Koululaisen puhumattomuus

Miten tytön puhe kehittyi varhaislapsuudessa? Oliko puheen kehitys hidasta tai puhe epäselvää? Oletteko koskaan epäilleet puheen ymmärtämistä?
Miten tyttö puhuu kotona teidän kanssa? Onko puhe sujuvaa ja normaalia ikätason mukaista?
Miten aikaisemmin lapsi toimi muiden lasten kanssa?

Lapsissa on persoonallisuuseroja. Ei kaikkien tarvitse olla sosiaalisia ja viihtyä isossa joukossa. Mukauttamiseen, erityisopetukseen siirtämiseen pitäisi perusteena olla oppimisenvaikeudet ei persoonallisuuden piirteet. Onko lapsellasi lukihäiriö, oppimisen vaikeuksia? Dysfasia ja dysleksia ovat osittain rinnakkaisia, ei välttämättä.

Itse olen ihan amatööri, kuten suurin osa tällä palstalla. Mutta olen kyllä (oman lapsen vuoksi) lukenut ihan ammattilaisille tarkoitettuja kirjoja ja lapsesi kohdalla tulee mieleeni aika vahvasti epäilys mutismista, valikoivasta puhumattomuudesta.

Tyttärelläsi voi olla esim Aspergerin syndrooma, lievä autismi, joka ilmenee vetäytymisenä, kontaktivaikeuksina ja motorisena kömpelyytenä. As-lapsilla on usein myös kielellisiä vaikeuksia.
Tytöillä Aspergerin syndrooma on harvinainen, mutta ajatellaan myös, että heidän kohdallaan tapaukset jäävät usein piiloon, kun oireet ovat lievemmät kuin pojilla.

On myös mahdollista, että tyttärelläsi on dysfasia eli kielellinen hahmotusvaikeus. Siihenkin liittyy usein motoorisia ongelmia.

Sinuna veisin lapsen neurologisiin tutkimuksiin. Siellä selviää mikä tytärtäsi vaivaa. Pyydä koululääkäriltä lähete.

HOJKS tarkoittaa henkilökohtaista opetus ja kasvatussuunnitelma, joka laaditaan kaikille erityisoppilaille.

lastenneurologian puolen tutkimuksissa diagnoosin saamiseksi. Tulee mieleen paljon vaihtoehtoja; hahmotusvaikeudet (joihin viittaa liikunnan vaikeus), oppimisvaikeudet (kielelliset vaikeudet/lukihäiriö), psyykkiset ongelmat (joku ahdistuneisuushäiriö), tarkkaavaisuusongelmat (joihin usein liittyy hahmotuksen ja oppimisen vaikeuksia)...

Ehdottomasti kannattaa käyttää monialaisissa tutkimuksissa kokonaiskuvan saamiseksi. Et kerro, mitä esim. psykologi on tutkinut? Onko hän vain paneutunut puhumattomuuteen (mutismiin) vai onko tehnyt kattavan testauksen eri taitojen kartoittamiseksi? Tiedetäänkö, onko lapsen kielellisten vaikeuksien taustalla esim. kuulomuisti-, puheenymmärtämis- tai käsitteiden omaksumisen ongelmia? Onko lapsella matematiikassa vaikeuksia esim. ymmärtää lukusuoraa (lukujen suuruuksia) tai ymmärtää laskutoimituksia?

Oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa kovaa psyykkistä stressiä ja ahdistusta, kun lapsi jatkuvasti kokee ettei selviä, eikä mahdollisesti oikein hahmota ja hallitse ympäristöään. Mahdollista on myös että taustalta löytyy joku sosiaalisia ongelmia selittävä diagnoosi, esim. tuo asperger tai joku muu.

Kunnassa eivät siksikään mielellään lähetä keskussairaalatason/yliopistosairaalatason tutkimuksiin, koska sellainen tutkimuspaketti on aika kallis kunnalle, mutta vaadi että kunnollinen diagnoosi on oltava ennen kuin toimenpiteisiin kannattaa ruveta! Se vasta kallista on että hoidellaan summassa. Voihan olla että lapsi tarvitsee toiminta-/puheterapiaa.

Ja vielä sanoisin, että sinä tunnet lapsesi ja osaat kuvata hänen erityisominaisuuksiaan hyvin. Muista silti tukea häntä myös tavallisena, rakkaana lapsena. Joskus tuntuu että niin helpottavaa kuin lapsellekin on kuulla, että outoudelle on lääketieteellinen selitys, tarvitsee lasta myös suojella liialta tiedolta; siltä mitä kaikkea hän ei osaa, ja muistuttaa, että luokassa on monia muita, joille samat asiat ovat vaikeita.

Opettajan näkökulmasta sanoisin, että ryhdy pitämään lapsesi puolia. Olen opettanut valikoivaa mutistia tavallisessa yläkoulussa ja voin sanoa, että sydäntä särki hänen puolestaan. Suuret ryhmät, vaihtuvat opettajat ja käytävillä vellova nuorisolauma ei ole se, mitä tuollaisten ongelmien kanssa painiva lapsi kaipaa. Kyseinen oppilas ei pystynyt puhumaan edes opettajille! Minkälaista se mahtoi hänelle olla:(

Ongelmia ja "outouksia" tuntuu olevan niin paljon, että vaikeuksien taustalla ilmeisesti on jokin neurologinen poikkeavuus. Ensimmäinen askel on järjestää tyttö kattaviin tutkimuksiin.

Toivottavasti tytölle järjestyy mahdollisen diagnoosin jälkeen pienryhmäpaikka. Rauhallisemmassa ja turvallisemmassa ympäristössä hänen vahvuutensa tulevat paremmin esiin ja hän voi rauhassa opetella esimerkiksi sosiaalisuutta.

Monesti tutkimukset, diagnoosit ja toimenpiteet kuitenkin edellyttävät toimia vanhemmilta!

...