Hei!
Olen kerrostaloyksiössä yksin asuva opiskelija ja suunnittelen koiran hankintaa - en nyt, mutta ehkä parin vuoden sisällä, kun koiralle varmasti riittää aikaa ja energiaa. Pidän kovasti terriereistä (perheessäni oli aikoinaan australianterrieri). Mietinkin, voisiko joku terrierejä hyvin tunteva antaa mielipiteensä siitä, mikä rotu olisi mahdollisesti sopiva. Etsin siis erilaisia kommentteja ja keskustelua, tiedän että kaikki on yksilökohtaista ja tulkinnanvaraista!
Arvostan koirassa iloista ja itsenäistä, mutta ei liian kovaa ja/tai rähisevää, vaikeasti koulutettavaa luonnetta. Samoin arvostan ei-herkkähaukkuisuutta (asun kerrostalossa!) ja jaksamista kohtuulliseen lenkkeilyyn. En siis innostu mistään aivan kääpiökokoisesta koirasta (lähinnä tulee mieleen yorkshirenterrieri). Aion kouluttaa koiralle perusasiat, mennä esim. koirakouluun, jossa homma varmasti parhaiten sujuu, mutta en usko kiinnostuvani tokosta tai agilitystä. Näyttelyt eivät kiinnosta. Arvostan kuitenkin sosiaalista ja sopeutuvaista koiraa, jonka voi ottaa mukaan erilaisiin tapahtumiin (tyyliin puistoon piknikille, kesämökille toiselle puolelle Suomea). Haluan antaa aikaa koiralleni!
Turkissa arvostan helppohoitoisuutta.
Te, jotka tunnette terrierejä: mitä mahdollisia oheiseen listaukseeni liittyviä luonne- tms. eroja esim. borderin ja cairnterrierin välillä on? Nettisurffailun perusteella border on suositeltava myös kerrostaloon, samoin olen saanut sen käsityksen, ettei borderin luonne ole kovimmasta päästä.
Olen kerrostaloyksiössä yksin asuva opiskelija ja suunnittelen koiran hankintaa - en nyt, mutta ehkä parin vuoden sisällä, kun koiralle varmasti riittää aikaa ja energiaa. Pidän kovasti terriereistä (perheessäni oli aikoinaan australianterrieri). Mietinkin, voisiko joku terrierejä hyvin tunteva antaa mielipiteensä siitä, mikä rotu olisi mahdollisesti sopiva. Etsin siis erilaisia kommentteja ja keskustelua, tiedän että kaikki on yksilökohtaista ja tulkinnanvaraista!
Arvostan koirassa iloista ja itsenäistä, mutta ei liian kovaa ja/tai rähisevää, vaikeasti koulutettavaa luonnetta. Samoin arvostan ei-herkkähaukkuisuutta (asun kerrostalossa!) ja jaksamista kohtuulliseen lenkkeilyyn. En siis innostu mistään aivan kääpiökokoisesta koirasta (lähinnä tulee mieleen yorkshirenterrieri). Aion kouluttaa koiralle perusasiat, mennä esim. koirakouluun, jossa homma varmasti parhaiten sujuu, mutta en usko kiinnostuvani tokosta tai agilitystä. Näyttelyt eivät kiinnosta. Arvostan kuitenkin sosiaalista ja sopeutuvaista koiraa, jonka voi ottaa mukaan erilaisiin tapahtumiin (tyyliin puistoon piknikille, kesämökille toiselle puolelle Suomea). Haluan antaa aikaa koiralleni!
Turkissa arvostan helppohoitoisuutta.
Te, jotka tunnette terrierejä: mitä mahdollisia oheiseen listaukseeni liittyviä luonne- tms. eroja esim. borderin ja cairnterrierin välillä on? Nettisurffailun perusteella border on suositeltava myös kerrostaloon, samoin olen saanut sen käsityksen, ettei borderin luonne ole kovimmasta päästä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Hei itselläni on iloinen foxterrier eli karkkarikettis..joka tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa ihmisten ja koirien ja on mitä kiltein..mutta foxikin voi olla hankala jos omistaja ei osaa laittaa rajoja eikä harrasta sen kanssa riittävästi.
