ihmetyttää

itsari ei oo mikää ratkasu vaikka menis kuinka huonosti!

itse sen tiedän ku ittelläni on menny tosi huonosti ja välillä sitä on itekki tullu mietittyy!

mutta tulin jo nuorena uskoon, oon jumalan avulla selvinny ja aina jaksannu eteen päin.
Jos en uskois jumalaa ni oisin sen varmaa tehnykki!

mut se on kuulkaa niin et raamatussaki sanotaa et itsari ei ratkase mitää ja jos tekee itsarin ni joutuu helvettii se on varma!

oon saannu elämäni kuntoo, ja nykysin menee ihan hyvin!

kyllä ne ongelmat saa ratkottuu jos ottaa vaa itteä niskasta kiinni vaikka menee kuinka huonosti ja tekee suunnitelman jonka pyrkii toteuttamaan!

osa tääl näist itsari jutuis on tosi nuorten kijoittamia esim.15v

TE OOTTE VIEL NUORII JA ELÄMÄ EDESSÄ, EI SITÄ MITÄÄ ITSRIA KANNATA TEHDÄ VOITTE TEHDÄ VIEL ELÄMÄLLÄNNE MITÄ HALUUTTE JA TEIST VOI TULLA MITÄ VAA KU USKOTTE VAA JUMALAA JA ITTEENNE!:)

SIT KIRJOTIN TONNE KOULUKIUSAAMIS JUTTUUKI OMAN TARINANI JOS HALUU KÄYDÄ LUKEMASSA NI ON SAMA NIMIMERKKI!:)
16875
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Tuo on vain sinun mielipiteesi.

Äänestä

Usko sinä vaan sadistijumalaasi, mutta kaikki eivät ole yhtä tyhmiä tai vailla kriittistä ajattelukykyä.

Äänestä
  • Tiesitkö, että ihmiset reagoivat asioihin eri tavalla? Jos sinulta on mummi kuollut, vanhemmat eronnut, kaveri tehnyt itsarin ei se tarkoita että olisit kokenut kovia(vaikka ehkä paljon kyllä). Eli tuo olisi tuollaista peruselämän asioita joilla useimmilla tulee vastaan. Siis pointtini on se, että mietippäs niitä ihmisiä joilla ei oikeasti ole ketään, ei yhtään ketään joka uskoisi heihin ja sanoisi, että olet hyväksytty tähän maailmaan? Vanhemmat ryyppäävät minkä ehtivät,pahoinpitelevät minkä ehtivät ja riidat kärjistyvät aina verisiksi. Sitähän alkaa jo pitää lähes normaalina, että riidat päättyvät vereen ja mustelmiin. Miksei siis elämäkin?
    Et voi oikeasti tietää miltä tuntuu istua yksin omassa huoneessa ja miettiä, koska He tulevat ja hakkaavat sinutkin. Pelkäät jokaista askelta jonka kuulet... pelkäät kaikkea. Muille ihmisille olet vain naurunkohde.

    Niin eli pääpointtiin. Eihän se itsemurha tietenkään ole mikään hyvä ratkaisu, mutta vaihtoehto sekin kun ulospääsyä ei ole. Jos ei ole uskallusta hakeutua mihinkään kun ei osaa tai pysty, niin vaihtoehdot ovat vähäiset. Mikään raamattu siinä auta kun oikeasti on hätää kärsimässä. Siis tuo esimerkkini oli vain tuollainen hyvä esimerkki tilanteesta jolloin mahdollisesti päätyy harkitsemaan itsemurhaa. Ja voin kertoa asiasta ihan näin ilmielävänä esimerkkinä tuon kaiken kokeneena. Minä selvisin onneksi ystävieni ja sitä kautta terapian avulla.

    Niin painoitan edelleen sitä, että ihmiset reagoivat asioihin eri tavalla. Jotkut päätyvät itsariin jo kun poikaystävä jättää. Sitten siihen sanotaan: "No eihän tuo ole mikään syy tehdä itsemurhaa". Voi voi, kyllä se jollekin voi olla.

