------------------
EPÄTOIVOSTA TOIVO
Koittaa hetki,
kun huomaat olevasi yksin.
Luulet kaiken olevan jo menetettyä
katsellessasi ympäröivää tyhjyyttä
hiekan täyttämin silmin,
vailla kyyneltäkään.
Sinä epätoivon hetkenä
tuolla lopun ajan alulla
herää tuhkan keskeltä toivo.
Toivo herää henkiin,
ravistellen tuhkan mustan
paljastaen altaan
suojaamansa elämän
pienen vihreän pelastujan.
Lintuna toivo nousee siivilleen,
kerää kokoon
tuhon tainnuttamat voimansa
ja lentää,
lentää halki mustan taivaan
tummien pilvien peittämän.
Se terottaa sulkansa,
halkaisee taivaan pilviverhon kahtia
ja tummuus sataa vetenä maahan
pesten tuhkan -
elämän peittävän kuoleman
pois pinnalta nukkuvan maan.
Syösten sen manalan synkkyyteen,
väijymään portilleen eksyneitä.
Taivas aukeaa sinisenä,
kunnes paikkansa aurinko löytää.
Toivon täyttämän maailman
valtaa hymy ja lämpö.
Hymy kätkee tuskan huudot,
lämpö kuivaa kyyneleet.
Elämä voittaa kuoleman
ja täyttymys synkän tyhjyyden.
Tälläkään kertaa
ei ollut aika antaa periksi.
Sillä epätoivonkin keskellä
voi piileä hipunen toivoa.
---------------------------
EPÄTOIVOSTA TOIVO
Koittaa hetki,
kun huomaat olevasi yksin.
Luulet kaiken olevan jo menetettyä
katsellessasi ympäröivää tyhjyyttä
hiekan täyttämin silmin,
vailla kyyneltäkään.
Sinä epätoivon hetkenä
tuolla lopun ajan alulla
herää tuhkan keskeltä toivo.
Toivo herää henkiin,
ravistellen tuhkan mustan
paljastaen altaan
suojaamansa elämän
pienen vihreän pelastujan.
Lintuna toivo nousee siivilleen,
kerää kokoon
tuhon tainnuttamat voimansa
ja lentää,
lentää halki mustan taivaan
tummien pilvien peittämän.
Se terottaa sulkansa,
halkaisee taivaan pilviverhon kahtia
ja tummuus sataa vetenä maahan
pesten tuhkan -
elämän peittävän kuoleman
pois pinnalta nukkuvan maan.
Syösten sen manalan synkkyyteen,
väijymään portilleen eksyneitä.
Taivas aukeaa sinisenä,
kunnes paikkansa aurinko löytää.
Toivon täyttämän maailman
valtaa hymy ja lämpö.
Hymy kätkee tuskan huudot,
lämpö kuivaa kyyneleet.
Elämä voittaa kuoleman
ja täyttymys synkän tyhjyyden.
Tälläkään kertaa
ei ollut aika antaa periksi.
Sillä epätoivonkin keskellä
voi piileä hipunen toivoa.
---------------------------
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hieno runo..*hymyilee niin kuin parhaiten osaa*