Talo on 76 valmistunut rinnetalo, jossa alakerta on muurattu 300 lämpöeristämättömistä kevytsoraharkoista (Lega).Rakennuspiirustuksiin on merkitty sisäpuolinen verhousmuuraus ilmaraolla ympäri koko alakerran, jota ei kuitenkaan rakennusvaiheessa ole toteutettu? Pesuhuoneen seinät on vain tasoitettu tasoitemuurauksella 15 ja päälle asennettu muovitapetti.
Sattuneen vesivahingon yhteydessä myös tapetit poistettiin seinistä ja on harkittu lisäverhouksen muuraamista kahden ulkoseinän vastaiselle sisäseinälle. Toinen seinistä on lähes koko alakerran korkeuden osalta ulkopuoleltaan maata vasten ja eristetty pikeyksellä (=kosteussueristetty) ja lämpöeristeellä 50. Toinen seinistä (päätyseinä)on eristämätön ja sen takana maanpinta tulee jäämään noin 20cm tulevan lattialaatan tasoa ylemmäksi.
Mielestäni maatavasten olevalla seinällä, sisäpuolella ollut muovitapetti on ollut kosteusvaikutusten osalta rakenteellisesti virheellinen ratkaisu. Kahden kosteusulun, ulkopuolen kosteusulun ja siäpuolen muovitapetin väliin on suljettu seinärakenne,josta kosteus ei ole pääsyyt vapaasti poistumaaan. Päätyseinällä vastaavaa rakennevirhettä mielestäni ei ole ollut.
Remontin aikana on tullut lisäajatus, että voisiko tuuletusrakoon asentaa lisälämmöneristettä,jos tila muuten jätetään tuuletusyhteyteen venttiilien kautta? Lisäksi verhousmuuraus jätetään yläosataan avoimeksi alaslaskettavan katon yläpuolelle piiloon.--Onko eristyksellä saavutettavissa mitään merkittävää hyötyä lämpöeristyksen suhteen? Tyrox- vai vuorivillaeriste? Kumpaa seinää vasten; verhous- vai ulkoseinää vasten eriste tulisi kiinnittää, vai voiko koko tilan täyttää eristeellä? Olen kysellyt asiaa alan asiantuntijoilta mutta ristiriitaisten vastausten lisäksi haluaisin lisää perusteltuja kommentteja ja neuvoja lopullisen päätöksenteon tueksi.
Sattuneen vesivahingon yhteydessä myös tapetit poistettiin seinistä ja on harkittu lisäverhouksen muuraamista kahden ulkoseinän vastaiselle sisäseinälle. Toinen seinistä on lähes koko alakerran korkeuden osalta ulkopuoleltaan maata vasten ja eristetty pikeyksellä (=kosteussueristetty) ja lämpöeristeellä 50. Toinen seinistä (päätyseinä)on eristämätön ja sen takana maanpinta tulee jäämään noin 20cm tulevan lattialaatan tasoa ylemmäksi.
Mielestäni maatavasten olevalla seinällä, sisäpuolella ollut muovitapetti on ollut kosteusvaikutusten osalta rakenteellisesti virheellinen ratkaisu. Kahden kosteusulun, ulkopuolen kosteusulun ja siäpuolen muovitapetin väliin on suljettu seinärakenne,josta kosteus ei ole pääsyyt vapaasti poistumaaan. Päätyseinällä vastaavaa rakennevirhettä mielestäni ei ole ollut.
Remontin aikana on tullut lisäajatus, että voisiko tuuletusrakoon asentaa lisälämmöneristettä,jos tila muuten jätetään tuuletusyhteyteen venttiilien kautta? Lisäksi verhousmuuraus jätetään yläosataan avoimeksi alaslaskettavan katon yläpuolelle piiloon.--Onko eristyksellä saavutettavissa mitään merkittävää hyötyä lämpöeristyksen suhteen? Tyrox- vai vuorivillaeriste? Kumpaa seinää vasten; verhous- vai ulkoseinää vasten eriste tulisi kiinnittää, vai voiko koko tilan täyttää eristeellä? Olen kysellyt asiaa alan asiantuntijoilta mutta ristiriitaisten vastausten lisäksi haluaisin lisää perusteltuja kommentteja ja neuvoja lopullisen päätöksenteon tueksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kostuessaan tekee rakenteesta homepommin! Empä laittaisi rakoon mitään esteitä.
Käytännössä noita kellariseiniä joissa vesiersitys ulkopuolella ja sisäpuolla vesieristeet saunan tai pesuhuoneen takia on aina ollut ja tulee olemaan ilman suurta haittaa.
Kunhan jättää ne villat pois.
Miksi sinne kuorimuurauksia tehdään? En oikein muutenkaan ymmärtänyt noita esitettujä näkemyksiä.Mitä ilmarakoja sielä nyt sitten on tarkoitus villoitella. Yleisesti ottaen ilmaraot on ilmarakoja.Eli niitä ei täytellä millään koska niiden tarkoitus on toimia kuten nimi sanoo ilmarakona.
Kivessä tuo tuplamuovi tai pussitus ei ole ihan niin kuoleman vakavaa koska kivi ei lahoa. Sen lisäksi jos kosteutta ei ole tai tule niin ei siitä kannata ressiä ottaa.