Onko niin, että

koirapuistossa antaa huomattavasti isomman koiran retuuttaa pienempää?
Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä on koirien normaalia kanssakäymistä. Siis se, että isompi ja voimakkaampi koira leikkii niin, että toinen vinkuu hädissään. Varsinaista puremista ei tässä esimerkissä tapahdu.
Itse otin tällaisesta tilanteesta koirani pois ja lähdin puistosta. Teinkö oikein vai väärin mielestänne. Olisiko pitänyt antaa tilanteen jatkua?
13984
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Teit kyllä harvinaisen oikein, itselläni nousee karvat pystyyn aina kun kuulen jotain "koirat selvittävät keskenään"- juttuja. En tiedä miten saisi edes jonkun päähän taottua, että koirille EI ole luonnollista joutua koirapuistoon. EI ole luonnollista, että joku terrorisoiva yksilö käy jo portilla päälle, koska hallitsee puistoa, tai nimenomaan SE ON luonnollista koiran käytöstä, mitä ihmiset eivät tajua, mutta ei suinkaan kivaa sille uhrille!!

Alkukantaisemmissa roduissa nämä asiat näkee selvemmin ja tajuaa myös selvemmin, että mikä oikeasti on luonnollista ja mikä ei. Yhtälailla, jos joku jyrää hullunlailla toista, niin että toinen vinkuu, EI tottavieköön ole luonnollista jättää sitä vinkumaan!!!

Seuratkaapa, sen verran jokainen varmaan tajuaa jos ei muuta, koiralaumaa, kuinka johtava koira suojelee lauman muita jäseniä KAIKELTA tuollaiselta. Meillä esim. johtava uros kävi heti päälle, kun tuttavamme koira vinkautti meidän pentua. Siinä esimerkki, että ET OLE KOIRASI johtaja, jos annat muiden pelotella sitä. Piste.

Äänestä
  • Päätimme, että emme mene puistoon enää, jos siellä on hirveä lauma muita koiria. En halua omaa kilttiä ja luottavaista koiraamme pilata sillä, että joku isompi ja agressiivisempi yksilö päättää käyttää sitä leikkikalunaan.
    Onneksi meillä on mahdollisuus juoksuttaa koiraamme vapaana myös maalla.

    Äänestä

  • En siis tarkoittanut tuota vuodatusta sinulle mitenkään, tuntuu vaan että meno koirapuistoissa on ihan älytöntä usein, monesti kun kävelen ohi, siellä portilla rähjää suu vaahdossa lauma koiria, no empä sisään ole menossakaan, mutta mietin aina, että meinaako joku viedä sinne "sosiaalistumaan" koiraansa... /:

    Äänestä

Hyvä, kun lähdit ja hyvä jos et enää ikinä mene koirapuistoihin, sillä oma koirasi ei ilmeisesti sovi sinne.

Äänestä
  • Meinasin ensin, etten vastaa, koska jos ihminen ei ymmärrä koirista mitään, hänelle sitä tuskin voi netin kautta opettaa, jos muutenkaan. No, sen verran vastaan kuitenkin, että EI OLE OLEMASSA "koirapuistokoiraa", jotain hemmetin koiratyyppiä tai rotua, joka olisi jalostettu vapaaksi kaikesta dominanssista ja lauma-ajattelusta, ts. ei olisi enää edes koira.

    TOTTAKAI monet koirat viihtyvät puistoissa, niillä sattuu olemaan kivoja kavereita ja onnistunut tsägä että kaikki on mennyt aina kivasti, toki toki, mutta ensinnäkin moni omistaja ei edes TAJUA, miten hänen koiraansa on mikäkin pohjimmiltaan vaikuttanut ja blaa blaa, eräskin nainen vei itsepäisesti vehnäterrieriään puistoon, se tikkasi samantien jokaisen uuden uroksen lekurille paikattavaksi, ja nainen vain vei sitä puistoon ja sanoi että koirat kommunikoi niin, no...

    Välillä on todella turhauttavaa selittää ihmisille totuuksia, kun moni ei ymmärrä ollenkaan koiran sielunelämää. Jos joku haluaa käyttää koiraansa terrorisoivien, vailla johtajaa olevien koirien leluna, potkupallona ja puruleluna, niin voin vain sääliä koiraa.