    Minä henkilökohtaisesti kannatan itsemurhaa, koska se on aina yksi vaihtoehto. Ei ole olemassakaan mitään "se ei ole vaihtoehto":a.

    Äänestä

  • carrieh kirjoitti:

    Tiesitkö, että ihmiset reagoivat asioihin eri tavalla? Jos sinulta on mummi kuollut, vanhemmat eronnut, kaveri tehnyt itsarin ei se tarkoita että olisit kokenut kovia(vaikka ehkä paljon kyllä). Eli tuo olisi tuollaista peruselämän asioita joilla useimmilla tulee vastaan. Siis pointtini on se, että mietippäs niitä ihmisiä joilla ei oikeasti ole ketään, ei yhtään ketään joka uskoisi heihin ja sanoisi, että olet hyväksytty tähän maailmaan? Vanhemmat ryyppäävät minkä ehtivät,pahoinpitelevät minkä ehtivät ja riidat kärjistyvät aina verisiksi. Sitähän alkaa jo pitää lähes normaalina, että riidat päättyvät vereen ja mustelmiin. Miksei siis elämäkin?
    Et voi oikeasti tietää miltä tuntuu istua yksin omassa huoneessa ja miettiä, koska He tulevat ja hakkaavat sinutkin. Pelkäät jokaista askelta jonka kuulet... pelkäät kaikkea. Muille ihmisille olet vain naurunkohde.

    Niin eli pääpointtiin. Eihän se itsemurha tietenkään ole mikään hyvä ratkaisu, mutta vaihtoehto sekin kun ulospääsyä ei ole. Jos ei ole uskallusta hakeutua mihinkään kun ei osaa tai pysty, niin vaihtoehdot ovat vähäiset. Mikään raamattu siinä auta kun oikeasti on hätää kärsimässä. Siis tuo esimerkkini oli vain tuollainen hyvä esimerkki tilanteesta jolloin mahdollisesti päätyy harkitsemaan itsemurhaa. Ja voin kertoa asiasta ihan näin ilmielävänä esimerkkinä tuon kaiken kokeneena. Minä selvisin onneksi ystävieni ja sitä kautta terapian avulla.

    Niin painoitan edelleen sitä, että ihmiset reagoivat asioihin eri tavalla. Jotkut päätyvät itsariin jo kun poikaystävä jättää. Sitten siihen sanotaan: "No eihän tuo ole mikään syy tehdä itsemurhaa". Voi voi, kyllä se jollekin voi olla.

    Minä henkilökohtaisesti kannatan itsemurhaa, koska se on aina yksi vaihtoehto. Ei ole olemassakaan mitään "se ei ole vaihtoehto":a.

    Täällä on tosi hyviä mielipiteitä, muut mulle jotenki tuli sellanen olo, et kaikki paitsi tuo eka harkitti tällä hetkellä itsaria. Oon kuitenkin enimmäkseen ekan kannalla, nimittäin uskon itekkin, mut on totta ettei voi sanoo, et ois vaan se "ainoa oikea vaihtoehto". Vaihtoehtoja on monia, joista itsari se viiminen.
    Kaikki sitä harkittevat, kannattaa ettiä muita keinoja ennen sitä. Tiedän, kuulosta tyhmältä, mut yrittäisitte ees! Tottakai, on sellasii, joilla menee tosi surkeesti, mut tiheimpäänkin risukasaan paistaa joskus aurinko! Yrittäsitte jaksaa!! Se osottaa tuodellista luonteen lujuutta! Itselle ei saa antaa periksi.

    Toiseksi on tosi luokkaava (viesti kaks tai kolme) kun haukutaan toisten uskontoo. Se voi olla joillekkin tärkeä asia. Esim. seurakunnalle, jollekkin nuorisotyöntekijälle voi ihan hyvin mennä puhuun, jos ajattelee ittensä tappamista. Ei ne ensimmäiseks tyrkytä jotain: "kun uskot Jeesukseen, niin plä plää plää.." Ei tosiaankaan! Nykyään on ihmisen oma asia uskooko vai eikö!!

