Luokkakokous

Opinnoista oli kulunut vuosikymmen kun ryhmän organisaattori päätti, että nyt on aika saattaa vanha poppoo yhteen, helpostihan tuo koulukaverit.comin kautta onnistui. Yllättävän moni ilmestyi paikalle, vanhan opiskelupaikkakunnan kirpeään alkusyksyn viikonloppuun. Yllätys sen sijaan ei ollut, että paikallaolijat olivat niitä opiskeluaikojen bilettäjiä, jotka ei juuri kuppiin sylkeneet.

Ilta sujui rattoisasti vanhoja muistellen, saunoen, grillaten, seurapelejä harrastaen. Viereeni juurtui jossain vaiheessa Sonja, joka eleli yhä sinkkuna - ja vauvakuumevaihe oli selvästi päällä, sen saattoi jutuista kuulla. Rinnat oli vähän tyrkyllä, tainneet käydä plastikkakirurgin käsittelyssä, sen verran oli desejä muuten yhtä hoikkana säilyneeseen olemukseen ilmestynyt. Kavahdin hieman, sillä ei tänne nyt lisääntymään oltu tultu. Harjoitellahan aina toki voi. Vastapäätä istui opiskeluaikojen heila, sinkku edelleen hänkin. Illan mittaan muistui mieleen vanhat leikit ja huomasin, että samat ajatukset oli mielessä hänelläkin. Parhaat suikkarit, valitettavasti, olin aikoinaan saanut häneltä.

Yksi toisensa jälkeen porukka alkoi painua yöpuulle, minäkin poikkesin sisällä, mutta eihän siellä pystynyt nukahtamaan kun aikaisemmin vauhtiin päässeet vetelivät hirsiä kaanonissa.

Pihalle tupakalle siis. Ja siellähän se Mirvakin vielä istui lasi nenän edessä.

- Iltakävelylle?
- Mikäs siinä.

Hieman horjahdellen samoilimme säkkipimeässä kohti etäämpänä loimuavaa nuotiota, riittävän etäällä, ettei näköyhteyttä kokoontumispaikalle ollut. Istahdettiin penkille nuotion laidalle, oli pirun kylmä sittenkin. Kiersin kädet Mirvan ympärille ja huokauksesta kuulin, että miehenpuutteessahan tuo. Juteltiin niitänäitä. Varoittamatta suutelin niskaa, Mirva kavahti. - Anteeks mitä sä luulet tekeväs?

Mutta juna jyskytti jo täyttä vauhtia. Sen enempää romantiikkaa harrastamatta nousin seisomaan Mirvan eteen ja kaivoin kaluni esille. - Vanhojen aikojen kunniaksi, ähisin. Mirva oli hiljaa, nielaisi kerran ja...tarttui kaluuni. Katsoi sitä hetken arvioivasti, veti esinahan taakse, hymyili ja siemaisi sen ihanaan syleilyynsä.

- Seksistä sun kanssa jäikin mulle jotain hampaankoloon, hän totesi välillä runkaten kaluani ja avaten samalla toisella kädellä housujaan. En jäänyt sen kummemmin pohtimaan lausetta vaan tartui Mirvaa hellästi mutta lujasti molemmin puolin päätä ja aloin naida häntä suuhun kunnolla. Ja Mirvahan tykkäsi. Sormi hieroi kiihtyvään tahtiin tussua, jonka aromit saatoin jo haistaa ja mielihyvää kuvaava vikinä purkautui suusta.

- Aah, pakko saada sisään toi, Mirva irrottautui ja pyllisti. Takamus oli toki opiskeluajoista vähän levinnyt, mutta nätin muotoinen se oli edelleen. Tuuppasin kerralla pohjaan saakka. Ulina purkautui ilmoille kuin minkkitarhassa. Seisovassa asennossa homma tuntui kuitenkin ennen pitkää hieman vaivalloiselta joten levitin Mirvalle takkini nurmikolle ja hän kävi siihen kehoittamatta polvilleen.

Sitten seurasi varsinainen yllätys: - laita sinne toiseen, Mirva huohotti. Opiskeluaikoina se oli ollut ehdottomasti kiellettyä aluetta. Kalu oli vitunnesteistä liukas ja ilmeisesti pyllyreikää oli vuosikymmenen aikana joku muukin käynyt venyttelemässä, sen verran helposti se imeytyi tummaan onkaloon. Mirvan voihke alkoi olla sitä luokkaa, että aloin jo pelätä vanhojen luokkakaverien kohta heräävän, mutta jatkoin urhoollisesti. Mirva hieroi klittaansa ja minä jyskytin minkä jaksoin. Kerrassaan mainio luokkakokous, ajattelin ja samalla taisi Mirva tulla, klitan hieronta päättyi kokovartaloväristyksiin ja voikerrukseen. Irrottauduin, kuului vähän imukuppimainen ääni kun vapautin kaluni anuksen puristuksesta. Mirva lysähti huohottaen takilleni. - Haluutsä laueta mun naamalle? No kukas moisesta kieltäytyisi.

Kävin järvessä huuhtomassa kaluni, jotenkin tuntui epäkorrektilta työntää se suoraan perseestä suuhun vaikka Mirvan nykymeininki alkoikin vaikuttaa huomattavasti entisaikoja vapautuneemmalta. Syksyisen järven vesi oli saatanan kylmää. Vehje kutistui alta aikayksikön. - Oi kun söpö, Mirva hymyili ja nappasi kalun palleineen päivineen suuhunsa. Suihinotto oli parasta ikinä, käytiin läpi molemmat posket, syväkurkkua, terskan nuolentaa, varsi sentti sentiltä, pallien hellää imutusta ja kävi se kieli välilihallakin asti. Touhutipan herahtaessa kielelle Mirva hymyili ja jatkoi kahta kauheammalla tahdilla. Olin seitsemännessä taivaassa. Mutta liekkö alkoholilla osuutta asiaan, sillä lasti ei kaikesta huolimatta ottanut lentääkseen. Viimein, ties miten pitkän ajan kuluttua, päätimme huohottaen lopettaa.

- Ja jäi edelleen hampaankoloon, Mirva puuskutti. -Pitänee ottaa uusiks. Millä helvetillä sut oikeen saa laukeemaan?