    Esim. monet eivät ota koiraansa pois, vaikka se järjestelmällisesti terrorisoi muita, monet eivät yksinkertaisesti USKALLA, koska eivät ole edes etäisesti johtajan tapaisia koiralleen, ja jotkut saavat hupinsa siitä, että heillä on koirapuiston kingi (vrt. nämä taistelukoiratyypit dokkarissa).

    Koira EI tarvitse joka päivä uusia tuttavuuksia, se stressaantuu enemmän kuin nauttii, olettekos lukeneet vaikka Vilanderin uuden kirjan, ukko on omalaatuinen, mutta perusasioissa ihan oikeassa: yksi suurimmista koirien pilajista ja ongelmien aiheuttajista ovat KOIRAPUISTOT.

    Susilauma koostuu vanhemmista ja niiden jälkeläisistä, uusimmissa tutkimuksissa mm. on todettu, että perinteinen dominanssiajattelu ei ydinlaumassa ole ihan sellaista kuin on ajateltu, mm. varsinainen dominanssihierarkia tulee oleelliseksi, jos lauma on niin suuri, että siinä on esim. kaksi lisääntyvää naarasta, ja muutaman vuoden ikäiset sudet saattavat jättää lauman tai ne häädetään, ja ne perustavat oman.

    Tappelut ovat siis stressi, eikä niitä tapahdu pahemmin luonnossa, ja kohtaaminen vieraan lauman kanssa voi johtaa kuolemaan. Siinä perusasioita, mitä kannattaa miettiä, kun alkaa laukoa älynväläyksiä "koirasi ei sovi puistoon" ja muuta sontaa.

    Eiköhän, näin pelkistetysti, se terrorisoiva yksilö ole se, joka ei sovi puistoon? Onhan se kovin jännää, että oma vahvaluontoinen käyttölinjainen urokseni osaa kas kummaa leikkiä nätisti muiden koirien kanssa JA uskoo, jos sille sanoo, että nätisti, mikäli leikki kiihtyy liikaa. Koira kun tarvitsee sen johtajan, joka säätelee sen käytöstä kaikkialla, mutta sitä joidenkin on niin vaikea uskoa.

    Koira ei tappele tai jyrää, jos sillä on johtaja, jota se uskoo. Ja jos johtaja on egovammainen, ja haluaa antaa koiransa rökittää muita, koirahan rökittää. Harvinaisen yksinkertaista.

    Äänestä

  • beauceron kirjoitti:

    Meinasin ensin, etten vastaa, koska jos ihminen ei ymmärrä koirista mitään, hänelle sitä tuskin voi netin kautta opettaa, jos muutenkaan. No, sen verran vastaan kuitenkin, että EI OLE OLEMASSA "koirapuistokoiraa", jotain hemmetin koiratyyppiä tai rotua, joka olisi jalostettu vapaaksi kaikesta dominanssista ja lauma-ajattelusta, ts. ei olisi enää edes koira.

    TOTTAKAI monet koirat viihtyvät puistoissa, niillä sattuu olemaan kivoja kavereita ja onnistunut tsägä että kaikki on mennyt aina kivasti, toki toki, mutta ensinnäkin moni omistaja ei edes TAJUA, miten hänen koiraansa on mikäkin pohjimmiltaan vaikuttanut ja blaa blaa, eräskin nainen vei itsepäisesti vehnäterrieriään puistoon, se tikkasi samantien jokaisen uuden uroksen lekurille paikattavaksi, ja nainen vain vei sitä puistoon ja sanoi että koirat kommunikoi niin, no...

    Välillä on todella turhauttavaa selittää ihmisille totuuksia, kun moni ei ymmärrä ollenkaan koiran sielunelämää. Jos joku haluaa käyttää koiraansa terrorisoivien, vailla johtajaa olevien koirien leluna, potkupallona ja puruleluna, niin voin vain sääliä koiraa.