Terrierit tarvii aina rajat ja olen nähnyt ilman rajoja kasvaneita ja koiran eleitä ymmärtämättömiä omistajia eli bordereita on tullut kiukkuisina vastaan samoin norfolkkeja ja toki myös muitakin rotuja..eli haet luultavasti helppoa terrierirotua niin ehkä cairni voisi olla parempi tai vaikkapa dandie dinmont..mukava pehmeä luonteinen terrieri(sitä suosittelisin ykkösenä sinulle tai cesky on hyvä myös)..jonka kanssa ei tule niin helpolla turhaumia- siis koiralle ;)
Haa, onko siis niin, että esim. cairn ja dandiedinmontinterrieri ovat "helpompia" kuin esim. border? Kiinnostavaa! Rotujen nettisivuja ja rotumäärittelyitä tutkiessa ei tuollaisia arvioita saa, pitäisi olla ns. sisäpiirin tietoa tai kokemusta...
Heh..siis hyviä rotuja kaikki nuo territ mutta sanoisin että dandy tosiaan on helpompi kuin border..
ja perustelu borderissa voi ilmetä terävyyttä enemmän ja on erittäin vilkas vaikka helppokoulutteisempi..vastaani on tullut myös epäsosiaalisia bordereita...
dandy puolestaan omaa pehmeämmän dominanssin ja tulee mutkattomampana rotuna vähällä koulutuksella toimeen eikä vaadi äksöniä kuten border(eli voisi olla hyvä valinta vaikka opiskelijalle ja jää opinnoillekin aikaa)..ja taas cesky on rauhallinen myös kuten dandykin mutta ei niin itsepäinen ja sitä on helpompi kouluttaa jos haluaa tokoa harrastaa enempi..
eli tätä mieltä..terriereitä pitkään katsoessani eli tärkeintä on katsoa miten paljon on kykyä kouluttaa rotua ja kuinka paljon aikaa/toimintaa tarjota koiralle..
Irlanninterrieri on kyllä ihan ehdoton. Ja sopii kerrostaloon, on hyvin sopeutuvainen. Vähähaukkuinen, uskollinen ja ihmisystävällinen ja älykäs. Ihan ehdottoman kiva kaveri.
Sopisi aika hyvin kuvaukseesi. Se on oikea jokapaikan koira ja kaunis kuin mikä. Manssin kun sosiaalistaa hyvin luovutusiästä alkaen, eli vie paljon erilaisiin paikkoihin, niin koira on todella sopeutuvainen ja tykkää olla mukana ihmisten touhuissa. Turkkikin on todella helppohoitoinen, pelkkä säämiskällä/ liinalla pyyhkiminen riittää. Jos kiinnostuit, käy katsomassa www.manssi.net!
Kiitos tästä vastauksesta! Manssi vaikuttaa todella kauniilta koiralta, ja lyhyt turkki tosiaankin on plussaa :) Täytyy tosiaan laittaa harkintalistalle. Koirakuume vain yltyy...
Kai manssi jaksaa pelkkänä seurakoiranakin, jos siis ei innostu tokosta tai agilitystä? Pitää varmaan sitten aktivoida riittävästi, ettei ala tuhoamaan kämppää...
hei..katsoin apulaa äsken ja siellä manssityttö annetaan pois ajanpuutteen vuoksi ja koira vaati myös napakan omistajan..eli ei pelkäksi seurakoiraksi ellet aio touhuta sen kanssa enemmän silloin yhtä hyvä vaihtoehto kuin borderikin..:)
Molemmat hyviä harrastuskoiria kuten moni muukin aktiivinen terrierirotu..
