http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Lasten_käytöshäiriöt
Käytöshäiriöiden oireisto
Käytöshäiriöön voi liittyä seuraavia oireita:
-kiukkukohtaukset, riidat, uhmakkuus,
-tottelemattomuus, tappeleminen
-tahallinen ärsyttäminen
-muiden syyttäminen
-matala ärsyyntymiskynnys
-vihaisuus, ilkeys, kostonhaluisuus
-valehtelu
-aseen käyttö, väkivaltaisuus, fyysisen vahingon aiheuttaminen toiselle, julmuus ihmisiä ja/tai eläimiä kohtaan
-omaisuuden tuhoaminen
-tulipalojen sytyttely
-varastelu, ryöstöt, murrot
-koulupinnaus
-karkailu
-seksuaalinen pakottaminen
-kiusaaminen, pelottelu, häiriköinti
Montako oiretta löydätte omista murkuistanne?
Ainakin tunnistan omassa murrosiässäni noista suurimman osan. En noita, mitkä rikkovat lakeja. Mielestäni nuo kyllä ovat ihan normaaleja murrosiän oireita. Yllä olevan linkin perusteella ne ovat psyykkinen sairaus, jonka perusteella nuori voidaan jopa huostaanottaa. Onko tämä jo ylidiagnosointia?
Minkälainen on murrosikäinen, joka ei saa kiukkukohtauksia tai ärsyynny aikuisten pälätyksistä? Veisin ehkä sellaisen nuoren jo lääkäriin.
Käytöshäiriöiden oireisto
Käytöshäiriöön voi liittyä seuraavia oireita:
-kiukkukohtaukset, riidat, uhmakkuus,
-tottelemattomuus, tappeleminen
-tahallinen ärsyttäminen
-muiden syyttäminen
-matala ärsyyntymiskynnys
-vihaisuus, ilkeys, kostonhaluisuus
-valehtelu
-aseen käyttö, väkivaltaisuus, fyysisen vahingon aiheuttaminen toiselle, julmuus ihmisiä ja/tai eläimiä kohtaan
-omaisuuden tuhoaminen
-tulipalojen sytyttely
-varastelu, ryöstöt, murrot
-koulupinnaus
-karkailu
-seksuaalinen pakottaminen
-kiusaaminen, pelottelu, häiriköinti
Montako oiretta löydätte omista murkuistanne?
Ainakin tunnistan omassa murrosiässäni noista suurimman osan. En noita, mitkä rikkovat lakeja. Mielestäni nuo kyllä ovat ihan normaaleja murrosiän oireita. Yllä olevan linkin perusteella ne ovat psyykkinen sairaus, jonka perusteella nuori voidaan jopa huostaanottaa. Onko tämä jo ylidiagnosointia?
Minkälainen on murrosikäinen, joka ei saa kiukkukohtauksia tai ärsyynny aikuisten pälätyksistä? Veisin ehkä sellaisen nuoren jo lääkäriin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mutta listassa on 15 kohtaa. Näistä kahdeksan alimmaista jätän heti pois. ja alkupäästäkin tappelemisen. Muut saattaa vaihdella olemattomasta vaikeuksiin asti.
Väittämäni perustuu omaan kokemukseen kahdesta murrkkuikäisestä pojasta, heidän kaveripiiristään sekä opetustyöhön 15-18 vuotiaiden parissa.
Tähän listattu mitä minun käytöksestäni on ainakin joskus jossain muodossa löytynyt tai mitä olen ainakin joskus tehnyt.
-kiukkukohtaukset, riidat, uhmakkuus
-tottelemattomuus
-tahallinen ärsyttäminen
-muiden syyttäminen
-matala ärsyyntymiskynnys
-vihaisuus, ilkeys, kostonhaluisuus
-valehtelu
-omaisuuden tuhoaminen
-varastelu
-koulupinnaus
-kiusaaminen, pelottelu, häiriköinti
Ja olen hyvin ellen jopa tylsän normaali ihminen. Olen myös ollut töissä nuorisopsykiatrisella, ja käytöshäiriö vaatii vähän muutankin kun perinteistä ohimenevää teiniuhmaa ja rajojen kokeilua.
Huomatkaa, että ulkona laulaminen illalla on joidenkin mukaan häiriköintiä, ja pikkusisaruksille kauhukertomusten kertominen hammaslääkäristä on pelottelua.
varmaan suurimmalta osalta murrosikäiseltä. Miksi nämä on sitten diagnosoitu sairaudeksi?
Tuttavaltani on otettu huostaan poika, joka kaikkien läheisten mukaan on aivan normaali murkku. Vanhemmat olivat kieltäytyneet psykoterapiasta, kun ko. psykoanalyyttisen koulukunnan psykologi ei miellyttänyt heitä ja poikakin voi paremmin ilman tätä tätiä.
Poika joutui alunperin koulupsykologille, kun lintsasi muutaman kerran koulusta ja haistatteli pari kertaa opelle.
Usein vanhempien kasvatus tyylistä.
Jos lapsi lyödään maanrakoon jatkuvasti, niin hän alkaa reagoimaan. Murrosiässä kaikki pahenee entisetään.
Lasta pitäisi kasvattaa johdonmukaisesti, asettaa rajat ja pitää niistä kiinni. Antaa lapselle aikaa, tehdä kaikkea kivaa YHDESSÄ. Tarjota syli, kun hän sitä tarvitsee.....jne...jne.....
Juttelin tänään viimeksi tuosta aiheesta koulukuraattorin kanssa,(liittyen oman kahden yläasteikäiseni koulusta lintsailuun)..ja hän totesi
että nuo lintsailut ovat tyypillistä juuri 8.lla luokalla...ja etten ole ainoa huolestunut vanhempi joka häneen yhteyttä ottaa.Totesi myös että se on vanhemmille hyvin uuvuttavaa aikaa..ja hän oli siinä täydellisen oikeassa.
Meillä ei ole lyöty lasta maan rakoon l. alistettu.Jokaiselle on luotu samanlaiset mahdollisuudet,rajat sekä rakkautta..on haliteltu,ja kerrottu kuinka tärkeä tuo lapsi onkaan...ovat saaneet aina kertoa mielipiteensä,vaikka ohjat muutoin ovat vanhemmilla olleetkin,heille on siis annettu kaikki valmiudet hyvään elämään..mutta ei murkkuikäinen ajattele "loogisesti",ei hänen omatuntonsa soimaa sen takia että äiti pettyy(itkee) kerta toisensa jälkeen kun lapsi lupauksensa pettää..ei lapsi mieti mitä seurauksia esim. lintsaamisesta on.Jälki-istuntoahan on VAIN se yksi tunti..no,istuupa sen ja jatkaa samaa lintsailua edelleen.Ja kuka kaikesta kärsii eniten?Äiti tietenkin,(tai muu perheen vanhempi),joka on vastuussa lapsesta.
Vanhemmuus vaihtuu huoltajuudeksi,kun omat voimavarat menevät joka päiväisten "itsestään selvyyksien" hoitamiseen.Siksi en hyväksy,että aina ja vain syyttävä sormi osoittaa kohti vanhempia...me vanhemmat kun muutoinkin jo itseämme,lasten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, syyllistämme.
Koko murkkuikä on kapinointia auktoriteetteja vastaan eli osansa kiukun purkauksista saa opettajat koulussa sekä vanhemmat kotona.
Yläasteelle mentäessä lapsella yleisemmin vaihtuu luokkakaverit,sekä opettajat.Luokanvalvojana saattaa olla opettaja,joka ei kenties koko jakson aikana opeta lapselle mitään ainetta..joten tieto koulusta kotiin ei kulje opettajalta joka päivä.
Mahdollinen "lintsailu"tulee tietoon siis jälkikäteen...
Jos lapsi joka päivä lähtee kotoa kouluun...mistä vanhempi voi todella tietää käykö lapsi edes koulussa vai ei?(jollei tieto ajoissa koulusta kotiin tule).
Ei riitä että itse yrittää olla johdonmukainen,ja yrittää parhaansa,kyllä siihen tarvitaan myös lapsen panostusta..hänen oma elämänsähän se kuitenkin on.
Harvempi murkkuikäinen suostuu halattavaksi,tai haluaa syliin istumaan...ja aikansakin he viettävät mielummin kaveridensa kanssa..joka ymmärrettävää onkin.Ollaan me toki paljon yhdessä koko perheen kanssa.
Onko sinulla paljonkin kokemusta murkkuikäisistä?
Ovatko omat lapsesi siis niitä hyvin käyttäytyviä,jotka sopeutuvat kaikkeen sekä keskustelevat fiksusti...olisi kiva kuulla miten olet heidän kanssaan selviytynyt.
Tv.äiti*6,joista 4 murkkuikäistä.