    Esim. monet eivät ota koiraansa pois, vaikka se järjestelmällisesti terrorisoi muita, monet eivät yksinkertaisesti USKALLA, koska eivät ole edes etäisesti johtajan tapaisia koiralleen, ja jotkut saavat hupinsa siitä, että heillä on koirapuiston kingi (vrt. nämä taistelukoiratyypit dokkarissa).

    Koira EI tarvitse joka päivä uusia tuttavuuksia, se stressaantuu enemmän kuin nauttii, olettekos lukeneet vaikka Vilanderin uuden kirjan, ukko on omalaatuinen, mutta perusasioissa ihan oikeassa: yksi suurimmista koirien pilajista ja ongelmien aiheuttajista ovat KOIRAPUISTOT.

    Susilauma koostuu vanhemmista ja niiden jälkeläisistä, uusimmissa tutkimuksissa mm. on todettu, että perinteinen dominanssiajattelu ei ydinlaumassa ole ihan sellaista kuin on ajateltu, mm. varsinainen dominanssihierarkia tulee oleelliseksi, jos lauma on niin suuri, että siinä on esim. kaksi lisääntyvää naarasta, ja muutaman vuoden ikäiset sudet saattavat jättää lauman tai ne häädetään, ja ne perustavat oman.

    Tappelut ovat siis stressi, eikä niitä tapahdu pahemmin luonnossa, ja kohtaaminen vieraan lauman kanssa voi johtaa kuolemaan. Siinä perusasioita, mitä kannattaa miettiä, kun alkaa laukoa älynväläyksiä "koirasi ei sovi puistoon" ja muuta sontaa.

    Eiköhän, näin pelkistetysti, se terrorisoiva yksilö ole se, joka ei sovi puistoon? Onhan se kovin jännää, että oma vahvaluontoinen käyttölinjainen urokseni osaa kas kummaa leikkiä nätisti muiden koirien kanssa JA uskoo, jos sille sanoo, että nätisti, mikäli leikki kiihtyy liikaa. Koira kun tarvitsee sen johtajan, joka säätelee sen käytöstä kaikkialla, mutta sitä joidenkin on niin vaikea uskoa.

    Koira ei tappele tai jyrää, jos sillä on johtaja, jota se uskoo. Ja jos johtaja on egovammainen, ja haluaa antaa koiransa rökittää muita, koirahan rökittää. Harvinaisen yksinkertaista.

    Oisit vaan jättänyt vastaamatta ja tehnyt jotain järkevää tuonkin ajan.
    Jos koirasi on kovin arka, se ei sovi koirapuistoon.
    Harvinaisen yksinkertaista.

    Äänestä

  • herne nenästä kirjoitti:

    Oisit vaan jättänyt vastaamatta ja tehnyt jotain järkevää tuonkin ajan.
    Jos koirasi on kovin arka, se ei sovi koirapuistoon.
    Harvinaisen yksinkertaista.

    että hänen koiransa on arka?
    hallitsemattomat,dominoivat koirat asennevammaisine omistajineen eivät sovi koirapuistoihin.

    Äänestä

  • ap sanoi kirjoitti:

    että hänen koiransa on arka?
    hallitsemattomat,dominoivat koirat asennevammaisine omistajineen eivät sovi koirapuistoihin.

    että hänen koiransa -vinkui isomman käsittelyssä, varsinaista puremista ei kuitenkaan tilanteessa ollut-. Ehkei mennyt ihan sanasta sanaan..

    Pointtini on se, että noin koirat leikkivät ja toiset arempina vinkuvat jo kättelyssä.
    Jos on arka, leikeissä vinkuva koira, se on paras pitää pois puistoista, jotka on varta vasten koirien telmimistä varten tehty.

    Jos haluaa koiransa käyskentelevän rauhaisasti ja haistelevan kohteliaasti toisiaan, niin lenkeillä seurustellaan sillä tavalla. Puistot on leikkejä ja juoksemista varten.

    Äänestä

  • aloituksessaan kirjoitti:

    että hänen koiransa -vinkui isomman käsittelyssä, varsinaista puremista ei kuitenkaan tilanteessa ollut-. Ehkei mennyt ihan sanasta sanaan..

