Olin päättänyt etten ihastu reissullani ja kovin koitin pistää vastaan. Mutta sitten siinä kävin niin että ihastuin ja nyt kotona takaisin ja ikävä miehen luo. Pakko myöntää.
Kohtaamisemme oli aivan satuimainen ja niinkuin melkein koko nuo muutamat päivät mitkä vietin hänen kanssaan. Täydelliset ja romanttisetkin hetket mitkä vietin hänen kanssaan muistan vielä kiikkutuolissakin. Toki näihin päiviin mahtui myös pientä sanaharkkaa, ehkä mykkäkouluakin, tunteenpurkauksia... mutta silti vaikka ensin en niin tuntenut voimakkaita tunteita miestä kohtaan niin viimeisenä päivänä ja sen iltana, olin niin onnellinen että sain edes nuo muutamat päivät hänen kanssaan ja niin surullinen koska tiesin lentoni lähtevän illalla. Hetkeäkään en vaihtaisi pois!
Jäähyväiset, niistä ei kyyneliä puuttunut, kummaltakaan. Katsotaan, en tiedä mitä haluan mutta tiedän mitä mies haluaa. Olen niin sekaisin tästä kaikesta, en halunnut tätä "tuskaa", mutta sen sain. Sattuu niin paljon... Toivottavasti tämä muuttuu vielä iloksi. Yhteyttä olemme pitäneet viesteitse ja puhelimitse mutta...
Tiedän, tämä on se tavallinen tarina mutta... tämä tarina on minun ja en tiedä miten se päättyy, ehkä näemme uudestaan vielä ehkä ei koskaan mutta sen tiedän että ikinä en unohda. Ja kun menen uudestaan kyseiseen paikkaan missä kohdattiin, vaikka en näkisikään häntä enää ikinä, itkisin noista onnen hetkistä.
Kohtaamisemme oli aivan satuimainen ja niinkuin melkein koko nuo muutamat päivät mitkä vietin hänen kanssaan. Täydelliset ja romanttisetkin hetket mitkä vietin hänen kanssaan muistan vielä kiikkutuolissakin. Toki näihin päiviin mahtui myös pientä sanaharkkaa, ehkä mykkäkouluakin, tunteenpurkauksia... mutta silti vaikka ensin en niin tuntenut voimakkaita tunteita miestä kohtaan niin viimeisenä päivänä ja sen iltana, olin niin onnellinen että sain edes nuo muutamat päivät hänen kanssaan ja niin surullinen koska tiesin lentoni lähtevän illalla. Hetkeäkään en vaihtaisi pois!
Jäähyväiset, niistä ei kyyneliä puuttunut, kummaltakaan. Katsotaan, en tiedä mitä haluan mutta tiedän mitä mies haluaa. Olen niin sekaisin tästä kaikesta, en halunnut tätä "tuskaa", mutta sen sain. Sattuu niin paljon... Toivottavasti tämä muuttuu vielä iloksi. Yhteyttä olemme pitäneet viesteitse ja puhelimitse mutta...
Tiedän, tämä on se tavallinen tarina mutta... tämä tarina on minun ja en tiedä miten se päättyy, ehkä näemme uudestaan vielä ehkä ei koskaan mutta sen tiedän että ikinä en unohda. Ja kun menen uudestaan kyseiseen paikkaan missä kohdattiin, vaikka en näkisikään häntä enää ikinä, itkisin noista onnen hetkistä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ja nyt sitten odotamme palstan naisten kertomuksia siitä, miten naisten lomaromanssit ovat ihan vaan sellaista harmitonta hauskanpitoa kuten miehillä Thaimaassa. ;)
Just tommosta kommenttia mä odotinkin täältä saavani!
oltiin reissussa kaverin kanssa ja lupasin, että en rupea mihinkään suhteeseen, mutta kuinkas kävikään.. tapasin tottakai aivan ihanan miehen ja nyt ollaan oltu 2 vuotta yhdessä:)
Ei se aina helppoa ole, kun on kuitenkin niin paljon välimatkaa, ja tottakai ikävä painaa päälle molemmilla, mutta sitten kun tulee taas se päivä, kun nähdään lentokentällä, niin sitä tunnetta en vaihtaisi mihinkään..:)
ja kuinka moni moni muu turistityttö.
Miten noita naiiveja ja tyhmiä voi aina vain löytyä lisää ja lisää,tuo on jo kansallinen häpeä.
no mutta omapahan on asiani kenen kanssa olen..:)
pää asia että itse olen tyytyväinen.. ja aika jännää, että pitäisi aina suomesta löytää joku mies kumppaniksi..
oli,mitä halusit kertoa täällä palstalla?
Itkua ja vuodatusta vai,vai yrititkö keksiä oikein kauniin pikku tarinan,
kasva aikuiseksi ja saa ensimmäiset ihan oikeat kokemukset ja palaa asiaan.
Parasta siinä on, että olet kokenut niinkin voimakkaita tunteita toista ihmistä kohtaan, joita monikaan täällä päätä paukuttava ei koskaan tule kokemaan. Olen mukana hengessä. Itse olen joskus myös saanut kokea hyvinkin voimakkaita tunteita toista kohtaan ja olen onnellinen siitä, että osaan rakastaa vielä. Pettymykset elämässä turhauttavat ja tekevät meistä kyynisiä ja muokkaavat käytöstämme, joka ilmenee kateutena ja muiden ihmisten solvaamisena. Itse olen sitä mieltä, että rakkaus ei katso aikaa, paikkaa eikä ikää. Sen voi kokea hyvinkin monella tapaa. Rakkauden kohteen ei tarvitse olla omasta kotimaasta kuten täältä Suomesta, vaan sen voi todellakin kohdata matkallaan ja missä vaan. Itse kylläkin olen tavannut monilla matkoillani mielenkiintoisia ihmisiä ja todella saanut erimaalaisista ystäviä, joidenka kanssa pidetään yhteyttä säännöllisesti ja tavataa kuin vaan mahdollista. Tsemppiä sinulle. Mukavat Muistot ovat rikkaus!
Kiitos viestistä. Sehän siinä onkin kun tunteeni olivat luultua voimakkaammat. Lähtiessäni sieltä en tiennyt että ikävöisin näin vaikka tiesin ikävöiväni. Kaipa se sitten vanha totuus On mentävä kauas jotta näkee lähelle -pitää paikkansa oikein hyvin.
Ja muistojahan kukaan ei voi koskaan minulta viedä ja toivottavasti saan lisää ihania muistoja hänen kanssaan.
Niin, elämässä ei koskaan voi tietää mitä tapahtuu. Jokaisesta päivästä on nautittava: niistä ihanista tapaamisista lomalla erinäisten ihmisten kanssa ja lomaromansseista puhumattakaan. Ne opettavat meitä ja kasvattavat ajattelemaan enemmän kuin vain lusmuilisimme oman koneen äärellä miettien kuinka hurjia ja pahoja ihmiset ovat muualla maailmassa.
No, voin taas kuvitella jonkun keskenkasvuisen rasistipaskan saavan tästä kirjoituksesta kipinän mielettömään suunsoittoon, mutta en välitä siitä, yritä sinäkin olla välittämättä kaikista näistä paskapuheista. Ne tulevat jatkumaan varmaan aika pitkään, mutta onneksi eivät tule kotiovellemme asti.
Ymmärrän tialnteesi paremmin kuin uskotkaan. Minulle on käynyt ihan samalla tavalla. Yleensä en ihastu helposti, enkä varsinkaan ulkomailla. Minulla on sitä paitsi mies täällä koto-Suomessa. Mutta kun tapasin Hänet, olin myyty ensi hetkestä alkaen. Sille tunteelle en voinut kertakaikkiaan mitään. Jalat meni alta, silloin ymmärsin sekin sanonnan.
Kivaa kuulla muidenkin kokemuksia ko. asiasta.Voin vain kuvitella teidän tilanteen mutta silti olette nähneet vuosittain. Sille ei todellakaan voi mitään jos ihastuu ja missä ihastuu. Sehän se tekeekin siitä joskus niin vaikeaa kun ei "saisi" ihastua. Ja sitten kun ollaan kaukana toisista niin ikävä painaa ja haluaisi nähdä toisen, olla lähellä...
Ihanaahan tää on mutta niin raastavaa. Aika näyttää ja yhteyttä pidetään. Kuinka kauan, sitä ei tiedä kukaan. Miten tunteiden käy, ei tiedä, mutta ikinä en unohda, ja tulen aina välittämään tästä miehestä kävi miten kävi. Ehkä nähdään, toivotaan?! Toivosta en luovu, ikinä.
elämäni parhaat kuusi päivää kun sain tutustua ihanaan ihmiseen. Itsekin päätin kun varasin matkaa että en ihastu en rakastu, että siitä seuraa vain sydänsuruja. Ja kuinka kävikään. Istun tässä sydän särkyneenä. =/
Toisaalta minun kohdallani ainakin tämä mies tuntui olevan paljon enemmän tosissaan kuin minä, puhui meidän tulevaisuudesta, kuinka hän haluaa näyttää minulle oman kotinsa, perheensä, sukunsa... Ei oikein ymmärtänyt kun yritin selittää että asiat ei oo niin yksinkertaisia. Haluan oikeasti oppia tuntemaan ihmisen ennenkuin voin edes puhua kihloista.
kuitenkin pidin sen verran jalat maassa että en päätä pahkaa rakastunut, mutta... sattuu silti tosi paljon.
Minun on jotenkin vaikea kuvitella muuttavani tämän miehen kotimaahan ja perustaa sinne oman elämäni. Tuntuu suorastaa mahdottomalta. =/ Ja Suomeen on mahdoton tulla.
Voi että, kuullostaa niin tutulta, just niinkuin mulle kävi. Tiedän mitä tunnet ja mietit. Mutta silloin sitä just ihastuu/rakastuu kun sitä vähiten odottaa. Ja nyt sitten aivat hirveät sydänsurut, sattuu niin paljon, ja niin ikävä sinne kauas. Mä en kestä tätä tunnetta!
Mutta koitetaan hei kestää ja katotaan miten elämä heittää... tsemppiä sulle.
niin ihanalta, vaikka se onkin vain tavallinen lomaromanssi juttu.
Itsellä alkoi vatsanpohjasta ottamaan kun luin tuota.
Voihan tulevaisuuskin saattaa teidän yhteen loppu elämäksi, mutta älä tosiaankaan kuuntele muiden kateellisten neuvoja.
Kuuntele sydäntäsi niin tiedät parhaiten mitä tehdä.
Jos tämä mies tuntuu sinulle oikealta niin mikäs siinä, anna palaa vaan tee niin kuin itsestäsi tuntuu.