AMK:ssa ei ole fukseja

Meillä ainakin on oppitunteja, labroja ja luentoja. Itseasiassa meillä oli ammattikoulussakin luentoja (joka maanantai kävi vieraileva luennoitsija). En sitten tiedä miten juuri se opetusmuoto on olevinaan niin paljon muita hienompi, että sen tulisi olla vain yliopistokäytössä. Huh.

"3) AMK:ssa ei ole opiskelijoita, vaan koululaisia. Opiskelija tarkoittaa alunperin nimenomaan yliopiston ylioppilasta, eikä tämän sanan oikeaan käyttöön ole tullut muuta kuin puhekielinen korjaus kansan keskuudessa. Vrt. ruotsin kielen sana "student -en" = ylioppilas / opiskelija. Siis "student" tarkoittaa nimenomaan yliopistossa opiskelevaa ylioppilasta, ei AMK:n oppilasta. "

Onko teillä siellä yliopistolla ollenkaan ruotsia? En student = ylioppilas; korkeakoulun ja yliopiston opiskelija, en studerande = opiskelija.

Nyt tulee ihan mutua, mutta laskisin kaiken peruskoulun jälkeen suoritettavan koulutuksen opiskeluksi enkä koulunkäynniksi. Haetaanhan ammattikouluihinkin opiskelupaikkaa. Tai voidaanhan tietysti alkaa puhua Teknillisen korkeakoulun opiskelijoistakin koululaisina :)

opiskelija, ei ylioppilas kirjoitti:

"3) AMK:ssa ei ole opiskelijoita, vaan koululaisia. Opiskelija tarkoittaa alunperin nimenomaan yliopiston ylioppilasta, eikä tämän sanan oikeaan käyttöön ole tullut muuta kuin puhekielinen korjaus kansan keskuudessa. Vrt. ruotsin kielen sana "student -en" = ylioppilas / opiskelija. Siis "student" tarkoittaa nimenomaan yliopistossa opiskelevaa ylioppilasta, ei AMK:n oppilasta. "

Onko teillä siellä yliopistolla ollenkaan ruotsia? En student = ylioppilas; korkeakoulun ja yliopiston opiskelija, en studerande = opiskelija.

Nyt tulee ihan mutua, mutta laskisin kaiken peruskoulun jälkeen suoritettavan koulutuksen opiskeluksi enkä koulunkäynniksi. Haetaanhan ammattikouluihinkin opiskelupaikkaa. Tai voidaanhan tietysti alkaa puhua Teknillisen korkeakoulun opiskelijoistakin koululaisina :)

Lue lisää

En student (ruots.) = ylioppilas, opiskelija (suom.)

Johan tuo ylä-asteella aikanaan taisi tulla esiin, lukiossa nyt viimeistään. "Jag är en student." = "Olen opiskelija". (tai vanhalla suomella "Olen ylioppilas" mikä tarkoitti samaa asiaa eli opiskelijaa, silloin, mitkään muut eivät olleet opiskelijoita kenenkään mielestä kuin yliopistojen ylioppilaat.

""lääkäri - sairaanhoitaja"

Tietääkseni lääkäri ja sairaanhoitaja eivät ole tarkalleen ottaen samaa alaa, toinen on lääketiedettä ja toinen hoitotiedettä/alaa. Mutta siis yleensä joo lääkäreillä on vastuullisemmat tehtävät kuin sairaanhoitajalla, kun koulutuskin on noin kaksi kertaa pidempi. "

Niin siis hoitotiedettä voi toki lukea yliopistossa, ei AMK:ssa, ei nyt toki varsinaisesti hoitotieteen kolutusohjelmaa ole olemassa AMK:ssa, vaan sairaanhoitajan opintoja suoritetaan ja toki niihin kuuluu vähän niinkuin tieteellisemmin nykyään opetusta, muttei siis varsinaisesti hoitotiedettä voi opiskella AMK:ssa, vaan jos haluaa lukea nimenomaan hoitotiedettä eli esim. maisteriksi, niin sitten on mentävä yliopistoon. On AMK:ssa pyritty kyllä sairaanhoitajien opintoihin lisäämään hoitotiedettä, mutta seurauksena on ollut ammattitaidon heikkeneminen, opistosairaanhoitajat saivat paremman opin nimenomaan AMMATTIIN vaikka AMK:ssa usein yritetään korostaa opetuksen ammattiin valmistavaa käytännönläheisyyttä, niin silti yritetään lähestyä "tiedettä" ja ammattitaito heikkeneekin sitten. Nurinkurista siis. Hoitotiedettä yliopistossa opiskelevista tulee useimmiten osastonhoitajia tai hallinnon johtajia, eli siis tässäkin yliopistossa voidaan lukea samaa alaa, yliopistosta valmistutaan vain korkeampaan asemaan ja ammattiin samalla alalla. Lääkäriä lähinnä vastaava ammatti AMK-tasolla olisi kuitenkin sairaanhoitaja, kun ei muutakaan ole, siksi tuo vertaus, vaikka vähän se ontuukin, myönnetään.

Lääkärin opinnot kestävät tosiaan kaksi kertaa pidempään kuin hoitajan. Mutta sen lisäksi lääketieteen ylioppilaiden vaaditaan hallitsevan ja oppivan samassa ajassa n. viisinkertaisen määrän asiaa kuin sairaanhoitajaoppilaiden. Siis Kolmena ekana vuonna yliopistossa lääkiksessä tulee opittavaa asiaa noin viisinkertainen määrä sairaanhoitajaan verrattuna. Kun kerran ollaan korkeimmalla tasolla, niin saman oppiaineen (vaikkapa anatomia) opetukseen jos on varattu aikaa yliopistossa 6 viikkoa ja sairaanhoitajien oppilaitoksessa AMK:ssa esim. anatomiaa opetetaan 3 viikkoa, niin tuossa 6 viikossa tulevien lääkäreiden edellytetään oppivan n. 2*5 = 10 kertainen määrä anatomiaa sairaanhoitajiin nähden. Ei toki sairaanhoitaja tarvitse sellaista anatomian tuntemusta kuin lääkäri. Sairaanhoitajan tutkinto jos kestää lukea 3 vuotta, niin lääkärin tutkinnossa on siis asiaa n. 10-kertaisesti, koska 5 kertaa enempi samassa ajassa edellytetään ja kaksi kertaa pidempään opiskellaan.

Ylioppilas I kirjoitti:

""lääkäri - sairaanhoitaja"

Tietääkseni lääkäri ja sairaanhoitaja eivät ole tarkalleen ottaen samaa alaa, toinen on lääketiedettä ja toinen hoitotiedettä/alaa. Mutta siis yleensä joo lääkäreillä on vastuullisemmat tehtävät kuin sairaanhoitajalla, kun koulutuskin on noin kaksi kertaa pidempi. "

Niin siis hoitotiedettä voi toki lukea yliopistossa, ei AMK:ssa, ei nyt toki varsinaisesti hoitotieteen kolutusohjelmaa ole olemassa AMK:ssa, vaan sairaanhoitajan opintoja suoritetaan ja toki niihin kuuluu vähän niinkuin tieteellisemmin nykyään opetusta, muttei siis varsinaisesti hoitotiedettä voi opiskella AMK:ssa, vaan jos haluaa lukea nimenomaan hoitotiedettä eli esim. maisteriksi, niin sitten on mentävä yliopistoon. On AMK:ssa pyritty kyllä sairaanhoitajien opintoihin lisäämään hoitotiedettä, mutta seurauksena on ollut ammattitaidon heikkeneminen, opistosairaanhoitajat saivat paremman opin nimenomaan AMMATTIIN vaikka AMK:ssa usein yritetään korostaa opetuksen ammattiin valmistavaa käytännönläheisyyttä, niin silti yritetään lähestyä "tiedettä" ja ammattitaito heikkeneekin sitten. Nurinkurista siis. Hoitotiedettä yliopistossa opiskelevista tulee useimmiten osastonhoitajia tai hallinnon johtajia, eli siis tässäkin yliopistossa voidaan lukea samaa alaa, yliopistosta valmistutaan vain korkeampaan asemaan ja ammattiin samalla alalla. Lääkäriä lähinnä vastaava ammatti AMK-tasolla olisi kuitenkin sairaanhoitaja, kun ei muutakaan ole, siksi tuo vertaus, vaikka vähän se ontuukin, myönnetään.