    Ja sitten vielä. Viestin alkuperäinen kirjottaja, voisit kiinnittää huomion oikeinkirjotukseen, kun kuitenki puhutaan uskosta. Isolla alkukirjaimella kunnioitetaan!!
    Jumala siis isolla eikä pienellä!
    (pisti katsos silmään)

    Äänestä

  • carrieh kirjoitti:

    Tiesitkö, että ihmiset reagoivat asioihin eri tavalla? Jos sinulta on mummi kuollut, vanhemmat eronnut, kaveri tehnyt itsarin ei se tarkoita että olisit kokenut kovia(vaikka ehkä paljon kyllä). Eli tuo olisi tuollaista peruselämän asioita joilla useimmilla tulee vastaan. Siis pointtini on se, että mietippäs niitä ihmisiä joilla ei oikeasti ole ketään, ei yhtään ketään joka uskoisi heihin ja sanoisi, että olet hyväksytty tähän maailmaan? Vanhemmat ryyppäävät minkä ehtivät,pahoinpitelevät minkä ehtivät ja riidat kärjistyvät aina verisiksi. Sitähän alkaa jo pitää lähes normaalina, että riidat päättyvät vereen ja mustelmiin. Miksei siis elämäkin?
    Et voi oikeasti tietää miltä tuntuu istua yksin omassa huoneessa ja miettiä, koska He tulevat ja hakkaavat sinutkin. Pelkäät jokaista askelta jonka kuulet... pelkäät kaikkea. Muille ihmisille olet vain naurunkohde.

    Niin eli pääpointtiin. Eihän se itsemurha tietenkään ole mikään hyvä ratkaisu, mutta vaihtoehto sekin kun ulospääsyä ei ole. Jos ei ole uskallusta hakeutua mihinkään kun ei osaa tai pysty, niin vaihtoehdot ovat vähäiset. Mikään raamattu siinä auta kun oikeasti on hätää kärsimässä. Siis tuo esimerkkini oli vain tuollainen hyvä esimerkki tilanteesta jolloin mahdollisesti päätyy harkitsemaan itsemurhaa. Ja voin kertoa asiasta ihan näin ilmielävänä esimerkkinä tuon kaiken kokeneena. Minä selvisin onneksi ystävieni ja sitä kautta terapian avulla.

    Niin painoitan edelleen sitä, että ihmiset reagoivat asioihin eri tavalla. Jotkut päätyvät itsariin jo kun poikaystävä jättää. Sitten siihen sanotaan: "No eihän tuo ole mikään syy tehdä itsemurhaa". Voi voi, kyllä se jollekin voi olla.

    Minä henkilökohtaisesti kannatan itsemurhaa, koska se on aina yksi vaihtoehto. Ei ole olemassakaan mitään "se ei ole vaihtoehto":a.

    kuule kyllä tiedän miltä tuntuu!

    oon itse kokennu kuule aika paljon etkä tiedä musta mitää mutta.
    en tässä mitää elämän tarinaani rupee kirjottaa
    kun ei se kellekkää kuulu!

    oon kuule käynny niin pohjalla ku ihminen vaa voi olla!

    sulla onki ollu ihan hyvä tilanne ku on ystävät auttaneet.

    mut kuule mullapa ei ollut ketää jouduin kuule ihan yksin selvimää ja on kuule tosi vaikeeta ku ei oo ystävii!

    turha sanoo etten tietäis mistä puhun!

    mut kyl pitää sanoo et jos on tommonen tilanne!

    ni ennemmin sitä vaikka kuolee yrittäessää selvitä siitä ku tekee itsarin!

    koska mitäs välii sulla on jos kuolet yrittäessä!