pelkäksi seuralaiseksi sopii tosiaan paremmin rauhallisemmat ja vähemmän aktiiviset rauhalliset dandy, cesky tai sitten tuo cairnikin..joka on näistä vilkkain ja samalla vaatii enemmän :)
eli miten pitkiä lenkkejä ja mitä harrastaisit koiran kanssa..ja entä elämän tilanteen muutokset miten koira menee niissä eli onko silloinkin aikaa kun lapsi syntyy tai ura vaatii enemmän??
seurakoiria ja hyvin ovat käyttäytyneet!
tärkeää että se sosiaalistetaan kunnolla. Eli viedään pentuna joka paikkaan, totutetaan kaikkeen ja vietetään pennun kanssa paljon aikaa. Mutta aikuistuttuaan ovat seurakoiria siinä missä muutkin terrierit. Runsasti liikuntaa ja virikkeitä. Aivovoimistelua voi harjoittaa kotonakin! Suosittelen tätä ihanaa rotua!
Lapsuuskodissani oli 3 cairnia yhtä aikaa ja muutenkin olin nuorempana paljon rodun kanssa tekemisissä. Kun aikuiseksi tultuani muutin omaan huusholliin, halusin "ison koiran" ja niiden kanssa olenkin pari viimeistä vuosikymmentä kaikenlaista harrastanut. Sitten noin 7 vuotta sitten hankin lauman jatkeeksi borderipojan, joka vei heti sydämeni. Omasta kokemuksestani sanoisin, että cairni on luonteeltaan rauhallisempi ja pehmeämpi eikä sillä ole enää tallella niin voimakasta metsästysviettiä kuin borderilla. Bortsu on paljon vilkkaampi ja vaatii mielestäni enemmän sekä aivojumppaa että liikuntaa kuin cairni. Onhan borderi kehitetty juoksemaan tuntitolkulla ratsukoiden ja englanninkettukoirien rinnalla kettujahdissa! Kumpikaan rotu ei varmaan ole sieltä terävimmästä päästä terrierejä, jos verrataan vaikkapa saksanmetsästysterrieriin tai metsästyslinjaiseen kettikseen. Cairn on alunperin kehitetty pyydystämään rottia ja muita tuhoeläimiä joko itsenäisesti tai ryhmänä erilaisista kiviröykkiöistä ja vastaavista paikoista. Borderi taas on ns. karkoittava luolakoira, sen tarkoitus on ollut ajaa kettu tai mäyrä ulos luolasta metsästäjien ulottuville. Ei siis ole suotavaa että se olisi luolatyöskentelyssä niin kiihkeä että yrittäisi itse repiä saaliseläimen riekaleiksi. Oma näkemykseni on, että borderi kaipaa enemmän aktiviteetteja (agilityä, tokoa) ollakseen onnellinen kun taas cairnille riittää kun se saa tarpeeksi ulkoilua ja liikuntaa sekä olla muutenkin mukana kaikenlaisissa jutuissa yhdessä omistajansa kanssa. Toisaalta ainakin oma borderini osaa myös ottaa elämän rennosti, se makaa selällään jalat pystyssä umpiunessa sohvalla tai sängyssä tai mamman sylissä silloin kun mitään erikoista ei sen mielestä tapahdu.
Molemmat rodut ovat mielestäni kyllä aika haukkuherkkiä ja varsinkin borderin ääni on todella voimakas ja kantava, sillä sen haukun olisi kuuluttava mielellään myös luolasta maan pinnalle saakka. Tällaisia kokemuksia ja ajatuksia meikäläisellä, onko entä teillä muilla?
Valitsitpa kumman rodun hyvänsä, et varmasti tule katumaan :-).
Kiitokset taas vastauksista! Hienoa kuulla, että teillä on paljon kokemusta nimenomaan terriereistä.