Lääkärin opinnot kestävät tosiaan kaksi kertaa pidempään kuin hoitajan. Mutta sen lisäksi lääketieteen ylioppilaiden vaaditaan hallitsevan ja oppivan samassa ajassa n. viisinkertaisen määrän asiaa kuin sairaanhoitajaoppilaiden. Siis Kolmena ekana vuonna yliopistossa lääkiksessä tulee opittavaa asiaa noin viisinkertainen määrä sairaanhoitajaan verrattuna. Kun kerran ollaan korkeimmalla tasolla, niin saman oppiaineen (vaikkapa anatomia) opetukseen jos on varattu aikaa yliopistossa 6 viikkoa ja sairaanhoitajien oppilaitoksessa AMK:ssa esim. anatomiaa opetetaan 3 viikkoa, niin tuossa 6 viikossa tulevien lääkäreiden edellytetään oppivan n. 2*5 = 10 kertainen määrä anatomiaa sairaanhoitajiin nähden. Ei toki sairaanhoitaja tarvitse sellaista anatomian tuntemusta kuin lääkäri. Sairaanhoitajan tutkinto jos kestää lukea 3 vuotta, niin lääkärin tutkinnossa on siis asiaa n. 10-kertaisesti, koska 5 kertaa enempi samassa ajassa edellytetään ja kaksi kertaa pidempään opiskellaan.

Lue lisää

Mistä sait tuon tiedon, että sairaanhoitajien ammattitaidon heikkeneminen on suhteessa siihen, että hoitotiedettä yritettiin opettaa ammattikorkeakoulussa? Ylioppilas kun ei suoraan ole kaikkien asioiden asiantuntija, joskus on syytä suhtautua kriittisesti lähdetietoihin.

T: eräs ammattikorkeakoulussa opiskeleva

Ylioppilas I kirjoitti:

En student (ruots.) = ylioppilas, opiskelija (suom.)

Johan tuo ylä-asteella aikanaan taisi tulla esiin, lukiossa nyt viimeistään. "Jag är en student." = "Olen opiskelija". (tai vanhalla suomella "Olen ylioppilas" mikä tarkoitti samaa asiaa eli opiskelijaa, silloin, mitkään muut eivät olleet opiskelijoita kenenkään mielestä kuin yliopistojen ylioppilaat.

Lue lisää

Ylioppilas on korkeakoulu. Ei vain tiedän tiedekorkeakoulu vaan myös ammattikorkeakoulu. Oikeat käännökset olisivat varmaankin tiedeyliopisto ja ammattiyliopisto. Näin siis ollut joskus. Se, että valtioneuvosto vakinaisti yliopiston tarkoittavan vain tiedekorkeakoulu, ei tarkoita sitä, että ammattikorkeakoululaiset eivät yhtäkkiä oliskaan opiskelijoita.

hmmm... kirjoitti:

Ylioppilas on korkeakoulu. Ei vain tiedän tiedekorkeakoulu vaan myös ammattikorkeakoulu. Oikeat käännökset olisivat varmaankin tiedeyliopisto ja ammattiyliopisto. Näin siis ollut joskus. Se, että valtioneuvosto vakinaisti yliopiston tarkoittavan vain tiedekorkeakoulu, ei tarkoita sitä, että ammattikorkeakoululaiset eivät yhtäkkiä oliskaan opiskelijoita.

Lue lisää

Tarkoitin tietysti, että yliopisto on/oli korkeakoulu.

hmmm... kirjoitti:

Ylioppilas on korkeakoulu. Ei vain tiedän tiedekorkeakoulu vaan myös ammattikorkeakoulu. Oikeat käännökset olisivat varmaankin tiedeyliopisto ja ammattiyliopisto. Näin siis ollut joskus. Se, että valtioneuvosto vakinaisti yliopiston tarkoittavan vain tiedekorkeakoulu, ei tarkoita sitä, että ammattikorkeakoululaiset eivät yhtäkkiä oliskaan opiskelijoita.

Lue lisää

Kyllä nyt on lapsukaisella jääneet psyykelääkkeet ottamatta... :D

Kirjoitit:

"Yliopisto on korkeakoulu. Ei vain tiedän tiedekorkeakoulu vaan myös ammattikorkeakoulu. Oikeat käännökset olisivat varmaankin tiedeyliopisto ja ammattiyliopisto. Näin siis ollut joskus."

"Näin siis ollut joskus."

:D :D :D

Milloin?

Noin ei ole ollut koskaan. :D Yrittäisit edes ottaa selvää asioista ennen kuin kirjoitat. :D

Yliopistot ja korkeakoulut antoivat samantasoista koulutusta ja rinnastettiin toisiinsa ENNEN AMK-SEKOILUA, kun yhtäkään amk:ta ei vielä ollut. Siis silloin kun nykyiset amk:t vielä olivat nimeltään opistoja, ja nykyiset "ammattiopistot" olivat nimeltään ammattikouluja. Sen jälkeen kun opistot muuttivat nimensä ammattikorkeakouluiksi, ei käsite "korkeakoulu" ole tarkoittanut enää sitä mitä se ennen tarkoitti: yliopistoa tai tiedekorkeakoulua eli akateemista koulutuslaitosta.

Nykyään korkeakouluja ovat:

1) Yliopistot ja niihin rinnastettavat tiede- ja taidekorkekoulut.

2) Ammattikorkeakoulut eli nimeään muuttaneet opistot.


"Se, että valtioneuvosto vakinaisti yliopiston tarkoittavan vain tiedekorkeakoulua,---"

Että sinä osaat sekoilla! :D

TIEDEkorkeakoulut on aina rinnastettu yliopistoihin. Erona nillä on se, että yliopistot ovat monitieteisiä, kun taas korkeakoulut keskittyvät yhteen tieteenhaaraan. Valtioneuvosto ei ole siltä osin tehnyt mitään uusia rajauksia, eikä vakinaistanut mitään käytäntöä joka ei olisi ollut sellaisenaan voimaassa alun alkaenkin.
Yliopisto on aina tarkoittanut nimenomaan monialaista tieteellistä tutkimusta harjoittavaa ja tutkimukseensa liittyvää akateemista opetusta antavaa laitosta. Opistot ovat ihan eri asia, sanottiinpa niitä opistoiksi tai ammattikorkakouluiksi.

Vai että oikein "ammattiyliopisto"...?

HAHHAHHHAHAHHHAHHHAHHHAAAAAA!!!!!!!!!!

Eiköhän olisi parempi, ettei keksittäisi enää lisää todellisuutta sumentavia nimihirviöitä. Jo opistojen nykyinen nimi "ammattikorkeakoulu" näkyy saaneen sinut ihan sekaisin ja menettämään todellisuudentajusi kokonaan.

Jos haluat noin kiihkeästi yliopistoon, niin mene yliopistoon. Et sinä siten yliopistotutkintoa saa, että hakeudut Kukkakummun koirakouluun tai Perähikiän harjaantumiskouluun, ja vaadit sen jälkeen, että koulusi pitää julistaa Kukkakummun koirayliopistoksi tai Perähikiän harjaantumisyliopistoksi. :D :D :D

Ylioppilas I kirjoitti:

""lääkäri - sairaanhoitaja"

Tietääkseni lääkäri ja sairaanhoitaja eivät ole tarkalleen ottaen samaa alaa, toinen on lääketiedettä ja toinen hoitotiedettä/alaa. Mutta siis yleensä joo lääkäreillä on vastuullisemmat tehtävät kuin sairaanhoitajalla, kun koulutuskin on noin kaksi kertaa pidempi. "

Niin siis hoitotiedettä voi toki lukea yliopistossa, ei AMK:ssa, ei nyt toki varsinaisesti hoitotieteen kolutusohjelmaa ole olemassa AMK:ssa, vaan sairaanhoitajan opintoja suoritetaan ja toki niihin kuuluu vähän niinkuin tieteellisemmin nykyään opetusta, muttei siis varsinaisesti hoitotiedettä voi opiskella AMK:ssa, vaan jos haluaa lukea nimenomaan hoitotiedettä eli esim. maisteriksi, niin sitten on mentävä yliopistoon. On AMK:ssa pyritty kyllä sairaanhoitajien opintoihin lisäämään hoitotiedettä, mutta seurauksena on ollut ammattitaidon heikkeneminen, opistosairaanhoitajat saivat paremman opin nimenomaan AMMATTIIN vaikka AMK:ssa usein yritetään korostaa opetuksen ammattiin valmistavaa käytännönläheisyyttä, niin silti yritetään lähestyä "tiedettä" ja ammattitaito heikkeneekin sitten. Nurinkurista siis. Hoitotiedettä yliopistossa opiskelevista tulee useimmiten osastonhoitajia tai hallinnon johtajia, eli siis tässäkin yliopistossa voidaan lukea samaa alaa, yliopistosta valmistutaan vain korkeampaan asemaan ja ammattiin samalla alalla. Lääkäriä lähinnä vastaava ammatti AMK-tasolla olisi kuitenkin sairaanhoitaja, kun ei muutakaan ole, siksi tuo vertaus, vaikka vähän se ontuukin, myönnetään.