    jos meinaa kerran tehdä itsarin ni on ihan sama jos meet ottaa kadulla puukosta ja kuolet siihen!

    ei voi ainakaa sanoo luovuttaneensa vaa voi sanoo et yritin ainaki! :)

    Äänestä

  • ant-e kirjoitti:

    Täällä on tosi hyviä mielipiteitä, muut mulle jotenki tuli sellanen olo, et kaikki paitsi tuo eka harkitti tällä hetkellä itsaria. Oon kuitenkin enimmäkseen ekan kannalla, nimittäin uskon itekkin, mut on totta ettei voi sanoo, et ois vaan se "ainoa oikea vaihtoehto". Vaihtoehtoja on monia, joista itsari se viiminen.
    Kaikki sitä harkittevat, kannattaa ettiä muita keinoja ennen sitä. Tiedän, kuulosta tyhmältä, mut yrittäisitte ees! Tottakai, on sellasii, joilla menee tosi surkeesti, mut tiheimpäänkin risukasaan paistaa joskus aurinko! Yrittäsitte jaksaa!! Se osottaa tuodellista luonteen lujuutta! Itselle ei saa antaa periksi.

    Toiseksi on tosi luokkaava (viesti kaks tai kolme) kun haukutaan toisten uskontoo. Se voi olla joillekkin tärkeä asia. Esim. seurakunnalle, jollekkin nuorisotyöntekijälle voi ihan hyvin mennä puhuun, jos ajattelee ittensä tappamista. Ei ne ensimmäiseks tyrkytä jotain: "kun uskot Jeesukseen, niin plä plää plää.." Ei tosiaankaan! Nykyään on ihmisen oma asia uskooko vai eikö!!

    Ja sitten vielä. Viestin alkuperäinen kirjottaja, voisit kiinnittää huomion oikeinkirjotukseen, kun kuitenki puhutaan uskosta. Isolla alkukirjaimella kunnioitetaan!!
    Jumala siis isolla eikä pienellä!
    (pisti katsos silmään)

    no oon tän sanonnu ennenki mut sanotaa nyt kerran vielä!

    en oo kuule ikinä ollu hyvä äidinkielessä ja en oo ikinä osannu kirjottaa enkä osaa vieläkään!
    nykysin en enää välitä miten kirjotan kuhan vaa jotenkin selvää saa.
    sanokoo muut mitä vaa en välita

    Äänestä

  • ant-e kirjoitti:

    Täällä on tosi hyviä mielipiteitä, muut mulle jotenki tuli sellanen olo, et kaikki paitsi tuo eka harkitti tällä hetkellä itsaria. Oon kuitenkin enimmäkseen ekan kannalla, nimittäin uskon itekkin, mut on totta ettei voi sanoo, et ois vaan se "ainoa oikea vaihtoehto". Vaihtoehtoja on monia, joista itsari se viiminen.
    Kaikki sitä harkittevat, kannattaa ettiä muita keinoja ennen sitä. Tiedän, kuulosta tyhmältä, mut yrittäisitte ees! Tottakai, on sellasii, joilla menee tosi surkeesti, mut tiheimpäänkin risukasaan paistaa joskus aurinko! Yrittäsitte jaksaa!! Se osottaa tuodellista luonteen lujuutta! Itselle ei saa antaa periksi.

    Toiseksi on tosi luokkaava (viesti kaks tai kolme) kun haukutaan toisten uskontoo. Se voi olla joillekkin tärkeä asia. Esim. seurakunnalle, jollekkin nuorisotyöntekijälle voi ihan hyvin mennä puhuun, jos ajattelee ittensä tappamista. Ei ne ensimmäiseks tyrkytä jotain: "kun uskot Jeesukseen, niin plä plää plää.." Ei tosiaankaan! Nykyään on ihmisen oma asia uskooko vai eikö!!