Täytyy sanoa, että en tällä hetkellä ole vakuuttunut innokkuudestani muuhun kuin tosiaan peruskoulutukseen ja riittävään liikuntaan. Kai cairnkin jaksaa kävellä kilometrikaupalla? Toisaalta voisi olla mukavaa hankkia sitten koira, jonka kanssa tosiaan voisi touhuta kaikenlaista; border varmaan on hyvä harrastuskoira samoin kuin uusi tuttavuuteni manssi. Niin että... Täytyy sitten punnita, kun asia on vielä ajankohtaisempi.
Entä sitten tuo haukkuherkkyys: onko jollakin käsitystä siitä, mikä terrieri voisi olla vähemmän haukkuherkkä? :D Itselleni ei tule mitään mieleen...
Entä muuten parsonjackrusselinterrieri; onko se hankalampi kuin border? Jostakin olen tämänkin käsityksen saanut...
Kaikki kommentit samasta terrieriaiheesta ovat suotavia edelleen! :)
Minulla on 2 borderia ja kumpikaan ei hauku kuin muutamissa tilanteissa:
1) toinen haukahtaa pari kertaa kun omat ihmiset tulevat kotiin
2) kun ajavat toisiaan takaa ulkona
3) kun ajavat jänistä
4) agilityradalla
Eli haukku on lähinnä ainoastaan ajohaukkua (agilityhän on borderille metsästystä). Muuten meillä on kotona 99% hipihiljaista.
erilaisista terreistä,itse olen tutustunut lähinnä jack russeleihin joten kerronpa vähän kuinka meillä sujuu..
Asun kerrostalokaksiossa aivan keskustassa kahden russelin kanssa,molemmat 4-vuotiaita,uros ja narttu.
Eivät ole tuhonneet mitään kotona,vaikka juuri muutimme maalta jossa toimintaa oli enemmän.
Kumpikaan ei hauku sisällä kun on kiellettyä moinen.
Mitään muuta en niiden kanssa harrasta kun lenkkeilyä,vähintään yksi pitempi lenkki ja kaksi lyhyempää kävelyä päivässä.Kotona ollessa leikkivät paljon erilaisilla leluilla,kuten isot pehmolelut ja kongit.
Yksinäistä hetkeä ei olekkaan koska koirat seuraavat tarkoin jokaista kodin askaretta.
Myös russelia voisit harkita,melkoisia sydämenvaltaajia ovat nekin :)
luonteen lisäksi vaikkapa turkkia. Useimmat on trimmattavia rotuja, ja riippuu yksilöstä, miten vaikeaa se on (on toki ammattitrimmaajatkin olemassa).
Entäs se brasilianterrieri?
Oikein reipas, pieni, turkki vaivaton, luonne hitusen vähemmän terrierimäinen kuin terrierillä, silti se on ehta terrieri. Olipas kimurantisti sanottu.
Koulutettavuus ok, vähemmän terävyyttä mielestäni.
Minulla on vuoden vanha parsoni herra. Asun kuopioissa suunnilleen keskellä kaupunkia. Koirasta ei ole koskaan valitettu. Parsoni on hyvin hiljainen asukki, mitä nyt ns.iltaraveissa sisällä juostaan seiniin:D
Koirani on hyvin helppo koulutettava, esimerkikksi nyt osaa tokon alo-liikkeet aivan hyvin. Helppo kouluttaa, poikkeuksia on. Agility radalla valtavan oppivainen tapaus!
