mun on ihan pakko päästä purkaan sydäntäni, mä tiedän et ketään tuskin kiinnostaa, mut mun on silti ihan pakko....
eli siis:
perjantaina mä näia mun pitkäaikasen ihastukseni istumassa yhen vuotta nuoremman likan vieressä... mä esitin et mä en ois välittäny asiasta yhtään... naureskelin kavereitteni kanssa ihan normaalisti ja yritin olla kattomatta sinne NIIHIN päin... mut aina sillon tällön mä kuitenkin näin ne.. sillon tuntu jotenkin sisältäpäin kylmältä ja siltä et mun sisällle ois koverrettu tyhjä kolo... s eon siel vieläkin ja sitä kylmää aina kun ajattelen niitä kahta istumass siinä vierekkäin...
mä tunnustan et mä tulin ihan sairaan kateelliseks sille muijalle. mä näin kun se muija sit yhessä vaiheessa sitten katto sinne mun ja mun kavereitten suuntaan, meijän katseet kohtas ja se virnisti silleen ärsyttävän omahyväsesti... mä oon varmaan aina inhonnu tätä muijaa, mut nyt mä suorastaan vihaan sitä!!!! nään punasta jos nään sen jossain tai jos vaan ajattelen sitä...
ja kun mä ajattelen tätä mun ihastusta, mua alkaa itkettään.. mä oon ihan sairaan ujo luonteeltani, enkä oo uskaltanu mennä jutteleen sille, enkä kyl tän tapahtuman jälkeen enää uskallakkaan tai jos vaikka uskaltaisin, en haluis/viittis...
en tiiä onko nää ihmiset yhessä, voi olla et on, mut voi olla et ei oo...
mut mä sanon teille jotka jakso lukee tän jutun loppuun, et jos ootte ihastunu johonkin, näyttäkää se sille, muuten teille voi käydä niinkun mulle... ja KIITOS JA YLISTYS NIILLE IHANILLE IHMISILLE JOTKA JAKSO LUKEE TÄN LOPPUUN!!!!!!!!
eli siis:
perjantaina mä näia mun pitkäaikasen ihastukseni istumassa yhen vuotta nuoremman likan vieressä... mä esitin et mä en ois välittäny asiasta yhtään... naureskelin kavereitteni kanssa ihan normaalisti ja yritin olla kattomatta sinne NIIHIN päin... mut aina sillon tällön mä kuitenkin näin ne.. sillon tuntu jotenkin sisältäpäin kylmältä ja siltä et mun sisällle ois koverrettu tyhjä kolo... s eon siel vieläkin ja sitä kylmää aina kun ajattelen niitä kahta istumass siinä vierekkäin...
mä tunnustan et mä tulin ihan sairaan kateelliseks sille muijalle. mä näin kun se muija sit yhessä vaiheessa sitten katto sinne mun ja mun kavereitten suuntaan, meijän katseet kohtas ja se virnisti silleen ärsyttävän omahyväsesti... mä oon varmaan aina inhonnu tätä muijaa, mut nyt mä suorastaan vihaan sitä!!!! nään punasta jos nään sen jossain tai jos vaan ajattelen sitä...
ja kun mä ajattelen tätä mun ihastusta, mua alkaa itkettään.. mä oon ihan sairaan ujo luonteeltani, enkä oo uskaltanu mennä jutteleen sille, enkä kyl tän tapahtuman jälkeen enää uskallakkaan tai jos vaikka uskaltaisin, en haluis/viittis...
en tiiä onko nää ihmiset yhessä, voi olla et on, mut voi olla et ei oo...
mut mä sanon teille jotka jakso lukee tän jutun loppuun, et jos ootte ihastunu johonkin, näyttäkää se sille, muuten teille voi käydä niinkun mulle... ja KIITOS JA YLISTYS NIILLE IHANILLE IHMISILLE JOTKA JAKSO LUKEE TÄN LOPPUUN!!!!!!!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toi kuulosti niin tutulta, mut ei ihan. Tosin se oli mun kaveri, joka kärsi, ku näki ihastuksensa kainalos jonkun toisen, mut. Mä en tosin tienny, et kaverini oli kiinnostunu kyseisetä pojasta. Kyl se teki kipeetä mullekki. Niin totta kuin se onkin, rakkaus satuttaa, joskus liiankin usein. Sit itketään ja surraan ja ollaan itsesäälissä, mut kyl se alkaa jossain vaihees helpottaa. Sanon ihan kokemuksesta. Kannattaa vaan tehä jotain muuta... Lähtee shoppailee tai urheilla tai siivota tai jotain muuta ku vaan istua ja itkeä. Kyl se siitä. Voihan olla, et tää poika ei ees ollu kiinnostunu tytöstä ja niil ei oo mitään. Sit keräät vaan rohkeutes. Kyl kaikki viel menee hyvin. :)
Tuttua mulle...
Mä aloin yhen jätkän kaa about 2 VUOTTA sitten! ...ja mä oon edelleen kuses siihen!!??!! Se jätti mut n. 2 kuukauden seurustelun jälkeen. Vaikka mulla on ollut sen jälkeen monia jätkiä, niin suhteista on aina puuttunu se jokin... Ja se on ainoa jätkä, joka mut koskaan on jättänyt... Mä tuun kauheen mustasukkasex, jos nään sen sen tyttöystävän kaa, mut hei, minkäs sille voi.. Enköhän mä vielä joskus pääse siitä yli.. ja nii pääset säkin!!! :)
kyllä mä oon jo ainakin siitä ensijärkytyksestä päässy yli... katotaan nyt sitten vielä mitä tapahtuu.. tänään en nähny kumpaakaan niistä, eli en oikein tiiä mitä teen kun nään ne...
mutta toivottavasti tosiaankin päsen yli siitä kokonaan ja uskallan kerätä rohkeuteni ja uskallan mennä jatteleen tälle mun ihastukselleni...