    Ja sitten vielä. Viestin alkuperäinen kirjottaja, voisit kiinnittää huomion oikeinkirjotukseen, kun kuitenki puhutaan uskosta. Isolla alkukirjaimella kunnioitetaan!!
    Jumala siis isolla eikä pienellä!
    (pisti katsos silmään)

    "Nykyään on ihmisen oma asia uskooko vai eikö!!"

    Joten turha siis tulla loukkaavasti tänne kertomaan OMASTA uskostaan.

    Äänestä

  • ketjun alottaja kirjoitti:

    kuule kyllä tiedän miltä tuntuu!

    oon itse kokennu kuule aika paljon etkä tiedä musta mitää mutta.
    en tässä mitää elämän tarinaani rupee kirjottaa
    kun ei se kellekkää kuulu!

    oon kuule käynny niin pohjalla ku ihminen vaa voi olla!

    sulla onki ollu ihan hyvä tilanne ku on ystävät auttaneet.

    mut kuule mullapa ei ollut ketää jouduin kuule ihan yksin selvimää ja on kuule tosi vaikeeta ku ei oo ystävii!

    turha sanoo etten tietäis mistä puhun!

    mut kyl pitää sanoo et jos on tommonen tilanne!

    ni ennemmin sitä vaikka kuolee yrittäessää selvitä siitä ku tekee itsarin!

    koska mitäs välii sulla on jos kuolet yrittäessä!

    jos meinaa kerran tehdä itsarin ni on ihan sama jos meet ottaa kadulla puukosta ja kuolet siihen!

    ei voi ainakaa sanoo luovuttaneensa vaa voi sanoo et yritin ainaki! :)

    Sitä minä tuumailin tuossa, että miksi ihmiset pelkäävät hakea apua? Miksi ihmiset eivät näe apua vaihtoehtona, vaan itsemurhan. Miksi ihmiset eivät vain osaa sanoa yhtä sanaa; APUA.
    Itsekkin olen ollut perheväkivallan kohteena ja rakkaita on kuollut ympäriltäni aivan liikaa liian lyhyen ajan sisällä, mutta minä olen päättänyt, että en luovuta. Tämä on minun elämäni ja minä haluan myös elää sen. Katson päivän kerrallaan eteenpäin, en rakentele turhia pilvilinnoja, enkä myöskään maalaile piruja seinille.

    Äänestä

  • ei mikään voita kirjoitti:

    Sitä minä tuumailin tuossa, että miksi ihmiset pelkäävät hakea apua? Miksi ihmiset eivät näe apua vaihtoehtona, vaan itsemurhan. Miksi ihmiset eivät vain osaa sanoa yhtä sanaa; APUA.
    Itsekkin olen ollut perheväkivallan kohteena ja rakkaita on kuollut ympäriltäni aivan liikaa liian lyhyen ajan sisällä, mutta minä olen päättänyt, että en luovuta. Tämä on minun elämäni ja minä haluan myös elää sen. Katson päivän kerrallaan eteenpäin, en rakentele turhia pilvilinnoja, enkä myöskään maalaile piruja seinille.

    Entä jos se apu on jo käytetty?

    Äänestä

  • ..... kirjoitti:

    Entä jos se apu on jo käytetty?

    Voiko apua käyttää loppuun? Ei, mutta voi kokea, ettei avusta ole apua, ainakaan jos itse ei panosta siihen koko sydämestään. Myönnän, että on olemassa ongelmia, jotka ovat vain kietoutuneet niin sitkeästi ympärille, ettei niistä pääse eroon. Tuntee olevansa täysin umpikujassa, eikä siellä näy olevan exit-merkkiä. Mutta miksi laittaa itsensä umpikujaan? (tarkoitan jos itseaiheutettua esim. velkavankeus) Jälkiviisaus on turhanpäiväistä ja typerää, mutta sitä kautta useimmiten vasta opitaan asiat, kantapään kautta. :(

    Äänestä

  • viesti nr. 3 kirjoitti:

    "Nykyään on ihmisen oma asia uskooko vai eikö!!"