Suosikkini terriereistä on parsonrusselinterrieri, vaikka sillä onkin ärhäkkä luonne. Oikeinkoulutettuna, siitä saa hiljaisen ja rauhallisen seurakoiran, joka voi pysyä sylissä vaikka koko päivän, jos sille päälle sattuu. Koulutus riippuu tietenkin koiran luonteesta, jos on esim. todella vauhdikas koira, niin eihän sitä voi pakottaa paikalleen, jos se ei sitä itse halua. :)
eli parsonin serkkurodut..karkkari sellainen mieluiten ..vaikka pelastuskoiratouhuun, hakuun, tokoon..myös energinen iloinen avoin harraste/seurakoira..lyhytkarvainen menee hyvin laiskemmalle turkinhoitajalle eli olvikoira ja jumpulat vimpulat mainoksen koira taas joka haluaa turkkirodun kuten miekin..
eli myös hieno terrierirotu moneen harrastukseen ja seuraksi..metsästystä en itse harrasta koirillani vaan tokoilen ja teen hakua..seuraavan oon aatellut pelastuspuolelle ihmishakuun. :)
Saat varmaan aika paljon mielipiteitä puoleen ja toiseen, mutta kannattaa uskoa vaan se, mitä jokainen kertoo omasta rodustaan. On minullakin mielipiteitä rodusta kun rodusta, mutta en niitä ohjeena jakele, sillä olen asunnut samassa taloudessa vain viiden eri rotuisen koiran kanssa.
Niin tuosta borderista; se on pieni ja pippurinen, tempperamenttinen ja rakastaa ihmisiä.
Ikävä kyllä border on usein myös ahmatti, eikä sipsejä kannata jättää sohvapöydälle illalla sillä ne on aamulla syöty.
Jos summaan oman border-neitini plussat ja miinukset on plus-rivi huomattavasti pisempi kuin miinus. Pidän koirasta jossa on virtaa kun ollaan ulkona, mutta joka osaa rauhoittua sisällä, olla lähes huomaamaton. Pidän koirasta joka ei tiputtele karvaa kun muistaa tripata turkin riittävän usein. Pidän koirasta joka rakastaa kaikkia ihmisiä kokoon ja väriin katsomatta. Välillä se on turhan äänekäs kun tulen kotiin, on vaikea muistaa että se vain yrittää kertoa kuinka se on minua ikävöinyt.
Sinulle, suosittelen että käy näyttelyissä katsomassa eri rotuja, ja haastattele kasvattajia ja omistajia. Tutustu itse koiriin. Näin saat parhaan tietämyksen ja tuntemuksen siitä, mikä se on, se sinun rotusi.
Tsemppiä!
hei...itse puhuin eri roduista niiltä näkemyksiltä mitä olen näiden rotujen kanssa touhunnut/kokenut ja kasvattajilta selvinnyt eli en tiedä haetko koiraa laajempaan harrastukseen vai ihan vain pikkulenkeille ja seuraksi..mutta nyrkkisääntö on mitä vilkkaampi rotu sen enemmän se kaipaa toimintaa ja mitä rauhallisempi niin tyytyy pieneen...eli joskus kannattaa ottaa se hyvä sohvaperuna jos tuntuu ettei aika riitä kaikkeen. Ja yksi parhaita vähään toimintaan mutta on iloinen ja kaikessa kuitenkin mukana on dandy..ja erittäin kiltti terrierirotu..kannattaa tutustua tähänkin.
Mutta jos haluat vilkkaan touhukkaan iloisen rodun niin foxi on hyvä - menee moneen harrastukseen ja hyvin sosiaalistettuna ja kasvatettuna ..pysyy vapaana hyvin ja on kaikkien kaveri.
Itse pidän cairneista tosi paljon. Omistan 4 vuotiaan touhukkaan pojan. Se kyllä haukkuu ihan jokin verran kotona varsinkin silloin kun joku tulee sisään. En tiedä onko tämä cairneillä yleistä mutta ainakin meidän koiralla :) Irti poikaa ei ainakaan vielä voi pitöö kun nuo maailman hajut on niin kovasti mielessä. Tuo nyppimisjuttu on vaan vähän harmittava kun siihen menee reilut 30 euroa kerralta. mutta ei tuo nyt kovin haittaa kun rakastan koiraani niin paljon.
Cairnia suosittelen sinulle