Lähetin 82v:lle isälle kepin tyttäreni mukana. Isä oli onnellinen kun siinä oli kunnon kumi pää. Rottinki keppi. Minä rakkaan isäni kyllä kepeissä pidän. Muistelen tässä kun sain selkääni kersana, ajattelin että ootas kun tuut vanhaks niin painan sun päätä vesiojaan. Minun vanhinta tyttöä pappa oli läpsäyttänyt pyllylle kun oli salaa mennyt traktorin lavalle, niin hän kertoi että ajatteli että ootas kun tuut vanhaks niin potkasen kepin sun alta. Naurattaa, ja on ikävä isää. Odotetaan mitäs tytön tyttö sanoo jos tulee erimielisyyttä?
Isän tyttö
alusta asti.
2472
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
päällä,kunnes polvi on vanhuuttaan lahonnut ja haudattu kantajineen.Isä olisi paremminkin voitu huoltaa ehkä eläessään,jolloin olisi ollut vanhemmiten kuin kestokyllästetty vaivas ukko ja puoliksi näyttelyesine.Mutta ei moni polvesta pahene eikä etene,joten kai luonnollinen kiertokulku ehkä parempi on?Siinä siemenperunastakaan jää kuin vanha kuori,kun mukulat sen on tyhäksi imenneet.
Minä ainakin kunnioitan minun isääni vaikka välillä ollaankin, rajustikkin eri mieltä ja se ei ole isän rahoista kiinni. En edes tiedä paljonko on omaisuuksia. Toivoisin että saisin pitää isäni vielä ainakin vähän aikaa ja äitini myös. Rakkaus se ei kuole muuttaa vaan muotoaan. Elämä on vaan yksinäytöksinen, rahalla on suurissa asioissa mitätön merkitys. Rahalla ei saa elämää, ei vaikka kuinka paljon sitä olisi.