muillekin. Mielestäni se on tavallaan reilumpaa kuin laittaa lapset viestinvälittäjiksi.
Ja uskoisin uutisen kiinnostavan aina toista vanhempaa, sillä onhan se iso elämänmuutos niille jo olemassa oleville lapsille.
Älä käytä tätä palstaa minkäänlaisena ohjenuorana mihinkään. On täysin hullua, miten mammoilla lähtee mopo käsistä, kun kysyt yksinkertaisen ja helpon kysymyksen. Kuinka ydinkirjoituksestasi saadaan väänettyä ihmeanalyyseja sinusta. Näillä linjoilla on nyt vain niin paljon ilmeisesti äitejä, jotka kärsivät eroista, masennuksista, katkeroitumisesta sekä muista mielenongelmista, että paras on kuin naurat näille älyttömyyksille. uskomatonta esim. miten joku saa väänettyä kirjoituksestasi niin, että teet kiusallasi lapsen: Osuu näköjään pahasti monilla nilkkaan tuo kalikka:Pahin pelko ilmeisesti monilla exillä on , että nyksä saakin lapsen.
Huh Huh
Ei kai kukaan nyt niin idiootti ole, että haluaisi lapsen OMAN LAPSEN siksi, että sillä aiheuttaisi kiusaa jollekin muulle ihmiselle? Kyllä on vainoharhaisuudet menneet voiton puolelle, jos joku noin oikeasti luulee :-D
Lisäksi tuo kohta kun kirjoitettiin, että mies halutaan koukkuun sillä lapsen saamisella. Voi hoh hoijjaa, vaikka sitä joku niin olisi sille exällensä aikoinaan itse tehnytkin, niin ei se tarkoita, että samoin toimisi joku muu. Eihän sellaisesta seuraa muuta kuin vaikeuksia ja eroja, niinhän lie käynyt sillekin kirjoittajalle, joka sitä esiin toi.
Varsinkin uusperheeseen ryhtyvät kyllä punnitsevat asiat tarkkaan ennen kuin alkavat haluamaan lasta, tämä on minun kokemukseni tuntemistani uusperheistä.
välillä täältä löytyy järkeviäkin juttuja... kiitos... monella ilmeisesti huonoja kokemuksia ja täällä pitää purkaa pahaa oloa toisiin...
Te ette miehesi kanssa ole velvollisia edes kertomaan ex-muijalle teidän perheen lisäyksestä. Minäkään en mieheni kanssa kertonut, kuin vasta kummankin lapsemme syntymän jälkeen, heidän yhteinen poikansa tosin tiesi kummankin raskauden alusta asti saavansa sisaruksia.
Tuo teidän tilanne kuullostaa muutoinkin tutulta kuviolta, aivan samat vinkeet on minunkin mieheni exällä, yli viisi vuotta sitä on jatkunut eikä loppua näy....
Ei liity tähän, mutta miksi pitää edes kertoa? Pitääkö?