Mikä jätti heidät varjoihin?
Sieltä korkealta, rakkauden majasta,
he putosivat salakavalasti,
huomaamatta.
Kunnes keittiössä,
miehen eiliset arki-illan pullot
kilisevat rouvan siirrellessä niitä
kangaskassiin, taas.
Saisi rahat kasaan
lapsen lääkkeitä varten,
mies kun joi lomalla, taas.
Kunnes työpäivän jälkeen
vain tiuskiva vaimo.
Remontoidussa eteisessä
lapsen tahmaiset kädet.
Ei pienintäkään kiitosta,
ei hetkeäkään rauhaa.
Kireille hartioille hierojaa.
Vastuussa kaikesta,
lomasta ei tietoakaan,
hetken jos saisi oikoa jalkoja sohvalla.
Mutta lapsi, rakas lapsi,
kuinka paljon hän vaatiikaan?
Äiti kyynelsilmin tuudittaa.
Minne jäivät ystävät?
Luvatut puhelut? Sähköpostit?
Kaupan kautta, mäyräkoira.
Hän aloittaa heti kotona.
Murahtelee sohvalta,
miettii miksi nyt on näin.
Muistaa miten joskus,
seksiä harrastettiin päivittäin,
nainen hymyili ja kuunteli,
nauroi kuin nuori tyttö.
Kauniit silmät katsoivat aina eteenpäin.
Mikä hänet muutti?
Siinä se taas makaa,
ei katsonut tullessaan silmiin.
Ei tuonut maitoa, vaikka pyysin.
Ei halua ruokaa, eikä auttaa lapsen kanssa.
Turha on vinkua illalla,
en antaisi, vaikka jaksaisinkin.
Hoida hommasi itse,
niin minäkin joudun tekemään.
Nyt hän on kuin vanha akka.
Nalkuttaa ja vaatii muttei anna mitään.
Ei sano edes huomenta.
Hoitakoon itse, saatana,
niinhän minäkin joudun tekemään.
Sieltä korkealta, rakkauden majasta,
he putosivat salakavalasti,
huomaamatta.
Kunnes keittiössä,
miehen eiliset arki-illan pullot
kilisevat rouvan siirrellessä niitä
kangaskassiin, taas.
Saisi rahat kasaan
lapsen lääkkeitä varten,
mies kun joi lomalla, taas.
Kunnes työpäivän jälkeen
vain tiuskiva vaimo.
Remontoidussa eteisessä
lapsen tahmaiset kädet.
Ei pienintäkään kiitosta,
ei hetkeäkään rauhaa.
Kireille hartioille hierojaa.
Vastuussa kaikesta,
lomasta ei tietoakaan,
hetken jos saisi oikoa jalkoja sohvalla.
Mutta lapsi, rakas lapsi,
kuinka paljon hän vaatiikaan?
Äiti kyynelsilmin tuudittaa.
Minne jäivät ystävät?
Luvatut puhelut? Sähköpostit?
Kaupan kautta, mäyräkoira.
Hän aloittaa heti kotona.
Murahtelee sohvalta,
miettii miksi nyt on näin.
Muistaa miten joskus,
seksiä harrastettiin päivittäin,
nainen hymyili ja kuunteli,
nauroi kuin nuori tyttö.
Kauniit silmät katsoivat aina eteenpäin.
Mikä hänet muutti?
Siinä se taas makaa,
ei katsonut tullessaan silmiin.
Ei tuonut maitoa, vaikka pyysin.
Ei halua ruokaa, eikä auttaa lapsen kanssa.
Turha on vinkua illalla,
en antaisi, vaikka jaksaisinkin.
Hoida hommasi itse,
niin minäkin joudun tekemään.
Nyt hän on kuin vanha akka.
Nalkuttaa ja vaatii muttei anna mitään.
Ei sano edes huomenta.
Hoitakoon itse, saatana,
niinhän minäkin joudun tekemään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kaikki on toisin.
On pakko, sillä noin ei jatkaa, ei lapsen eikä naisen kannalta.
Mies voi kyllä jatkaa harjoituksiaan, uuden naisen kanssa?