Lääkärin opinnot kestävät tosiaan kaksi kertaa pidempään kuin hoitajan. Mutta sen lisäksi lääketieteen ylioppilaiden vaaditaan hallitsevan ja oppivan samassa ajassa n. viisinkertaisen määrän asiaa kuin sairaanhoitajaoppilaiden. Siis Kolmena ekana vuonna yliopistossa lääkiksessä tulee opittavaa asiaa noin viisinkertainen määrä sairaanhoitajaan verrattuna. Kun kerran ollaan korkeimmalla tasolla, niin saman oppiaineen (vaikkapa anatomia) opetukseen jos on varattu aikaa yliopistossa 6 viikkoa ja sairaanhoitajien oppilaitoksessa AMK:ssa esim. anatomiaa opetetaan 3 viikkoa, niin tuossa 6 viikossa tulevien lääkäreiden edellytetään oppivan n. 2*5 = 10 kertainen määrä anatomiaa sairaanhoitajiin nähden. Ei toki sairaanhoitaja tarvitse sellaista anatomian tuntemusta kuin lääkäri. Sairaanhoitajan tutkinto jos kestää lukea 3 vuotta, niin lääkärin tutkinnossa on siis asiaa n. 10-kertaisesti, koska 5 kertaa enempi samassa ajassa edellytetään ja kaksi kertaa pidempään opiskellaan.

Lue lisää

Tulin pitkästä aikaa lukemaan tätä palstaa ja mitä ihmettä? Sama ylioppilas ilmeisesti jauhaa samoja asioita edelleen. Mitäs sanot siihen, että Amk ja Yliopistot tekevät yhteistyötä ja heillä on yhteisiä luentoja. Päivitä tietosi!

Naurattaa, naurattaa.... kirjoitti:

Tulin pitkästä aikaa lukemaan tätä palstaa ja mitä ihmettä? Sama ylioppilas ilmeisesti jauhaa samoja asioita edelleen. Mitäs sanot siihen, että Amk ja Yliopistot tekevät yhteistyötä ja heillä on yhteisiä luentoja. Päivitä tietosi!

Lue lisää

Olisikohon kysessää landella toimivat yliopistot ja ammattisurkeat.

Maakunnissa on hätä, koska yliopistoja oltanee, onneksi, vähentämässä tai yhdistämässä.
Heikoimmat yksiköt tarttuvat viimeisenä oljenkortena "yhteistyöhön" amk:n kanssa, joka kyllä on kuin housuihin pissaaminen pakkasella, hetken lämmittää mutta siiten tule kylmät paikat. Laatu kärsii. Ei sellaista yliopistoa ota kukaan kovin vakavasti, jossa esimerkiksi amk nönnö nönnöön lehtori pitää "luentoa" yliopistolla.

Ja ennenkuin joku parkuu, niin kyllä, kokemusta on sekä "amiskan" puolelta, että nyt yliopistosta...

Bibbulana kirjoitti:

Olisikohon kysessää landella toimivat yliopistot ja ammattisurkeat.

Maakunnissa on hätä, koska yliopistoja oltanee, onneksi, vähentämässä tai yhdistämässä.
Heikoimmat yksiköt tarttuvat viimeisenä oljenkortena "yhteistyöhön" amk:n kanssa, joka kyllä on kuin housuihin pissaaminen pakkasella, hetken lämmittää mutta siiten tule kylmät paikat. Laatu kärsii. Ei sellaista yliopistoa ota kukaan kovin vakavasti, jossa esimerkiksi amk nönnö nönnöön lehtori pitää "luentoa" yliopistolla.

Ja ennenkuin joku parkuu, niin kyllä, kokemusta on sekä "amiskan" puolelta, että nyt yliopistosta...

Lue lisää

"Olisikohon kysessää landella toimivat yliopistot ja ammattisurkeat."

Vähän niinkuin jyväskylä? JAMK vuosikertomus; "YHTEISTYÖN tiivistäminen Jyväskylän yliopiston kans-sa on myös keskeinen haasteemme. Vuonna 2006 ope-tusministeriö palkitsi molemmat korkeakoulut merkit-tävällä tulospalkkiolla tunnustuksena parhaasta yhtei-sestä aluestrategiasta"


"Ei sellaista yliopistoa ota kukaan kovin vakavasti, jossa esimerkiksi amk nönnö nönnöön lehtori pitää "luentoa" yliopistolla."

Hmm... miksi? Tai älä vastaa. Onhan se jo selvä mitä paskaa sieltä on taas tulossa jo pelkästä kirjoitusasusta päätellen. Onhan se kuitenkin hyvä että jollain voi päteä (vaikka usko pois, ei se yliopistoon pääseminen ole niin uskomaton saavutus vaikka se sinulle tiukkaa tekikin).

hyvä hyvä... kirjoitti:

"Olisikohon kysessää landella toimivat yliopistot ja ammattisurkeat."

Vähän niinkuin jyväskylä? JAMK vuosikertomus; "YHTEISTYÖN tiivistäminen Jyväskylän yliopiston kans-sa on myös keskeinen haasteemme. Vuonna 2006 ope-tusministeriö palkitsi molemmat korkeakoulut merkit-tävällä tulospalkkiolla tunnustuksena parhaasta yhtei-sestä aluestrategiasta"


"Ei sellaista yliopistoa ota kukaan kovin vakavasti, jossa esimerkiksi amk nönnö nönnöön lehtori pitää "luentoa" yliopistolla."

Hmm... miksi? Tai älä vastaa. Onhan se jo selvä mitä paskaa sieltä on taas tulossa jo pelkästä kirjoitusasusta päätellen. Onhan se kuitenkin hyvä että jollain voi päteä (vaikka usko pois, ei se yliopistoon pääseminen ole niin uskomaton saavutus vaikka se sinulle tiukkaa tekikin).

Lue lisää

"Onhan se kuitenkin hyvä että jollain voi päteä (vaikka usko pois, ei se yliopistoon pääseminen ole niin uskomaton saavutus vaikka se sinulle tiukkaa tekikin)."

Voi lapsi parka, kyllä siperia opettaa. Argumentaation taso on nolla, joten kyllä sinne amk puolelle näköjään pääsee vielä vähemmällä, kun tuon yliopistoon pääsyn nyt otit puheeksi.
Se tästä henkilöön menevästä, täytyi ihan itsekkin taantua ja heittää takaisin :) Kiroilemaan en sentään alennu.

Puhut soopaa, jos väität, että yliopiston ja amk:n opetus olisi samantasoista, se ei vain ole. Näet sen esimerkiksi eri alojen opetussuunnitelmista, jos nyt olet edes sellaisesta kuullutkaan.
Täten amk:n opettajilta ei vaadita läheskään samaa tasoa, verrattuna yliopiston professuureihin. Tästä nyt auttamattomasti seuraa se, ettei amk "opella" riitä rahkeet, ainakaan kovin
tieteellispitoiseen luennointiin.

Ja kyllä, tiedän etä amk:ssa ovat myös lisurit ja tohtorit opetustoimessa mutta silti. Näytöt eivät vain riittänne esimerkiksi professorin viran hakemiseen, siihen kun edellytetään muutakin kuin tohtorin hattu.

Hauskaahaan tässä on se, kuinka ammattikorkea meinaa unohtaa tämän duaalimallin olemassaolon. No, ymmärtäähän sen, heillehän se sopii, saavat sitä heille kuulumatonta korkeampaa statusta. Ja tämä ei ole siellä opiskelevien vika!

Mitä taas muuhun toimintojen rationalisointiin tulee, niin siinä ei ole mitään vikaa, esimerkiksi joidenkin hallinnollisten toimien tehostaminen, varsinkin näissä pienissä amk ja yliopisto kaupungeissa. Siinä ei ole mitään pahaa mutta opetuksen sekoittaminen ja sotkeminen on taas toinen asia, siihen ei pidä "haksahtua", koska halusipa amk:t sitä tahi ei duaalimalli on edelleen olemassa...

Bibbulana kirjoitti:

"Onhan se kuitenkin hyvä että jollain voi päteä (vaikka usko pois, ei se yliopistoon pääseminen ole niin uskomaton saavutus vaikka se sinulle tiukkaa tekikin)."

Voi lapsi parka, kyllä siperia opettaa. Argumentaation taso on nolla, joten kyllä sinne amk puolelle näköjään pääsee vielä vähemmällä, kun tuon yliopistoon pääsyn nyt otit puheeksi.
Se tästä henkilöön menevästä, täytyi ihan itsekkin taantua ja heittää takaisin :) Kiroilemaan en sentään alennu.

Puhut soopaa, jos väität, että yliopiston ja amk:n opetus olisi samantasoista, se ei vain ole. Näet sen esimerkiksi eri alojen opetussuunnitelmista, jos nyt olet edes sellaisesta kuullutkaan.
Täten amk:n opettajilta ei vaadita läheskään samaa tasoa, verrattuna yliopiston professuureihin. Tästä nyt auttamattomasti seuraa se, ettei amk "opella" riitä rahkeet, ainakaan kovin
tieteellispitoiseen luennointiin.

Ja kyllä, tiedän etä amk:ssa ovat myös lisurit ja tohtorit opetustoimessa mutta silti. Näytöt eivät vain riittänne esimerkiksi professorin viran hakemiseen, siihen kun edellytetään muutakin kuin tohtorin hattu.

Hauskaahaan tässä on se, kuinka ammattikorkea meinaa unohtaa tämän duaalimallin olemassaolon. No, ymmärtäähän sen, heillehän se sopii, saavat sitä heille kuulumatonta korkeampaa statusta. Ja tämä ei ole siellä opiskelevien vika!

Mitä taas muuhun toimintojen rationalisointiin tulee, niin siinä ei ole mitään vikaa, esimerkiksi joidenkin hallinnollisten toimien tehostaminen, varsinkin näissä pienissä amk ja yliopisto kaupungeissa. Siinä ei ole mitään pahaa mutta opetuksen sekoittaminen ja sotkeminen on taas toinen asia, siihen ei pidä "haksahtua", koska halusipa amk:t sitä tahi ei duaalimalli on edelleen olemassa...

Lue lisää

"Argumentaation taso on nolla, joten kyllä sinne amk puolelle näköjään pääsee vielä vähemmällä, kun tuon yliopistoon pääsyn nyt otit puheeksi."

Sanoinko että olen amk:ssa?


"Tästä nyt auttamattomasti seuraa se, ettei amk "opella" riitä rahkeet, ainakaan kovin
tieteellispitoiseen luennointiin."

Sinulla ei näytä olevan mitään käsitystä siitä miksi yhteistyötä halutaan enemmän. Mietippä vähän aikaa sitä miksi yliopistot haluaisivat yhteistyötä opetuksen suhteen amk:n kanssa. Tuskin kyse on siitä että amk:n matematiikan opettaja menisi yliopistolle luennoimaan matematiikasta. Tai että pikkuinen yliopisto yrittäisi säästää kustannuksia.


"Näytöt eivät vain riittänne esimerkiksi professorin viran hakemiseen, siihen kun edellytetään muutakin kuin tohtorin hattu."

Niinjoo, aivan. Jos et pääse yliopistoon, joudut menemään amkkiin. Näköjään sama juttu niin opiskelijoiden kuin opettajienkin kanssa ;)

Aika rohkeaa väittää olevansa yliopistossa jos oikeasti tiedot ovat noin huteralla pohjalla ja päälle noin paljon pissaa päässä.

Nyt kyllä alan jo epäilemään, että oikeasti olet amk-opiskelija tai sitten joku turhautunut ihminen, ja olet tänne tullut pilaamaan yliopisto-opiskelijoiden mainetta. Koska olen ihmetellyt että miksei "teikäläisiä" näy oikein koskaan oikeassa elämässä. Tai sitten sattumoisin tunnen vain niitä oikeasti fiksuja opiskelijoita/opettajia/kavereita/jne...

Bibbulana kirjoitti:

"Onhan se kuitenkin hyvä että jollain voi päteä (vaikka usko pois, ei se yliopistoon pääseminen ole niin uskomaton saavutus vaikka se sinulle tiukkaa tekikin)."

Voi lapsi parka, kyllä siperia opettaa. Argumentaation taso on nolla, joten kyllä sinne amk puolelle näköjään pääsee vielä vähemmällä, kun tuon yliopistoon pääsyn nyt otit puheeksi.
Se tästä henkilöön menevästä, täytyi ihan itsekkin taantua ja heittää takaisin :) Kiroilemaan en sentään alennu.

Puhut soopaa, jos väität, että yliopiston ja amk:n opetus olisi samantasoista, se ei vain ole. Näet sen esimerkiksi eri alojen opetussuunnitelmista, jos nyt olet edes sellaisesta kuullutkaan.
Täten amk:n opettajilta ei vaadita läheskään samaa tasoa, verrattuna yliopiston professuureihin. Tästä nyt auttamattomasti seuraa se, ettei amk "opella" riitä rahkeet, ainakaan kovin
tieteellispitoiseen luennointiin.

Ja kyllä, tiedän etä amk:ssa ovat myös lisurit ja tohtorit opetustoimessa mutta silti. Näytöt eivät vain riittänne esimerkiksi professorin viran hakemiseen, siihen kun edellytetään muutakin kuin tohtorin hattu.

Hauskaahaan tässä on se, kuinka ammattikorkea meinaa unohtaa tämän duaalimallin olemassaolon. No, ymmärtäähän sen, heillehän se sopii, saavat sitä heille kuulumatonta korkeampaa statusta. Ja tämä ei ole siellä opiskelevien vika!

Mitä taas muuhun toimintojen rationalisointiin tulee, niin siinä ei ole mitään vikaa, esimerkiksi joidenkin hallinnollisten toimien tehostaminen, varsinkin näissä pienissä amk ja yliopisto kaupungeissa. Siinä ei ole mitään pahaa mutta opetuksen sekoittaminen ja sotkeminen on taas toinen asia, siihen ei pidä "haksahtua", koska halusipa amk:t sitä tahi ei duaalimalli on edelleen olemassa...

Lue lisää

Leikitäänpäs sitä nyt fiksua, eipä taida oikeasti polla loistaa, kun täytyy sortua noin halpaan (ja naurettavaan) pätemiseen.

Ylioppilas I kirjoitti:

""lääkäri - sairaanhoitaja"

Tietääkseni lääkäri ja sairaanhoitaja eivät ole tarkalleen ottaen samaa alaa, toinen on lääketiedettä ja toinen hoitotiedettä/alaa. Mutta siis yleensä joo lääkäreillä on vastuullisemmat tehtävät kuin sairaanhoitajalla, kun koulutuskin on noin kaksi kertaa pidempi. "

Niin siis hoitotiedettä voi toki lukea yliopistossa, ei AMK:ssa, ei nyt toki varsinaisesti hoitotieteen kolutusohjelmaa ole olemassa AMK:ssa, vaan sairaanhoitajan opintoja suoritetaan ja toki niihin kuuluu vähän niinkuin tieteellisemmin nykyään opetusta, muttei siis varsinaisesti hoitotiedettä voi opiskella AMK:ssa, vaan jos haluaa lukea nimenomaan hoitotiedettä eli esim. maisteriksi, niin sitten on mentävä yliopistoon. On AMK:ssa pyritty kyllä sairaanhoitajien opintoihin lisäämään hoitotiedettä, mutta seurauksena on ollut ammattitaidon heikkeneminen, opistosairaanhoitajat saivat paremman opin nimenomaan AMMATTIIN vaikka AMK:ssa usein yritetään korostaa opetuksen ammattiin valmistavaa käytännönläheisyyttä, niin silti yritetään lähestyä "tiedettä" ja ammattitaito heikkeneekin sitten. Nurinkurista siis. Hoitotiedettä yliopistossa opiskelevista tulee useimmiten osastonhoitajia tai hallinnon johtajia, eli siis tässäkin yliopistossa voidaan lukea samaa alaa, yliopistosta valmistutaan vain korkeampaan asemaan ja ammattiin samalla alalla. Lääkäriä lähinnä vastaava ammatti AMK-tasolla olisi kuitenkin sairaanhoitaja, kun ei muutakaan ole, siksi tuo vertaus, vaikka vähän se ontuukin, myönnetään.

Lääkärin opinnot kestävät tosiaan kaksi kertaa pidempään kuin hoitajan. Mutta sen lisäksi lääketieteen ylioppilaiden vaaditaan hallitsevan ja oppivan samassa ajassa n. viisinkertaisen määrän asiaa kuin sairaanhoitajaoppilaiden. Siis Kolmena ekana vuonna yliopistossa lääkiksessä tulee opittavaa asiaa noin viisinkertainen määrä sairaanhoitajaan verrattuna. Kun kerran ollaan korkeimmalla tasolla, niin saman oppiaineen (vaikkapa anatomia) opetukseen jos on varattu aikaa yliopistossa 6 viikkoa ja sairaanhoitajien oppilaitoksessa AMK:ssa esim. anatomiaa opetetaan 3 viikkoa, niin tuossa 6 viikossa tulevien lääkäreiden edellytetään oppivan n. 2*5 = 10 kertainen määrä anatomiaa sairaanhoitajiin nähden. Ei toki sairaanhoitaja tarvitse sellaista anatomian tuntemusta kuin lääkäri. Sairaanhoitajan tutkinto jos kestää lukea 3 vuotta, niin lääkärin tutkinnossa on siis asiaa n. 10-kertaisesti, koska 5 kertaa enempi samassa ajassa edellytetään ja kaksi kertaa pidempään opiskellaan.

Lue lisää

AMK:n kun tarkotus tehdä alueellista yhteistyötä, niin eräs alueellinen sairaala vaati, että sikäläiseten sairaanhoitajien opintoihin on sisällettävä hoitotieteen appro ja sehän sitten sisällitettiin. Käytännön osaaminen ehkä hieman kärsi, mutta oppii sen työssäkin ja lääkärit saivat mitä halusivat. Loppu hyvin kaikki hyvin.

lähdetietoa kirjoitti:

Mistä sait tuon tiedon, että sairaanhoitajien ammattitaidon heikkeneminen on suhteessa siihen, että hoitotiedettä yritettiin opettaa ammattikorkeakoulussa? Ylioppilas kun ei suoraan ole kaikkien asioiden asiantuntija, joskus on syytä suhtautua kriittisesti lähdetietoihin.

T: eräs ammattikorkeakoulussa opiskeleva

Lue lisää

Tuommoista olen kuullut sairaanhoitajana toimivalta vaimoltani. Hän valmistui sairaanhoitajaksi ennen tätä AMK sekoilua. Nykyään on vaikeaa esim sijoittaa kesällä kesätyöntekijöitä vuoroihin koska ne tampiot eivät opi koulussa mitään käytäntöä.

Ylipäätään en ymmärrä mitä virkaa koko AMK:lla ylipäätään on. Ammatti-ihmisiä tarvitaan aina, mutta wannabepikkumaistereita, jotka eivät ole mitään sinnepäin ei tarvita missään. AMK on varsin kummallinen sekoilu joka on nyt vuosien saatossa alkanut elää omaa kummallista elämäänsä ja se on samalla heikentänyt sieltä valmistuvien ihmisten ammattitaitoa käytännön töissä verrattuna aikaan ennen AMK:ta.

"Tuntuu vähän et monellakin yliopistossa opiskelevalla nousee tuo kusi päähän aika nopeesti kun ollaan olevinaan niin parempia kun muut.."

Tuntuu vähän et monellakin termi "yleistäminen" on aivan outo käsite.

Oli muuten ensimmäinen viesti puoleen vuoteen tälle palstalle. Perinteiset häviäjät taitavat minut muistaakkin täältä, on tullut nimittäin kyykytettyä porukkaa aika huolella.

Tiedekunta on hallinnollinen yksikkö ja hallintoon liittyvä termi. Yliopiston organisaatiossa on tiedekuntia ja laitoksia, opetus ja tutkimus tapahtuvat laitoksilla. Laitos on taas tiedekunnan alaisuudessa toimiva yksikkö. Esim. lääketieteen opetus tapahtuu lääketieteen laitoksella, laitos on paitsi yksikkö, niin myös ihan todella fyysisesti olemassa oleva rakennus siis. Lääketieteen opetus tapahtuu siis lääketieteellisen tiedekunnan alaisuudessa toimivalla lääketieteen laitoksella, ei siis sanota että "opetus tapahtuu tiedekunnassa". Sen sijaan esim. uudelle tiedekuntaan sisään päässeelle ylioppilaalle kuuluu toivottaa "tervetuloa tiedekuntaan" eli opiskelija on päässyt ylioppilaaksi tiedekuntaan, ei laitokselle (eikä varsinkaan laitokseen :) ) Ylioppilas on siis päässyt sisään tiedekuntaan hallinnollisesti ja paperilla, mutta käytännössä menee opetusta varten laitokselle, ei tiedekuntaan. Jokaisen tiedekunnan alaisuudessa on laitokset joilla opetus tapahtuu, ilman laitosta ei voi olla opetusta tai tutkimusta eikä tiedekuntia ole olemassa ilman niiden alaisuudessa toimivia laitoksia. Yhden tiedekunnan alaisuudessa voi olla yksi tai useampia laitoksia.

Ylioppilas I kirjoitti:

Tiedekunta on hallinnollinen yksikkö ja hallintoon liittyvä termi. Yliopiston organisaatiossa on tiedekuntia ja laitoksia, opetus ja tutkimus tapahtuvat laitoksilla. Laitos on taas tiedekunnan alaisuudessa toimiva yksikkö. Esim. lääketieteen opetus tapahtuu lääketieteen laitoksella, laitos on paitsi yksikkö, niin myös ihan todella fyysisesti olemassa oleva rakennus siis. Lääketieteen opetus tapahtuu siis lääketieteellisen tiedekunnan alaisuudessa toimivalla lääketieteen laitoksella, ei siis sanota että "opetus tapahtuu tiedekunnassa". Sen sijaan esim. uudelle tiedekuntaan sisään päässeelle ylioppilaalle kuuluu toivottaa "tervetuloa tiedekuntaan" eli opiskelija on päässyt ylioppilaaksi tiedekuntaan, ei laitokselle (eikä varsinkaan laitokseen :) ) Ylioppilas on siis päässyt sisään tiedekuntaan hallinnollisesti ja paperilla, mutta käytännössä menee opetusta varten laitokselle, ei tiedekuntaan. Jokaisen tiedekunnan alaisuudessa on laitokset joilla opetus tapahtuu, ilman laitosta ei voi olla opetusta tai tutkimusta eikä tiedekuntia ole olemassa ilman niiden alaisuudessa toimivia laitoksia. Yhden tiedekunnan alaisuudessa voi olla yksi tai useampia laitoksia.

Lue lisää

Sanan tarkoitus ja puhekieli on kaksi eri asiaa. Yliopisto on tiedekorkeakoulu, korkeakoulunimike taas on yliopisto. Näin ollen myös ammattikorkeakoulu on yliopisto. Tiedekorkeakoulut vain ovat vakiinnuttaneet itselleen sanan yliopisto, joka siis tarkoittaa korkeakoulua, oli se sitten ammatti- tai tiedekorkeakoulu. Sinänsä ei haittaa minua ainakaan, ennen kuin joku tulee levittämään täysin väärää tietoa.

Lisäksi minusta on hyvä, että nämä kaksi (yliopisto ja ammattikorkeakoulu) ovat tällä hetkellä nimellisesti näinkin eronneita; henkilökohtaisesti minua loukkaisi, jos joku kysyisi, että "opiskelet siis yliopistossa". Ei, en ole opiskelemassa ulkoa kirjoja, jotta valmistuisin akateemiseksi työttömäksi. Olen opiskelemassa oman alani asiantuntijaksi ja työtä pelkäämättömäksi työmyyräksi.

Vaikkakin sana yliopisto tarkoittaa vain sanaa korkeakoulu, ja jolla tiedekorkekoulu on jostain syystä itselleen varastanut, minua suunnattomasti ihmetyttää "yliopistolaisten" pissa päässä -asenne. Jos minulta tulisi tuore ylioppilas kysymään, että kumpi on parempi, kauppakorkeakoulu vai "yliopisto" vastaisin, että ammattikorkeakoulu ehdottomasti. Jos ylioppilas tahtoo sairaanhoitajaksi, sanoisin silloinkin, että ehdottomasti ammattikorkeakoulu. Jos hän taas haluaa lääkäriksi, tottakai "yliopisto", samaten tutkijaksi halutessaan.

Silti olen vakaasti sitä mieltä, että lääkäreistä tulisi parempia ammattikorkeakoulussa, jos semmoinen linja tehtäisiin. Tottakai tutkinnosta tulisi pidempi, mutta käytännönläheisempi. Tietenkään unohtamatta, että teoria on osattava, sitä on osattava soveltaa ja tauteja on tunnistettava jne. Anteeksi, jos tämä loukkasi jotakuta "ylioppilasta", mutta osa heistä tuntuvat olevan varmoja paremmuudestaan, vain koska eivät tiedä ammattikorkeakouluista mitään.

ammattikorkeaKOULULAINEN kirjoitti:

Sanan tarkoitus ja puhekieli on kaksi eri asiaa. Yliopisto on tiedekorkeakoulu, korkeakoulunimike taas on yliopisto. Näin ollen myös ammattikorkeakoulu on yliopisto. Tiedekorkeakoulut vain ovat vakiinnuttaneet itselleen sanan yliopisto, joka siis tarkoittaa korkeakoulua, oli se sitten ammatti- tai tiedekorkeakoulu. Sinänsä ei haittaa minua ainakaan, ennen kuin joku tulee levittämään täysin väärää tietoa.

Lisäksi minusta on hyvä, että nämä kaksi (yliopisto ja ammattikorkeakoulu) ovat tällä hetkellä nimellisesti näinkin eronneita; henkilökohtaisesti minua loukkaisi, jos joku kysyisi, että "opiskelet siis yliopistossa". Ei, en ole opiskelemassa ulkoa kirjoja, jotta valmistuisin akateemiseksi työttömäksi. Olen opiskelemassa oman alani asiantuntijaksi ja työtä pelkäämättömäksi työmyyräksi.

Vaikkakin sana yliopisto tarkoittaa vain sanaa korkeakoulu, ja jolla tiedekorkekoulu on jostain syystä itselleen varastanut, minua suunnattomasti ihmetyttää "yliopistolaisten" pissa päässä -asenne. Jos minulta tulisi tuore ylioppilas kysymään, että kumpi on parempi, kauppakorkeakoulu vai "yliopisto" vastaisin, että ammattikorkeakoulu ehdottomasti. Jos ylioppilas tahtoo sairaanhoitajaksi, sanoisin silloinkin, että ehdottomasti ammattikorkeakoulu. Jos hän taas haluaa lääkäriksi, tottakai "yliopisto", samaten tutkijaksi halutessaan.

Silti olen vakaasti sitä mieltä, että lääkäreistä tulisi parempia ammattikorkeakoulussa, jos semmoinen linja tehtäisiin. Tottakai tutkinnosta tulisi pidempi, mutta käytännönläheisempi. Tietenkään unohtamatta, että teoria on osattava, sitä on osattava soveltaa ja tauteja on tunnistettava jne. Anteeksi, jos tämä loukkasi jotakuta "ylioppilasta", mutta osa heistä tuntuvat olevan varmoja paremmuudestaan, vain koska eivät tiedä ammattikorkeakouluista mitään.

Lue lisää

Taisi tulla hieman sekava viesti, mutta pointtini lyhyesti: yliopisto = korkeakoulu. Ei pelkästään tiedekorkeakoulu.

Ylioppilas I kirjoitti:

Tiedekunta on hallinnollinen yksikkö ja hallintoon liittyvä termi. Yliopiston organisaatiossa on tiedekuntia ja laitoksia, opetus ja tutkimus tapahtuvat laitoksilla. Laitos on taas tiedekunnan alaisuudessa toimiva yksikkö. Esim. lääketieteen opetus tapahtuu lääketieteen laitoksella, laitos on paitsi yksikkö, niin myös ihan todella fyysisesti olemassa oleva rakennus siis. Lääketieteen opetus tapahtuu siis lääketieteellisen tiedekunnan alaisuudessa toimivalla lääketieteen laitoksella, ei siis sanota että "opetus tapahtuu tiedekunnassa". Sen sijaan esim. uudelle tiedekuntaan sisään päässeelle ylioppilaalle kuuluu toivottaa "tervetuloa tiedekuntaan" eli opiskelija on päässyt ylioppilaaksi tiedekuntaan, ei laitokselle (eikä varsinkaan laitokseen :) ) Ylioppilas on siis päässyt sisään tiedekuntaan hallinnollisesti ja paperilla, mutta käytännössä menee opetusta varten laitokselle, ei tiedekuntaan. Jokaisen tiedekunnan alaisuudessa on laitokset joilla opetus tapahtuu, ilman laitosta ei voi olla opetusta tai tutkimusta eikä tiedekuntia ole olemassa ilman niiden alaisuudessa toimivia laitoksia. Yhden tiedekunnan alaisuudessa voi olla yksi tai useampia laitoksia.

Lue lisää

"Jokaisen tiedekunnan alaisuudessa on laitokset joilla opetus tapahtuu, ilman laitosta ei voi olla opetusta tai tutkimusta eikä tiedekuntia ole olemassa ilman niiden alaisuudessa toimivia laitoksia. Yhden tiedekunnan alaisuudessa voi olla yksi tai useampia laitoksia."

Väärin menee!
Opetus tapahtuu oppiaineessa ja professorit vastaavat oppiaineesta.

Laitos on apuyksikkö, joka koostuu useammasta oppiaineesta tai jos yksi oppiaine on suuri niin vain siitä. Yliopistotermejä ovat kuitenkin tiedekunta (=tieteenala) ja oppiaine (=yhtenäinen kokonaisuus, jolla tutkimusta opetetaan)

ammattikorkeaKOULULAINEN kirjoitti:

Taisi tulla hieman sekava viesti, mutta pointtini lyhyesti: yliopisto = korkeakoulu. Ei pelkästään tiedekorkeakoulu.

Surkea provo ja surkea ulosanti.
Tai, jos olit tosissasi: esitystapasi on yhtä sekava kuin ajatusmaailmasi, ja päinvastoin.

Yliopisto on korkeakoulu, siinä olet oikeassa. Ammattikorkeakoulu puolestaan on vain opisto, jolle on yritetty keksiä myyvämpi nimi. Ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu kuin nimellisesti, eikä ammattikorkeakoulu ole yliopisto EDES nimellisesti.

ammattikorkeaKOULULAINEN kirjoitti:

Sanan tarkoitus ja puhekieli on kaksi eri asiaa. Yliopisto on tiedekorkeakoulu, korkeakoulunimike taas on yliopisto. Näin ollen myös ammattikorkeakoulu on yliopisto. Tiedekorkeakoulut vain ovat vakiinnuttaneet itselleen sanan yliopisto, joka siis tarkoittaa korkeakoulua, oli se sitten ammatti- tai tiedekorkeakoulu. Sinänsä ei haittaa minua ainakaan, ennen kuin joku tulee levittämään täysin väärää tietoa.

Lisäksi minusta on hyvä, että nämä kaksi (yliopisto ja ammattikorkeakoulu) ovat tällä hetkellä nimellisesti näinkin eronneita; henkilökohtaisesti minua loukkaisi, jos joku kysyisi, että "opiskelet siis yliopistossa". Ei, en ole opiskelemassa ulkoa kirjoja, jotta valmistuisin akateemiseksi työttömäksi. Olen opiskelemassa oman alani asiantuntijaksi ja työtä pelkäämättömäksi työmyyräksi.

Vaikkakin sana yliopisto tarkoittaa vain sanaa korkeakoulu, ja jolla tiedekorkekoulu on jostain syystä itselleen varastanut, minua suunnattomasti ihmetyttää "yliopistolaisten" pissa päässä -asenne. Jos minulta tulisi tuore ylioppilas kysymään, että kumpi on parempi, kauppakorkeakoulu vai "yliopisto" vastaisin, että ammattikorkeakoulu ehdottomasti. Jos ylioppilas tahtoo sairaanhoitajaksi, sanoisin silloinkin, että ehdottomasti ammattikorkeakoulu. Jos hän taas haluaa lääkäriksi, tottakai "yliopisto", samaten tutkijaksi halutessaan.

Silti olen vakaasti sitä mieltä, että lääkäreistä tulisi parempia ammattikorkeakoulussa, jos semmoinen linja tehtäisiin. Tottakai tutkinnosta tulisi pidempi, mutta käytännönläheisempi. Tietenkään unohtamatta, että teoria on osattava, sitä on osattava soveltaa ja tauteja on tunnistettava jne. Anteeksi, jos tämä loukkasi jotakuta "ylioppilasta", mutta osa heistä tuntuvat olevan varmoja paremmuudestaan, vain koska eivät tiedä ammattikorkeakouluista mitään.

Lue lisää

"Yliopisto on tiedekorkeakoulu, korkeakoulunimike taas on yliopisto. Näin ollen myös ammattikorkeakoulu on yliopisto. Tiedekorkeakoulut vain ovat vakiinnuttaneet itselleen sanan yliopisto, joka siis tarkoittaa korkeakoulua, oli se sitten ammatti- tai tiedekorkeakoulu."

Vai että ovat "vakiinnuttaneet"? Suomessa korkeakouluihin kuuluvat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Yliopisto ei tarkoita korkeakoulua, mutta sana university tarkoittaa. Siis ulkomailla harvemmin puhutaan yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, ne kaikki ovat nimikkeen "university" alla, joka siis tarkoittaa korkeakoulua. Suomessa taas jako on selkeä; opetus on erilaista, tehtävät ovat erilaiset, valmistuvien työnkuvat ovat erilaiset jne jne jne... siksi puhutaan ammattikorkeakouluista, eikä mistään ammattiyliopistoista. Ihan sama mitä jotkin sanat sinun mielestä tarkoittavat tai ovat tarkoittaneet, täällä nyt eletään kuitenkin hyvin pitkälti lakien mukaan.


"Ei, en ole opiskelemassa ulkoa kirjoja, jotta valmistuisin akateemiseksi työttömäksi."

Kuinka aikuismaista puhetta.


"Silti olen vakaasti sitä mieltä, että lääkäreistä tulisi parempia ammattikorkeakoulussa, jos semmoinen linja tehtäisiin. Tottakai tutkinnosta tulisi pidempi, mutta käytännönläheisempi."

Ihan kuin lääkärinkoulutuksessa ei olisi jo nyt tarpeeksi käytännönläheisyyttä. Ja ihan kuin se koulutus jotenkin yhtäkkiä parantuisi jos se siirrettäisiin ammattikorkeakouluihin. Jos on tarvetta lisätä käytännönläheisyyttä, niin eiköhän se onnistu ihan siellä tiedekunnassa ilman ammattikorkeakoulujakin.

Kylläpäs hävettää olla amk-opiskelija kun lukee tuonlaista tekstiä. Tahallaanko yrität pilata amk:n mainetta vai mikä ihme sinun motivaatiosi oikein on?

...tai sekoilet. kirjoitti:

Surkea provo ja surkea ulosanti.
Tai, jos olit tosissasi: esitystapasi on yhtä sekava kuin ajatusmaailmasi, ja päinvastoin.

Yliopisto on korkeakoulu, siinä olet oikeassa. Ammattikorkeakoulu puolestaan on vain opisto, jolle on yritetty keksiä myyvämpi nimi. Ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu kuin nimellisesti, eikä ammattikorkeakoulu ole yliopisto EDES nimellisesti.

Lue lisää

AMK ei ole opisto; opistoon (esim. kauppaopistoon) pääsee peruskoulun jälkeen, ammattiKORKEAKOULUUN haetaan opistotason koulun tai lukion jälkeen.

Ja turhaan arvostelet kenenkään ajatusmaailmaa... kyllä huomaa, ettette te yliopiston pissikset ole koskaan tehnyt ruumiillista, tai edes palvelevaa työtä. Ette osaa arvostaa oikeaa työtä.... kyllä hävettää....

WTF !?! kirjoitti:

AMK ei ole opisto; opistoon (esim. kauppaopistoon) pääsee peruskoulun jälkeen, ammattiKORKEAKOULUUN haetaan opistotason koulun tai lukion jälkeen.

Ja turhaan arvostelet kenenkään ajatusmaailmaa... kyllä huomaa, ettette te yliopiston pissikset ole koskaan tehnyt ruumiillista, tai edes palvelevaa työtä. Ette osaa arvostaa oikeaa työtä.... kyllä hävettää....

Lue lisää

...AMK:ssa, näköjään. Hyvin on propaganda purrut ja todellisuus sumentunut. Sinuunkin.

Perehdypä vähän taustohin, niin huomaat, että sinunkin rakas AMK:si oli vielä joitakin vuosia sitten opisto nimeltään. AMK:t ovat vain nimeään vaihtaneita opistoja, ja koko AMK-järjestelmä luotiin (käytännössä: opistojen nimi vaihdettiin amk:si virallisiin papereihin ja opistojen ovien päälle)opistojen lässähtäneen vetovoiman parantamiseksi. Korkeakoulutukseen viittava nimi katsottiin vetovoimaisemmaksi kuin pelkkä "opisto", joten nimi vahdettiin. Ja aika moni amkkilainenhan tosiaan tänä päivänä uskookin olevansa ihan oikeassa korkeakoulussa. Sitähän se teettää, kun ruokitaan ihmisten unelmia ja vaietaan tosiasioista. Totta kai sinä sen kiellät, että amk:t ovat tosiasiassa opistoja - eihän ihminen koskaan halua myöntää tulleensa vedetyksi höplästä. Mutta perehdypä vähän taustoihin = tosiasioihin. :)

PS. Minulla on niin opistotutkinto (ajoilta ennen amk:ja) kuin amk-tutkintokin. Voin kertoa, että vanhojen opistojen ja AMK:jen välillä ei ole MITÄÄN muuta eroa kuin se, että amk:ssa on huonompi opetus. Korkeakoulua se työttömien päivähoitopaikka ei muistuta kuin irvokkaana parodiana.

Niinpä niin. Aina. kirjoitti:

...AMK:ssa, näköjään. Hyvin on propaganda purrut ja todellisuus sumentunut. Sinuunkin.

Perehdypä vähän taustohin, niin huomaat, että sinunkin rakas AMK:si oli vielä joitakin vuosia sitten opisto nimeltään. AMK:t ovat vain nimeään vaihtaneita opistoja, ja koko AMK-järjestelmä luotiin (käytännössä: opistojen nimi vaihdettiin amk:si virallisiin papereihin ja opistojen ovien päälle)opistojen lässähtäneen vetovoiman parantamiseksi. Korkeakoulutukseen viittava nimi katsottiin vetovoimaisemmaksi kuin pelkkä "opisto", joten nimi vahdettiin. Ja aika moni amkkilainenhan tosiaan tänä päivänä uskookin olevansa ihan oikeassa korkeakoulussa. Sitähän se teettää, kun ruokitaan ihmisten unelmia ja vaietaan tosiasioista. Totta kai sinä sen kiellät, että amk:t ovat tosiasiassa opistoja - eihän ihminen koskaan halua myöntää tulleensa vedetyksi höplästä. Mutta perehdypä vähän taustoihin = tosiasioihin. :)

PS. Minulla on niin opistotutkinto (ajoilta ennen amk:ja) kuin amk-tutkintokin. Voin kertoa, että vanhojen opistojen ja AMK:jen välillä ei ole MITÄÄN muuta eroa kuin se, että amk:ssa on huonompi opetus. Korkeakoulua se työttömien päivähoitopaikka ei muistuta kuin irvokkaana parodiana.

Lue lisää

Kirjoitin edellä:

"PS. Minulla on niin opistotutkinto (ajoilta ennen amk:ja) kuin amk-tutkintokin. Voin kertoa, että vanhojen opistojen ja AMK:jen välillä ei ole MITÄÄN muuta eroa kuin se, että amk:ssa on huonompi opetus. Korkeakoulua se työttömien päivähoitopaikka ei muistuta kuin irvokkaana parodiana."

Tarkoitin sanoa toisen virkkeen kohdalla, että: "Voin kertoa, että vanhojen opistojen ja AMK:jen välillä ei ole MITÄÄN muuta eroa kuin se, että amk:ssa on huonompi opetus ja heikompi oppilasmateriaali." Vanhoihin opistoihin (joita amk:t olivat nimeltään ennen uudistusta) ja yliopistoihin ei otettu sisään niin paljon väkeä kuin nyt otetaan amk:ihin ja yliopistoihin. Amk:jen rahanahneus on johtanut tilanteeseen, jossa syrjäkylien amk:t joutuvat ottamaan sisään joka ikisen joka viitsii hakea, ja vielä tarvitaan yhteishaun kautta täydennystäkin. Seurauksena tästä amk:jen oppilasaines on niin heikkoa, että suurella osalla ei olisi ollut vanhoihin opistoihin mitään asiaa. "

"Jo antiikin roomalaiset tiesivät, että...
tutkimukset ovat osoittaneet, että...
monet tunnetut tiedemiehet ovat sitä mieltä, että...
tiedelehdessä oli juttu..."

Suomessa ja muualla maailmassa julkaistaan tuhansia tiedelehtiä. Mitäköhän niistä mahdoit tarkoittaa...?

Jos saat nimettyä mikä tiedelehti oli kyseessä (tarkoitiko kenties Tiede-lehteä?) niin yksilöisitkö samalla mikä oli se "viimeisin" numero, jonka sinä olet sattunut lukemaan?

Ehkä sinun kannattaisi jättää tiedelehtien lukeminen niille jotka lukemastaan jotain ymmärtävätkin ja osaavat myös viitata lukemaansa siitä puhuessaan - muutenkin kuin epämääräisellä vetoamisella nimeltä mainitsemattomiin auktoriteetteihin. Pitäydy sinä vain edelleen Aku Ankassa. :)

Tutkimukset ovat osoittanee... kirjoitti:

"Jo antiikin roomalaiset tiesivät, että...
tutkimukset ovat osoittaneet, että...
monet tunnetut tiedemiehet ovat sitä mieltä, että...
tiedelehdessä oli juttu..."

Suomessa ja muualla maailmassa julkaistaan tuhansia tiedelehtiä. Mitäköhän niistä mahdoit tarkoittaa...?

Jos saat nimettyä mikä tiedelehti oli kyseessä (tarkoitiko kenties Tiede-lehteä?) niin yksilöisitkö samalla mikä oli se "viimeisin" numero, jonka sinä olet sattunut lukemaan?

Ehkä sinun kannattaisi jättää tiedelehtien lukeminen niille jotka lukemastaan jotain ymmärtävätkin ja osaavat myös viitata lukemaansa siitä puhuessaan - muutenkin kuin epämääräisellä vetoamisella nimeltä mainitsemattomiin auktoriteetteihin. Pitäydy sinä vain edelleen Aku Ankassa. :)

Lue lisää

No tarkoitin todellakin Sanoma Magazines Finlandin julkaisemaa Tiede-lehteä ja sen tuoreinta numeroa 7/2007.

Valitettavasti kyseistä juttua ei ole julkaistu lehden internetsivustolla www.tiede.fi. Käy toki lukemassa juttu kirjatossa, jos et halua tuhlata rahojasi tähän joutavanpäiväiseen puolitieteelliseen julkaisuun.

Pahoittelen syvästi puutteelista kirjoitustani. Olisihan minun akateemisen loppututkinnon suorittaneena pitänut toki täällä suomi24:n tiedeyhteisössä käyttää harkitumpaa kieltä.

tiede lehti kirjoitti:

No tarkoitin todellakin Sanoma Magazines Finlandin julkaisemaa Tiede-lehteä ja sen tuoreinta numeroa 7/2007.

Valitettavasti kyseistä juttua ei ole julkaistu lehden internetsivustolla www.tiede.fi. Käy toki lukemassa juttu kirjatossa, jos et halua tuhlata rahojasi tähän joutavanpäiväiseen puolitieteelliseen julkaisuun.

Pahoittelen syvästi puutteelista kirjoitustani. Olisihan minun akateemisen loppututkinnon suorittaneena pitänut toki täällä suomi24:n tiedeyhteisössä käyttää harkitumpaa kieltä.

Lue lisää

"Olisihan minun akateemisen loppututkinnon suorittaneena pitänut toki täällä suomi24:n tiedeyhteisössä käyttää harkitumpaa kieltä."

No niin totisesti olisi. Ainakin sen verran täsmällisempää, ettei mene viesti ihan harakoille. Varmasti ymmärrät selittämättäkin, että ei ole ihan sama asia laitatko hääkuvasti Avotakkaan vai avotakkaan - tai törmääkö exäsi Tuulilasiisi vai tuulilasiisi... :) Eroa on siinäkin oliko toimittaja tekemässä rikosta vai Rikosta - tieteestä vs. Tieteestä nyt puhumattakaan.

Tarkkkuutta kehiin. :) kirjoitti:

"Olisihan minun akateemisen loppututkinnon suorittaneena pitänut toki täällä suomi24:n tiedeyhteisössä käyttää harkitumpaa kieltä."

No niin totisesti olisi. Ainakin sen verran täsmällisempää, ettei mene viesti ihan harakoille. Varmasti ymmärrät selittämättäkin, että ei ole ihan sama asia laitatko hääkuvasti Avotakkaan vai avotakkaan - tai törmääkö exäsi Tuulilasiisi vai tuulilasiisi... :) Eroa on siinäkin oliko toimittaja tekemässä rikosta vai Rikosta - tieteestä vs. Tieteestä nyt puhumattakaan.

Lue lisää

ööö... hanki elämä! Kas kumma kun et aukonu päätäs kirjoitusvirheistä, puuttuneista pilkuista tai muuten vaan epästrukturoidusta kappalejaosta.

Tällä ketjulla on sen verran paljon lukijoita, että lienemme päätösvaltaisia. Esitän, että yliopistojen opiskelijoita kutsutaan tästä lähtien teineiksi. Kaikkia muita peruskoulun jälkeisissä opinnoissa pakertavia kutsutaan opiskelijoiksi.

tässä se nyt taas nähtiin, ettei yliopistolaiset osaa käyttäytyä ja kohdella muita hyvin ja tasa-arvoisesti. Luulevat olevansa jumalia ja maailman prinsessoja..

"opiskelija" kirjoitti:

tässä se nyt taas nähtiin, ettei yliopistolaiset osaa käyttäytyä ja kohdella muita hyvin ja tasa-arvoisesti. Luulevat olevansa jumalia ja maailman prinsessoja..

Älä yleistä. Yliopisto-opiskelioista hyvin pienellä osalla nousee pissa päähän. Sitä paitisi se nyt vain kuuluu normaaliin nuoren ihmisen kehitykseen vertailla itseään muihin ihmisiin, onko parempi vai ei. Esim. humanistit vs. insinöörit. Kyllä se aikanaan menee ohi, kun oma identiteetti on selvillä ja se ei enää pienistä horju.