    Joten turha siis tulla loukkaavasti tänne kertomaan OMASTA uskostaan.

    miten niin loukkaavasti?? o.O
    Miks aina täytyy väärentää kaikki, vaikka ihminen tarkottaa pohjimmiltaan hyvää??

    Äänestä

  • ketjun alottaja! kirjoitti:

    no oon tän sanonnu ennenki mut sanotaa nyt kerran vielä!

    en oo kuule ikinä ollu hyvä äidinkielessä ja en oo ikinä osannu kirjottaa enkä osaa vieläkään!
    nykysin en enää välitä miten kirjotan kuhan vaa jotenkin selvää saa.
    sanokoo muut mitä vaa en välita

    Mut se on ihan yleinen tieto, joten kannattaa painaa se tästä lähin mieleen. Eikä mua muuten kylläkään kirjotusvirheet haittaa

    Äänestä

  • -???- kirjoitti:

    Voiko apua käyttää loppuun? Ei, mutta voi kokea, ettei avusta ole apua, ainakaan jos itse ei panosta siihen koko sydämestään. Myönnän, että on olemassa ongelmia, jotka ovat vain kietoutuneet niin sitkeästi ympärille, ettei niistä pääse eroon. Tuntee olevansa täysin umpikujassa, eikä siellä näy olevan exit-merkkiä. Mutta miksi laittaa itsensä umpikujaan? (tarkoitan jos itseaiheutettua esim. velkavankeus) Jälkiviisaus on turhanpäiväistä ja typerää, mutta sitä kautta useimmiten vasta opitaan asiat, kantapään kautta. :(

    Tarkoitin juuri sillä avun loppumisella sitä ettei löydy sellaista
    apua joka auttaisi. Kun keinot on kokeiltu ja käytetty niin silloinhan
    ne ovat tavallaan loppuneet.

    Vittumaistahan se on joutua umpikujaan oli se itseaiheutettua tai ei.
    Kuitenkin se jälkiviisaus on myöhäistä, jos umpikujasta on mahdoton
    päästä.

    Äänestä

  • ant-e kirjoitti:

    Täällä on tosi hyviä mielipiteitä, muut mulle jotenki tuli sellanen olo, et kaikki paitsi tuo eka harkitti tällä hetkellä itsaria. Oon kuitenkin enimmäkseen ekan kannalla, nimittäin uskon itekkin, mut on totta ettei voi sanoo, et ois vaan se "ainoa oikea vaihtoehto". Vaihtoehtoja on monia, joista itsari se viiminen.
    Kaikki sitä harkittevat, kannattaa ettiä muita keinoja ennen sitä. Tiedän, kuulosta tyhmältä, mut yrittäisitte ees! Tottakai, on sellasii, joilla menee tosi surkeesti, mut tiheimpäänkin risukasaan paistaa joskus aurinko! Yrittäsitte jaksaa!! Se osottaa tuodellista luonteen lujuutta! Itselle ei saa antaa periksi.

    Toiseksi on tosi luokkaava (viesti kaks tai kolme) kun haukutaan toisten uskontoo. Se voi olla joillekkin tärkeä asia. Esim. seurakunnalle, jollekkin nuorisotyöntekijälle voi ihan hyvin mennä puhuun, jos ajattelee ittensä tappamista. Ei ne ensimmäiseks tyrkytä jotain: "kun uskot Jeesukseen, niin plä plää plää.." Ei tosiaankaan! Nykyään on ihmisen oma asia uskooko vai eikö!!

