milläs vois korjata asiaa kun kyntäessä jää rakoa aina edelliseen viiluun, ts kynnöstä kun katsoo kauempaa niin erottuu aina jokainen ajokerta. eli aurat kulkee kait liian kaukana vaosta, ja ´vetokartussa ei ole varaa siirtää lähemmäksi kuin pari senttiä. aurat 3x16
kyntöjälki
p...seestä
23
10228
Vastaukset
No, mikä lienee traktorin takapyörien etäisyys siis, sisäpinnasta sisäpintaan. Ihannetilanne on, että se on 3 x 16 tuumaa. Joko siis säädät takapyörien raideleveyttä tai jos aurojen tuumaluku säädettävä, niin sitä, jotta pääset edes lähelle tuota tilannetta, siis että takapyörien etäsyys on 3 x auran tuumaluku
- Anonyymi
Sekä kilo KISSANPASKAA välyksiin
- ne on...
fiskarssit kh vai khn niin jälki on aina p....eestä oli säädöt mitkä tahansa varsinkin kevyillä mailla,kovalla savikolla voi onnistua.
- parasaura
Fiskars FK siivellä on maailman mestaruus aura.
- Juxu
Säätöohjeita etsimään sinuna lähtisin. Jos aurat ovat suorassa perässä, pitäisi kaikki olla kohdallaan. Epäilys vain heräsi, että taitaa sinun auroissasi olla kuluneet kulutusosat?
- sun raktorissas
olet pershiluissa runsahasti falskia. Soon sillai jotta jos nostolaitteessa on väljää niin paluuaurakyntö ei tahro onnistua millään, sääröissä ei tarvitse eres olla mitähän vikaa. (vetovarsien pituus ero, myötäminen ja eri puolien välinen välys (aura pääsöö heilumahan on kaikista pahin ja vaikuttaa sekä paluu jotta sarka-auroolla)
Meitillä oli yks 23 000 tuntia ajeettu 1455 natikka ennen ja luultihin jo että ollahan unohrettu kuinka kynnethään, vaan kun saatihin uus veturi niin kyntö parani heti ja jälki oli kun mestareilla konsanaan.....- p...seestä
tossa luin muuatta km:n kyntöopasta. neuvoi että sivurajottimet pitää laittaa ns väljiin reikiin jotta muutama sentti pelivaraa kumpaankin suuntaan. ihmettelin tätitekin, sitä en osaa sanoa onko jälki sillä huonontunut vai parantunu.
aurat on tosivanhat kvarnelandit ja kulutusosat on kyllä aikas loppu. pitänee sitten ne uusia kans jos niitä vielä jostain löytys.
oon kylllä miettiny käytettyjen paluu eli kääntöaurojen ostoa, ei tarvis miettiä alotuksia ja vesivakoja ym kun pellot on kaikki varsin monikulmaisia tilkkuja. ovat kauhean painavan näkösiä vehkeitä. mahtaiskohan n 1000 euron hintaan semmosia saada. 5-10 ha vuosittain kynnetään - liikkua sivuttain
p...seestä kirjoitti:
tossa luin muuatta km:n kyntöopasta. neuvoi että sivurajottimet pitää laittaa ns väljiin reikiin jotta muutama sentti pelivaraa kumpaankin suuntaan. ihmettelin tätitekin, sitä en osaa sanoa onko jälki sillä huonontunut vai parantunu.
aurat on tosivanhat kvarnelandit ja kulutusosat on kyllä aikas loppu. pitänee sitten ne uusia kans jos niitä vielä jostain löytys.
oon kylllä miettiny käytettyjen paluu eli kääntöaurojen ostoa, ei tarvis miettiä alotuksia ja vesivakoja ym kun pellot on kaikki varsin monikulmaisia tilkkuja. ovat kauhean painavan näkösiä vehkeitä. mahtaiskohan n 1000 euron hintaan semmosia saada. 5-10 ha vuosittain kynnetäänvapaasti, muutama sentti ei riitä!! Tarkootin tuossa muunlaisia välyksiä. Nimittäin jos toinen vetovarsi pääsöö ylös alas liikkumahan toiseen nähren, pääsöö aura keinumahan sivuttain (pituus akselinsa ympäri) en tarkoottanut sivuttaisheiluntaa jota hallitahan rajoottimilla.
Jos aura keinuu sivuttain, se pilaa koko kynnöksen, ja etenkin ilmajäährytetyillä auroolla kynnettäessä. - uiva aura
liikkua sivuttain kirjoitti:
vapaasti, muutama sentti ei riitä!! Tarkootin tuossa muunlaisia välyksiä. Nimittäin jos toinen vetovarsi pääsöö ylös alas liikkumahan toiseen nähren, pääsöö aura keinumahan sivuttain (pituus akselinsa ympäri) en tarkoottanut sivuttaisheiluntaa jota hallitahan rajoottimilla.
Jos aura keinuu sivuttain, se pilaa koko kynnöksen, ja etenkin ilmajäährytetyillä auroolla kynnettäessä.Itsellä se kokemus, että jos aurat saa liikkua sivuttain vapaasti, ensimmäisen viilun leveys vaihtelee maalajin mukaan ja jälki on epätasaista. Pehmeässä kohdassa eka viilu jää ohueksi, savessa taasen aura kampeaisi itseään "maan sisään" jos saisi vapaasti liikkua, sen takia sivurajoitin on pultattu vakioasentoon. En väitä että tämä olisi oikeaoppinen kyntösäätö, mutta vapaasti sivuutain uivana en ole auroja saanut pelaamaan.
- ongelma on
uiva aura kirjoitti:
Itsellä se kokemus, että jos aurat saa liikkua sivuttain vapaasti, ensimmäisen viilun leveys vaihtelee maalajin mukaan ja jälki on epätasaista. Pehmeässä kohdassa eka viilu jää ohueksi, savessa taasen aura kampeaisi itseään "maan sisään" jos saisi vapaasti liikkua, sen takia sivurajoitin on pultattu vakioasentoon. En väitä että tämä olisi oikeaoppinen kyntösäätö, mutta vapaasti sivuutain uivana en ole auroja saanut pelaamaan.
tyypillistä alueilla missä maalajot vaihtelee runsaasti, kuten esim itselläni. Samalla lohkolla vaihtuu savisesta hiesusta multamaaksi, ja väliin mahtuu hieno hieta, hiue ja hietasavi.
Kyntövako 1.3 kilometrin pituisella lohkolla ei pysy suorana sitten millään, siinä ei kyllä oikein auta että onko rajoittimet kiinni vai ei. Itse olen pitänyt ne auki ja ollut tarkkana, että aura tulee tasapainoisesti perässä, tässä suuri merkitys on sillä onko aura 2, 3, 4, 5 vaiko enempi siipinen. Erilaisella auralla on erilainen vetogeometria, samoin kuin eri aura-traktoriyhdistelmillä. Itse tykkään että 4-5 siipinen paluuaura on kaikista tasapainoisin. - tapahtuu..
uiva aura kirjoitti:
Itsellä se kokemus, että jos aurat saa liikkua sivuttain vapaasti, ensimmäisen viilun leveys vaihtelee maalajin mukaan ja jälki on epätasaista. Pehmeässä kohdassa eka viilu jää ohueksi, savessa taasen aura kampeaisi itseään "maan sisään" jos saisi vapaasti liikkua, sen takia sivurajoitin on pultattu vakioasentoon. En väitä että tämä olisi oikeaoppinen kyntösäätö, mutta vapaasti sivuutain uivana en ole auroja saanut pelaamaan.
...jos auran perussäätö ei ole oikein eli sen s-mutkalla olevan vetokartun ne päät eivät ole ylös ja alas kummallakin puolella. Eli säätökaarta käytetään vain tilapaiseen 1. viilun säätöön, kynnössä aina täysin pystyssä ne päät, ja 1. viilu säädetään karttua liu'uttamalla.
Eli tämä on viilunleveyden vaihtelun syy n:o 1.
Toinen syy: Auran maapuolet eivät ole kunnossa, tai viimeisen vantaan maapuoli ei ole riittävän pitkä. Ja vantaissa ei saa olle vasemmalle törröttäviä vahvistuksia tai se ei saa olla se vannaskärki löysällä. Jopa vino vantaan kärki vetää auraa sivulle.
Lukitseminen sivurajoittajalla ei auta juurikaan, sillä kampeava aura vääntää etupäätä siihen suuntaan minkä se tarvitsee, kun riittävän tiukka tai liukas mäki tulee vastaan.
Kolmas mahdollinen syy on se, että etupyörien sisäpinnat ovat samalla tasolla tai kapeammalla kuin takapyörän sisäpinnat, aiheuttaa takapyörän siirtyilyä sivulle liukkaissa ja kovissa paikoissa. Etupyörän olisi hyvä olla tuuman-pari leveämmällä, jotta takaspyörä istuu vakoo hyvin ja ohjaamalla saa esim. oikealle kallistuvassa sivurinteessä otettua hiukan ennakkoa ylärinteen puolelle.
Neljäs syy kampeamiseen on se, että takapyörien sisäpintojen välinen etäisyys tulisi olla kolme kertaa viilun leveys, eli olla esim 16 - tuuman auroissa 120 cm, - 10 cm, jotta aura ei olisi vetokartulla ihan toisessa reunassa. Karttutanko nimittäin voi taipua tiukassa paikassa ja päästää näin auran kääntymään lievästi ajosuunnassa, jos toinen pää on älyttömän pitkä.
Viides syy vaelteluun on, että työntövarsi ei ole ajosuunnassa. Tämä johtuu useimmiten ongelmissa kohdan neljä tapauksessa.
Kuudes, mutta mahdollinen syy: Jokin vantaista ei ole samassa aurauskulmassa vaan esim. ojaksen vääntymisen takia haukkaa vasemmalle. Silloin aura tahtoo mutkitella maan kovuuden mukaan.
Puolihinattavaa auraa ei kukaan kuvittelekaan pitävänsä viilulla sivurajoittimia lukitsemalla, sama suoraan ajon periaate pätee silti nostolaiteauraankin.
Kyntö on kuoleva ala kumminkin, toivottavasti joku viitseliäinen pitää vielä sellaista taitoa yllä. Hyviä kyntökelejä niille jotka vielä kyntävät !
-SS- uiva aura kirjoitti:
Itsellä se kokemus, että jos aurat saa liikkua sivuttain vapaasti, ensimmäisen viilun leveys vaihtelee maalajin mukaan ja jälki on epätasaista. Pehmeässä kohdassa eka viilu jää ohueksi, savessa taasen aura kampeaisi itseään "maan sisään" jos saisi vapaasti liikkua, sen takia sivurajoitin on pultattu vakioasentoon. En väitä että tämä olisi oikeaoppinen kyntösäätö, mutta vapaasti sivuutain uivana en ole auroja saanut pelaamaan.
Itselläni kvernelandin 3-siipiset kääntöaurat ja en kyllä pidä lainkaan sivurajoittimen tappeja paikallaan, vaan vapaasti saavat liikkua. Ei mitään kampeamisongelmaa, vaan suoraan tulevat maasta riippumatta.
Jos traktorissa on vetovarsitunnustelu, ei rajoittajia saa pitää lukittuna, koskapa silloin ei tunnustelu pelaa oikein.Sarkaauroissa pitää kartun säätökapi sojottaa suoranna ylöpäin, säätö on tarkoitettu ainostaan aloitusten tai lopetusten tekoon. Jos kampi muussa asennossa, tulevat aurat hieman poikittain perässä ja kampeavat. Kuten edellä olen todennut, kannattaa traktorin raidevälit säätää aurojen mukaan eli takapyörien sisäpinnasta sisäpintaan kolme kertaa auran tuumaluku tai ainakin lähelle tuota arvoa.Taitaa kysyjällä olla takapyörät varsin leveällä.- Anonyymi
tapahtuu.. kirjoitti:
...jos auran perussäätö ei ole oikein eli sen s-mutkalla olevan vetokartun ne päät eivät ole ylös ja alas kummallakin puolella. Eli säätökaarta käytetään vain tilapaiseen 1. viilun säätöön, kynnössä aina täysin pystyssä ne päät, ja 1. viilu säädetään karttua liu'uttamalla.
Eli tämä on viilunleveyden vaihtelun syy n:o 1.
Toinen syy: Auran maapuolet eivät ole kunnossa, tai viimeisen vantaan maapuoli ei ole riittävän pitkä. Ja vantaissa ei saa olle vasemmalle törröttäviä vahvistuksia tai se ei saa olla se vannaskärki löysällä. Jopa vino vantaan kärki vetää auraa sivulle.
Lukitseminen sivurajoittajalla ei auta juurikaan, sillä kampeava aura vääntää etupäätä siihen suuntaan minkä se tarvitsee, kun riittävän tiukka tai liukas mäki tulee vastaan.
Kolmas mahdollinen syy on se, että etupyörien sisäpinnat ovat samalla tasolla tai kapeammalla kuin takapyörän sisäpinnat, aiheuttaa takapyörän siirtyilyä sivulle liukkaissa ja kovissa paikoissa. Etupyörän olisi hyvä olla tuuman-pari leveämmällä, jotta takaspyörä istuu vakoo hyvin ja ohjaamalla saa esim. oikealle kallistuvassa sivurinteessä otettua hiukan ennakkoa ylärinteen puolelle.
Neljäs syy kampeamiseen on se, että takapyörien sisäpintojen välinen etäisyys tulisi olla kolme kertaa viilun leveys, eli olla esim 16 - tuuman auroissa 120 cm, - 10 cm, jotta aura ei olisi vetokartulla ihan toisessa reunassa. Karttutanko nimittäin voi taipua tiukassa paikassa ja päästää näin auran kääntymään lievästi ajosuunnassa, jos toinen pää on älyttömän pitkä.
Viides syy vaelteluun on, että työntövarsi ei ole ajosuunnassa. Tämä johtuu useimmiten ongelmissa kohdan neljä tapauksessa.
Kuudes, mutta mahdollinen syy: Jokin vantaista ei ole samassa aurauskulmassa vaan esim. ojaksen vääntymisen takia haukkaa vasemmalle. Silloin aura tahtoo mutkitella maan kovuuden mukaan.
Puolihinattavaa auraa ei kukaan kuvittelekaan pitävänsä viilulla sivurajoittimia lukitsemalla, sama suoraan ajon periaate pätee silti nostolaiteauraankin.
Kyntö on kuoleva ala kumminkin, toivottavasti joku viitseliäinen pitää vielä sellaista taitoa yllä. Hyviä kyntökelejä niille jotka vielä kyntävät !
-SS-Maatalous on kuoleva ala kohta loppuu kokonaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maatalous on kuoleva ala kohta loppuu kokonaan
Ja sitten syödään vain kaupanruokaa.
- löytyy
jos kiinnostaa niin kolmesiipiset kääntöaurat löytyy soittele numeroon 0400-538652
- ensimmäisen
viilun leveys oikea? Ja yksi tärkeä asia on että traktorin pyörien raideleveys on oikea takapyörissä sisä mitta väh:120 cm eli kolme vilunleveyttä jos kynnät 16"edessä pyörät pitäisi olla leveämmällä ainakin neliveto traktoreissa eli joku 140cm hyvä sivu rajoittimet irti ku rupeette kyntään jos aura on säädöissä se menee kyllä suoraan.ja traktorikaan ei kampee vaosta kun raideleveydet kohillaan vaan menee niinku juna eikä rattiin tarvi koskea kun päis. Myös leikkurit jos sellaiset on pitää kulkea linjassa .
- sampo12-16
kaikki nämä edelliset ohjeet pätevät muista rajoittimet irti tiivistä klempaavat nosto laitteet hyvät kulutus osat terävät leikkurit ja se työntövarsi pitää kulkea suorassa vaon reunan suuntaseati.
- edellinen
tua joku mainitsi fiskarsin kyntöjäljen olevan istuma lihaksista myönnetään ainoastaan uutismaille kantokoukuksi
- aforismi29
Syksyllä sian rääpimä parempi kun keväällä miehen kyntämä.
- kyntööö
mitä väliä kun mustoo tuloo.
- Justtiisa
Mitä väliä kunhan emäntä antaa pillua!
- Siinäses
Mittanauha käteen ja mittaamaan että joka siipi ottaa samalla lailla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän412164Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p491707Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,331528- 421508
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71450Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21446Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis31417Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21351Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä41275Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta71243