    Pointtini on se, että noin koirat leikkivät ja toiset arempina vinkuvat jo kättelyssä.
    Jos on arka, leikeissä vinkuva koira, se on paras pitää pois puistoista, jotka on varta vasten koirien telmimistä varten tehty.

    Jos haluaa koiransa käyskentelevän rauhaisasti ja haistelevan kohteliaasti toisiaan, niin lenkeillä seurustellaan sillä tavalla. Puistot on leikkejä ja juoksemista varten.

    tarkoita että koira olisi arka. Rohkea ja avoin pieni koira vinkuu taatusti jos useampi iso koira leikkii rajusti sen kanssa.

    oikeasti arkaa koiraa ei puistoon tietenkään kannata viedä mutta ei myöskään koiraa joka riepottelee muita miten sattuu. Puistot ovat,kuten sanoit,leikkimistä ja juoksemista varten,ei muien dominointia ja riepottelua varten.

    Äänestä

  • beauceron kirjoitti:

    Meinasin ensin, etten vastaa, koska jos ihminen ei ymmärrä koirista mitään, hänelle sitä tuskin voi netin kautta opettaa, jos muutenkaan. No, sen verran vastaan kuitenkin, että EI OLE OLEMASSA "koirapuistokoiraa", jotain hemmetin koiratyyppiä tai rotua, joka olisi jalostettu vapaaksi kaikesta dominanssista ja lauma-ajattelusta, ts. ei olisi enää edes koira.

    TOTTAKAI monet koirat viihtyvät puistoissa, niillä sattuu olemaan kivoja kavereita ja onnistunut tsägä että kaikki on mennyt aina kivasti, toki toki, mutta ensinnäkin moni omistaja ei edes TAJUA, miten hänen koiraansa on mikäkin pohjimmiltaan vaikuttanut ja blaa blaa, eräskin nainen vei itsepäisesti vehnäterrieriään puistoon, se tikkasi samantien jokaisen uuden uroksen lekurille paikattavaksi, ja nainen vain vei sitä puistoon ja sanoi että koirat kommunikoi niin, no...

    Välillä on todella turhauttavaa selittää ihmisille totuuksia, kun moni ei ymmärrä ollenkaan koiran sielunelämää. Jos joku haluaa käyttää koiraansa terrorisoivien, vailla johtajaa olevien koirien leluna, potkupallona ja puruleluna, niin voin vain sääliä koiraa.

    Esim. monet eivät ota koiraansa pois, vaikka se järjestelmällisesti terrorisoi muita, monet eivät yksinkertaisesti USKALLA, koska eivät ole edes etäisesti johtajan tapaisia koiralleen, ja jotkut saavat hupinsa siitä, että heillä on koirapuiston kingi (vrt. nämä taistelukoiratyypit dokkarissa).

    Koira EI tarvitse joka päivä uusia tuttavuuksia, se stressaantuu enemmän kuin nauttii, olettekos lukeneet vaikka Vilanderin uuden kirjan, ukko on omalaatuinen, mutta perusasioissa ihan oikeassa: yksi suurimmista koirien pilajista ja ongelmien aiheuttajista ovat KOIRAPUISTOT.

    Susilauma koostuu vanhemmista ja niiden jälkeläisistä, uusimmissa tutkimuksissa mm. on todettu, että perinteinen dominanssiajattelu ei ydinlaumassa ole ihan sellaista kuin on ajateltu, mm. varsinainen dominanssihierarkia tulee oleelliseksi, jos lauma on niin suuri, että siinä on esim. kaksi lisääntyvää naarasta, ja muutaman vuoden ikäiset sudet saattavat jättää lauman tai ne häädetään, ja ne perustavat oman.

    Tappelut ovat siis stressi, eikä niitä tapahdu pahemmin luonnossa, ja kohtaaminen vieraan lauman kanssa voi johtaa kuolemaan. Siinä perusasioita, mitä kannattaa miettiä, kun alkaa laukoa älynväläyksiä "koirasi ei sovi puistoon" ja muuta sontaa.

    Eiköhän, näin pelkistetysti, se terrorisoiva yksilö ole se, joka ei sovi puistoon? Onhan se kovin jännää, että oma vahvaluontoinen käyttölinjainen urokseni osaa kas kummaa leikkiä nätisti muiden koirien kanssa JA uskoo, jos sille sanoo, että nätisti, mikäli leikki kiihtyy liikaa. Koira kun tarvitsee sen johtajan, joka säätelee sen käytöstä kaikkialla, mutta sitä joidenkin on niin vaikea uskoa.

    Koira ei tappele tai jyrää, jos sillä on johtaja, jota se uskoo. Ja jos johtaja on egovammainen, ja haluaa antaa koiransa rökittää muita, koirahan rökittää. Harvinaisen yksinkertaista.

    Koirapuistoon Rottweiller narttuni kanssa kun tuli todella!!pahoja ongelmia.
    Esim.Espanjasta tuotu pieni kokoinen koira näykki ja härnäsi koiraani jatkuvasti.
    Koirani vetäytyi kauemmaksi.
    No, noin kahden viikon ajan vaikka Donnalla ei oollut juoksu oli välillä 4 urosta nylkyttämässä edestä takaa sivuilta jne...
    Kukaan uros koirien omistajista ei puuttunut asiaan.
    Donna alkoi hilseilemään, tuli ripulia , lopetin koko Koirapuistossa käynnin.
    Kerran sattui tapaus; pieni koira juoksi ympäri Donnaa ja räksytti jatkuvasti.
    Lopulta Donna hermostui ja ärähti kunnolla.
    Tuli pikkukoiran omistaja ja totesi:Koirasi on vaarallinen.
    Totesin takaisin:Ei koira mikä rotu ole kyseessä siedä jatkuvaa härnäystä.
    Jotkut teistä pienten koirien omistajista kuvittelette nupissanne ja opetatte koiranne!!!! että isompaa saa härnätä ja kiusata niin paljon kuin sielu sietää!
    Sitten vingutaan ja valitetaan kun isompi ei kestä sitä jatkuvaa helvetin ärsytystä.
    Mitä ajatte takaa?
    Annan yhden neuvon;
    Kouluttakaa ne pikkaiset ennen kuin tuotte Koirapuistoon!
    T:D

    Äänestä

  • Emäntä Donnalle kirjoitti:

    Koirapuistoon Rottweiller narttuni kanssa kun tuli todella!!pahoja ongelmia.
    Esim.Espanjasta tuotu pieni kokoinen koira näykki ja härnäsi koiraani jatkuvasti.
    Koirani vetäytyi kauemmaksi.
    No, noin kahden viikon ajan vaikka Donnalla ei oollut juoksu oli välillä 4 urosta nylkyttämässä edestä takaa sivuilta jne...
    Kukaan uros koirien omistajista ei puuttunut asiaan.
    Donna alkoi hilseilemään, tuli ripulia , lopetin koko Koirapuistossa käynnin.
    Kerran sattui tapaus; pieni koira juoksi ympäri Donnaa ja räksytti jatkuvasti.
    Lopulta Donna hermostui ja ärähti kunnolla.
    Tuli pikkukoiran omistaja ja totesi:Koirasi on vaarallinen.
    Totesin takaisin:Ei koira mikä rotu ole kyseessä siedä jatkuvaa härnäystä.
    Jotkut teistä pienten koirien omistajista kuvittelette nupissanne ja opetatte koiranne!!!! että isompaa saa härnätä ja kiusata niin paljon kuin sielu sietää!
    Sitten vingutaan ja valitetaan kun isompi ei kestä sitä jatkuvaa helvetin ärsytystä.
    Mitä ajatte takaa?
    Annan yhden neuvon;
    Kouluttakaa ne pikkaiset ennen kuin tuotte Koirapuistoon!
    T:D

    vaikka teksti oli, ehkä myöhäisen ajakohdan(?) takia, hieman sekavaa..

    Samaa olen kokenut kahden keskikokoisen seropini kanssa. Pienet näköjään saavat tehdä mitä tahansa, mutta jos isompi koira rähähtää, niin KAUHEETA! Pikkukoirat usein kaivavat verta nenästään räkyttämällä nilkoissa. Koulutusta, koulutusta!!

    Äänestä

  • selväksi kirjoitti:

    vaikka teksti oli, ehkä myöhäisen ajakohdan(?) takia, hieman sekavaa..

    Samaa olen kokenut kahden keskikokoisen seropini kanssa. Pienet näköjään saavat tehdä mitä tahansa, mutta jos isompi koira rähähtää, niin KAUHEETA! Pikkukoirat usein kaivavat verta nenästään räkyttämällä nilkoissa. Koulutusta, koulutusta!!

    Olen käynyt koirapuistossa koirani kanssa siitä lähtien kun se oli yli puolivuotias.
    Olen samaa mieltä, että koirapuistoon vietävän koiran pitää olla koulutettu. Tai sitten pentu. Mutta hallinnassa sen pitää olla, ei täydellisesti seuraten, vaan niin että perustottelevaisuus on hanskassa. Erilaisuus on rikkautta, ja on kiva että puistossa on pieniä, isoja, riehakkaita, arkoja.. Ei kuitenkaan aggressiivisia, mutta mikä on aggressiivinen?
    Aina sitä ei voi ennakoida, esim. veljeni kiltti koira suuttui toden teolla silloin pentukoiralleni, kun ryntäsi lelunsa perään, muuten oli kiltti.
    Mitä enemmän koirapuistossa käyttää, sitä paremmin koira oppii miten siellä ollaan. Omani oli pentuna kovin riehakas ja ei heti kuullut eikä ymmärtänyt mitä sanoin, mutta nykyään tottelee kaikissa tilanteissa.
    Se tykkää kaikista koirista ja osaa olla kaikenkokoisten kanssa, eikä ärsyynny vaikka sille räkytetään, mutta se on koulutus. Se hillitsee itsensä, koska minä olen paikalla ja annan ohjeita ja käskyjä, mikä on suotavaa.
    Pitää niiden saada olla niin vapaasti kuin voivat, mutta ketään ei saa purra eikä kohtuuttomasti alistaa. Muuten leikkiköön miten huvittaa, omistajat ovat paikalla koiriaan varten, vahtimassa että kaikki on ok.

    Kerran koirani ärähti kunnolla toiselle koiralle, kun se tuli kateelliseksi lelusta jolla leikitin toista koiraa. Se oli kuitenkin oma vikani ja nykyään koira ei näytä mustasukkaisuuttaan. Toinen koira ei säikähtänyt eikä omani purrut sitä, mutta vein sen silti pois ja ajattelin että "nyt se on aggressiivinen". En usko että on kuitenkaan vihaisuudesta kyse, vaan tilanteesta. Virheistä oppii. Aggressiivista koiraa, joka toistuvasti ärisee, ärsyttää tai on purrut toisia koiria, ei saa viedä koirapuistoon. Ei myöskään, jos koira on liian arka, se saattaa säikähtää, koska koirapuistossa jokainen koira nuuskitaan ja tutkitaan ja yritetään haastaa leikkiin. Se on leikkikenttä, ei mikään näyttelykehä.

    Äänestä

Iso koira ei tiedä että pitää leikkiä nätimmin pikkusten kanssa. Pienempi ilmoittelee leikin rajoja vikisemällä ja kiljumalla. Jos ei isompi äänistä huolimatta lopeta, niin kannattaa koira ottaa pois.
Pitäähän pienen tottua isompiin ja päinvastoin, mutta itse olen aina kyykyssä lähistöllä että koira pääse syliin, jos kokee sen tarpeelliseksi.
Pikkuset pitää totuttaa isompiin, ärsyttää kun isoja koiria ei tajuta totuttaa pienempiin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


on sopivaa kirjoitti:

koirapuistossa antaa huomattavasti isomman koiran retuuttaa pienempää?
Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä on koirien normaalia kanssakäymistä. Siis se, että isompi ja voimakkaampi koira leikkii niin, että toinen vinkuu hädissään. Varsinaista puremista ei tässä esimerkissä tapahdu.
Itse otin tällaisesta tilanteesta koirani pois ja lähdin puistosta. Teinkö oikein vai väärin mielestänne. Olisiko pitänyt antaa tilanteen jatkua?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu