lopettaisitko tupakoinnin?
Jos koirasi
pyytäisi...
191228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 35 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 35 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
koirani olisi tukenani siinä lopettamispuuhassa. Useasti olen kokeillut lopettaa tupakointia, mutta kun mieliala menee asteikon miinuspuolelle olen antanut periksi.
tupakkaan lohdutus mielessä tarttuessaan, kuinka miinuspuolelle mieliala laskee, kun ja jos sairastuu näihin tiedettyihin tupakkatauteihin ja tietää itse aiheuttaneensa oman sairastumisensa.
Itselläni oli tämä seikka mielessäni, kun lopetin tupakoinnin n. 15 vuotta sitten, vaan helvetin vaikeaa se oli mutta selvisin silti hengissä.
ilman tupakkaa, ja voin sanoa että helppoa ei ollut meikäläiselläkään.
30- vuotta punaista, sittemmin jo vihreetä norttia pari askia päivässä, sai lopettamisen tuntumaan ensi alkuun mahdottomalta.
itseämme. Viimeinen Marlboroaski, missä 5 tupakkaa on vielä liinavaate kaappini perukoilla, siellä lakana pinojen takana. Silloin, kun lopetin tupruttelun kävin aina välillä haistelemassa tupakoita mutta nyt ne ovat unohtuneet kertakaikkiaan, enkä enään moneen vuoteen ole katsellut kaihoisasti kaupan tupakkahyllyjä. Tupakka vaan yksinkertaisesti poistui ajan kanssa.
Ihailen suuresti sitä, että monet pystyvät lopettamaan tupakanpolton. Se on paras
kunnonkohennustapa loppuelämää ajatellen.
Kyllähän minäkin taas aion kohtapuolin kokeilla lopettamista. Ehkä se vaatii
muutaman lomapäivän töistä, että voi vaikka olla peiton alla piilossa mököttämässä
tupakantuskissa *huokaus*
Se on kerrasta poikki ja niin edelleen.
Tiedoita sitten minulle, kun olet päätöksesi tehnyt, niin minä kerron kaikki vippaskonstit millä selvisin päivä kerrallaan.
Aamut olivat tosi vaikeita, kun päähän kolahti, ai, minähän en saakkaan aamusavuja kahvin jälkeen.
Paljon olen lukenut tupakanpolton lopettamisesta. Teorian hallitsen kyllä.
Toteutus vain on vaikeaa. Aamuihin ne aiemmat lopetukset ovatkin lopahtaneet.
Olen pystynyt lentämään rapakon ylikin koskematta nikotiinipurkkaan, jota oli
käsilaukku täynnä. Eikä edes tehnyt mieli polttaa. Olisi silloin vain
pitänyt jatkaa polttamattomuutta.
Kamala määrä rahaakin tupruaa taivaalle vuoden mittaan. Sillä saisi vaikka mitä
kivaa osteltua.
Kiitos vertaistukitarjouksesta. Olen niin isossa firmassa töissä, että saan sieltä kyllä
tukea ihan vierihoidossakin
jos vain saisin sen alkupäätöksen tehtyä.
*huokaus*
lopettaisitko netissä roikkumisen ja tyhmien juttujen kyselemisen?
hyvä ja terve elämä koiralle ole tyhmää. Onko sinusta?
taidat itse poltella kotonas niin että koiras tukehtuu. olet vasta herännyt asiaan.
sen ulos! heti!
avoimesta ovesta ulos. Ei ole mikään kerrostalokoira. On onnellinen koira.
sillä aikaa, kun olin ulkona tupakalla. Kylläpäs se onkin nopea tassuistaan. Kphta täytyykin lähteä iltalenkille.
http://www.youtube.com/watch?v=WLuALsbfLOI
sit tosi kylmä kämppä
...katso nyt vähän perään!
http://youtube.com/watch?v=nd5whdv16KA
No ei vais, minusta tämä on oikeasti ihan hyvä puheenaihe vaikka siitä on vaikea saada asiallista keskustelua aikaan. Minusta EI yhdenkään lapsen tai lemmikkieläimen pitäisi altistua tupakansavulle sisätiloissa. Se johtuu tietenkin siitä että olen itse aikoinaan todella kärsinyt passiivisesta tupakoinnista, olin jatkuvasti kipeä ja sain kaikki flunssat, väsynyt ja aneeminen. Se loppui kuin seinään kun pääsin elämään savutonta elämää, ja olen oikeasti sisimmässäni tajuttoman vihainen kaikille aikuisille jotka vielä nykyäänkin, vaikka niin paljon passiivisen tupakoinnin vaaroja on tiedossa, altistavat muut savulle jatkuvasti. Iloitsen jokaisen tupakoivan lähimmäisen ja tutun puolesta joka pystyy lopettamaan, siitä hyötyvät niin monet, ei vain ihminen itse. :) Ja iloitsen jokaisen nuoren viisaasta päätöksestä, joka pystyy sanomaan EI ihan jo sille ensimmäisellekin myrkkyputkelle jota tarjotaan - vaikka kaikki parhaat kaverit ehkä polttaakin.
pyytäisi tuollaista, menisin tutkituttamaan pääni, tai löisin rahoiksi moisella luonnonoikulla.
monella tavalla. Ei siihen sanoja tarvita. Kärsivä ilme savussa riittää.
Minä en ole koskaan polttanut joten en tiedä tuosta, mutta erään läheiseni koira kyllä yritti saada isäntänsä jatkamaan tupakanpolttoa kun tämä oli lopettanut. :) Koira oli oppinut siihen, että joka kerta kun isäntä täytti pumpputermarista kahvikupin, niin sitten mentiin verannalle, koska isäntä vetäisi aina sauhut kahvikupillisen kanssa. Sitten kun tämä yhtäkkiä lopettikin tupakoinnin, niin koiraparka istui hölmistyneenä ovella odottamassa kun isäntä haki kahvia - ja meni sohvalle sitä juomaan ja katsomaan telkkaria! Koira kiehnäsi ja teki kaikkensa saadakseen ukon ulos kahville, mutta joutui lopulta nielemään pettymyksensä.
No tosin se tupakoinnin lopettaminen tarkoitti kunnon nousua ja entistä pitempiä lenkkejä koiran iloksi, mutta ei se osannut sitä ehkä siihen yhdistää. ;)
Meinaan,jos tulis ihan suomenkielellä laukomaan päin näköä;))))