    Ja sitten vielä. Viestin alkuperäinen kirjottaja, voisit kiinnittää huomion oikeinkirjotukseen, kun kuitenki puhutaan uskosta. Isolla alkukirjaimella kunnioitetaan!!
    Jumala siis isolla eikä pienellä!
    (pisti katsos silmään)

    "Ja sitten vielä. Viestin alkuperäinen kirjottaja, voisit kiinnittää huomion
    oikeinkirjotukseen, kun kuitenki puhutaan uskosta. Isolla alkukirjaimella
    kunnioitetaan!!
    Jumala siis isolla eikä pienellä!
    (pisti katsos silmään)"

    Kyllä hän varmaan tietää, että nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella,
    mutta kuten varmasti huomasit niin kirjoittaja ei käyttänyt niitä lauseiden
    alussakaan. Hassua että silmääsi pisti vain kun sellainen puuttui nimestä.

    Äänestä

  • affaff kirjoitti:

    "Ja sitten vielä. Viestin alkuperäinen kirjottaja, voisit kiinnittää huomion
    oikeinkirjotukseen, kun kuitenki puhutaan uskosta. Isolla alkukirjaimella
    kunnioitetaan!!
    Jumala siis isolla eikä pienellä!
    (pisti katsos silmään)"

    Kyllä hän varmaan tietää, että nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella,
    mutta kuten varmasti huomasit niin kirjoittaja ei käyttänyt niitä lauseiden
    alussakaan. Hassua että silmääsi pisti vain kun sellainen puuttui nimestä.

    Kannattaa lukea muutkin viestit, ennen kuin alkaa kommentoimaan sen enempää. Mielestäni kuitenkin selitin asian jo yhdessä viestissä aloittajalle! Voisinhan kai sen vielä sullekkin erikseen selittää :/

    Kirjoittaja puhutteli uskoa tärkeässä asemassa kirjoituksessaan. Tärkeyttä kuitenki vähensi pienet alkukirjaimet. Kirjoittaja kuitenki tarjosi omaa avunlähdettään muille ja se mun mielestä on silmäänpistävää, koska se on kuitenki ollu iso asia kirjottajan elämässä, siis uskoon tuleminen. Se oli vaan nyrkkisääntö.
    Se iskostettiin mun päähän ala-asteella uskonnon kokeissa niin kovaa päähän (opetttaja lestaadiolainen), että se kyllä tulee huomattua, mutta anteeksi tämä ja voitaisiinko nyt jatkaa keskustelua aloitetusta aiheesta???

    Äänestä

hei älä yritä meille tulla tyrkyttää mitään jumalaa.jos on ite sössiny ihmissuhteet ja oman elämänsä nii sille ei oikein voi mitään >:( .

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nää itsari jutut tääl (m84) kirjoitti:

itsari ei oo mikää ratkasu vaikka menis kuinka huonosti!

itse sen tiedän ku ittelläni on menny tosi huonosti ja välillä sitä on itekki tullu mietittyy!

mutta tulin jo nuorena uskoon, oon jumalan avulla selvinny ja aina jaksannu eteen päin.
Jos en uskois jumalaa ni oisin sen varmaa tehnykki!

mut se on kuulkaa niin et raamatussaki sanotaa et itsari ei ratkase mitää ja jos tekee itsarin ni joutuu helvettii se on varma!

oon saannu elämäni kuntoo, ja nykysin menee ihan hyvin!

kyllä ne ongelmat saa ratkottuu jos ottaa vaa itteä niskasta kiinni vaikka menee kuinka huonosti ja tekee suunnitelman jonka pyrkii toteuttamaan!

osa tääl näist itsari jutuis on tosi nuorten kijoittamia esim.15v

TE OOTTE VIEL NUORII JA ELÄMÄ EDESSÄ, EI SITÄ MITÄÄ ITSRIA KANNATA TEHDÄ VOITTE TEHDÄ VIEL ELÄMÄLLÄNNE MITÄ HALUUTTE JA TEIST VOI TULLA MITÄ VAA KU USKOTTE VAA JUMALAA JA ITTEENNE!:)

SIT KIRJOTIN TONNE KOULUKIUSAAMIS JUTTUUKI OMAN TARINANI JOS HALUU KÄYDÄ LUKEMASSA NI ON SAMA NIMIMERKKI!:)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu