ennnakkoluulot

Syitä varmaan on monia. Jos omaa ikäluokkaa ja ennakkoluuloja miettii, niin mistä ennakkoluulot ovat peräisin? Siitä tavasta ajatella, mitä omat kasvattajat ja mitä yleinen ilmapiiri oli silloin kun oppi sosiaalisen sisäistämisen vaiheet. Meidän ikäluokka ei välttämättä ole uskaltanut elää "lihaksi" kriittisen arvioinnin ja kyseenalaistamisen asioita. Kaikki on itsestään selvää koska muutkin niin ajattelevat. Ja kaikki sujuu....

Toiseen ihmiseen suhtautuu hyvin, kun tämä ja hänen elämänsä soljuu normien mukaan vahvistaen yleistä elämän sujumisen normia. Sairaus, epäonni ja erilainen käyttäytyminen ovat hirveä uhka omalle korttitalolle, maailmankuvan ja ihmiskuvan kuplalle. Sitä karttaa. Alitajuinen pelko, oma rajottuneisuus, silmien ummistaminen, kieltäytyminen hyväksymästä niin pitkälle kuin voi. Paras tapa on karttaa. Olla pois kosketuksista kaiherrusta herättäviin ihmisiin.

Nuoremmat ihmiset, ei kaikki, ovat saaneet kasvaa avoimeen luonnolliseen kyseenalaistamisen kautta hyväksyvään uhmiskuvan ja sisäisen mmailmankuvansa muodostamiseen. Erilaisuuden sieto on normaalimpaa. Sairauksien yhteydessä nousee tietoisuus siitä, että sairaudella on oma elimellinen syynsä joka on hoidettavissa ja sairauden kanssa elävä kanssaihminen on ihminen. Elävä ja tunteva olento sairautensa kanssa. Elimellinen sairaus ei ole tarttuva vaan geneettisen alttiuden ja monen muun tekijän summa. Siinä kaikki.

Nämä ovat asioita jotka ensimmäisenä nousivat mieleni sopukoista. Vain minun ajatuksiani.

Paljon tsemppiä sinulle ja sitkeyttä. Kyllä omassa ikäluokassakin on paljon mukavia ja myönteisiä ihmisiä. Opettele kiinniyyämään huomio kaikkeen positiiviseen pilkahdukseen niin silloin positiivisia pilkahduksia alkaa pisaroimaan enemmän. Tulee pieniä puroja ja jos oikein lykästää niin se kasvaa posiitiivisuuden virraksi.

on olemassa hyvin paljon ihmisiä jotka sitten vasta kun näkevät että sairaus iskee kehen tahansa ajattelevat ensimmäisenä, "onneks ei minulla ole. minusta ei ole edes oikeutta ajatella niin tai ainakin ymmärtää että toisen epäonni ei ole ainoastaan peili vaan se on totuus mikä ei surkuttelemalla muutu. pitää uskaltaa tulla toisen lähelle jos toinen päästää. otta kaädestä kiinni konkreettisesti eikä seuraavalle taivastella kyllä sillä on kauheeta. meinasin laittaa että aamen, kun huomaan että en anna ihmisten muiluttaa itseäni, älä sinäkään! rakasta ja elä. saat kaikki sympaattiset positiiviset ajatukseni siipien kannssa. rakkauskin voi kuule kurkistaa jostain. amor on aika veitikka.

kohtaan, vai sairastunutta kohtaanko?
Luuleeko ihmiset vielä että sairautesi tarttuu?

Joskus joihinkin sairauksiin kuuluu vahvistuva itsekritiikki, ja ehkä joskus ennakkoluulot toisten luuloista ovatkin omia luuloja...

Parkinson taudin nimessä on huono kaiku, nykyään parantuneiden lääkitysmahdollisuuksien myötä toimintakyky säilyy melko kauan, sitä ei ehkä toivottu rakkaus ymmärrä...

Moni sarastunut on löytänyt kohtalotoveristaan myös elämäntoverin, josko sitä kautta se rakkauskin, ellei ns. terveet uskaltaudu samaan kelekkaan..

Jaksamista..

...useimmat ennakkoluulot johtuvat

Nuoret haluavat tietoa, eivät tyydy ehkä tuttavan tuttavalta kuultuun useaan kertaan päiviteltyyn sairaskertomukseen jostain sairaudesta.
Me saamme olla vain ylpeitä tälläisistä nuoristamme.
Ehkä meidänkin kannattaisi karistaa omat ennakkoluulomme nuorista, heidän seurassaan löytää ihan uudenlaista elämänvoimaa omaan elämäänsä.
Rohkealla mielellä vain hakeutumaan
kaikenlaisten, terveitten, sairaitten, erilaisten ihmisten seuraan.
Kaikkihan me olemme samanarvoisia, ihminen ihmiselle.
Siellä missä on ihmisiä, sieltä voi löytää kavereita, ystäviä ja miksei rakkauttakin.
Kotiin, vaikka se onkin maailman paras paikka, ei kannata silti yksin käpertyä.

sinulle voimia ja rohkeutta
et ole yksin
kaikki me haaveilemme
rakkaudesta