Koulukiusaaminen on taas tapetilla ja keskustellaan kuinka opettajat voisivat siihen puuttua. Itselläni on sekä huonoja että hyviä kokemuksia opettajien toiminnasta. Kuuluin kouluaikani luokan kolmen pienimmän joukkoon enkä ollut verbaalisesti mitenkään sujuvasanainen. Viidennellä luokalla alkoi järjestelmällinen kiusaaminen jota jatkui liki kaksi vuotta. Pari kaveria terrorisoi minua ja kaveriani. Yllyttäjä oli sellainen hintelä kaveri mutta hänellä oli apuna riski ja ikäisekseen atleettinen poika.
Kerroin kahdesti opettajalleni kiusaamisesta mutta hän ei noteerannut koko asiaa, aivan kuin olisin ollut ilmaa. Toisella kerralla olin piiloutunut kovan höykkyytämisen ja takaa-ajon jälkeen metsään josta uskalsin tulla pois vasta tunnin alettua. Tunnin jälkeen yritin saada kontaktin opettajaan kertoakseni miksi en ollut paikalla, turhaan!
Seuraavalla luokalla opettaja vaihtui mutta en enää välittänyt ottaa häneen yhteyttä huonojen kokemusten vuoksi. Kiusaaminen jatkui ja jatkui. Lopulta mittani tuli täyteen ja päätin olla menemättä kouluun. Vastusteluistani huolimatta äitini otti yhteyttä opettajaan joka puuttui välittömästi asiaan. Porukka opettajanhuoneeseen jossa sitten sovimme asiat ja kiusaus loppui.
Kansalaiskoulussa vaihtuivat kaikki luokkakaverit samoin kuin kiusaajat. Täällä hakattiin vatsaan ja pyydettiin suojelurahaa. Kerroin kerran asiasta luokanvalvojalleni, mutta hän kiivastui ja totesi, ettei hyväksy kantelijoita, ainoastaan jos hän kysyy, niin silloin voi kertoa ei muulloin. Samaa rataa meni kansalaiskoulu, paljon poissaoloja ja vastenmielistä koulunkäyntiä.
Ammattikoulu meni samaan putkeen, enempi tai vähempi kiusaamista. Selvisin koulusta kohtuullisen paperein ja hengissä.
Se hyvä puoli asiassa on, että tulin vahvemmaksi ja opin suhtautumaan kiusaamiseen. Työelämässä minua ei ole enää kiusattu ja olen tullut toimeen lähes kaikkien työkavereitteni kanssa. Kiusaamista kohtaan on kehittynyt sellainen vainu, että aina kun huomaan jotakin kohtaan sitä suoritettavan puutun siihen välittömästi.
Kiusaamiseen täytyy puuttua aina!
Kerroin kahdesti opettajalleni kiusaamisesta mutta hän ei noteerannut koko asiaa, aivan kuin olisin ollut ilmaa. Toisella kerralla olin piiloutunut kovan höykkyytämisen ja takaa-ajon jälkeen metsään josta uskalsin tulla pois vasta tunnin alettua. Tunnin jälkeen yritin saada kontaktin opettajaan kertoakseni miksi en ollut paikalla, turhaan!
Seuraavalla luokalla opettaja vaihtui mutta en enää välittänyt ottaa häneen yhteyttä huonojen kokemusten vuoksi. Kiusaaminen jatkui ja jatkui. Lopulta mittani tuli täyteen ja päätin olla menemättä kouluun. Vastusteluistani huolimatta äitini otti yhteyttä opettajaan joka puuttui välittömästi asiaan. Porukka opettajanhuoneeseen jossa sitten sovimme asiat ja kiusaus loppui.
Kansalaiskoulussa vaihtuivat kaikki luokkakaverit samoin kuin kiusaajat. Täällä hakattiin vatsaan ja pyydettiin suojelurahaa. Kerroin kerran asiasta luokanvalvojalleni, mutta hän kiivastui ja totesi, ettei hyväksy kantelijoita, ainoastaan jos hän kysyy, niin silloin voi kertoa ei muulloin. Samaa rataa meni kansalaiskoulu, paljon poissaoloja ja vastenmielistä koulunkäyntiä.
Ammattikoulu meni samaan putkeen, enempi tai vähempi kiusaamista. Selvisin koulusta kohtuullisen paperein ja hengissä.
Se hyvä puoli asiassa on, että tulin vahvemmaksi ja opin suhtautumaan kiusaamiseen. Työelämässä minua ei ole enää kiusattu ja olen tullut toimeen lähes kaikkien työkavereitteni kanssa. Kiusaamista kohtaan on kehittynyt sellainen vainu, että aina kun huomaan jotakin kohtaan sitä suoritettavan puutun siihen välittömästi.
Kiusaamiseen täytyy puuttua aina!
Vastaukset 1
Vanhimmat
sellaisesta kiusaustapauksesta, jossa kiusaaja ja kiusattu ovat ala-asteikäsiä ja asiasta sanottu kiusaajan vanhemmille niin perheen isän mielestä ei ole olemassa ongelmaa ja lapset kuulema puhuu mitä puhuu jne.? Kuitenkin kiusaamisen on nähneet jotkut aikuisetkin!
Kerro miten toimin, kun tuo kiusaaja estää lastani ulkoilemasta pihapiirissä ja leikkimästä toisten lasten kanssa jne.
Minun mielestä kyseessä on kansalaisoikeus ja ennenkaikkea lapsenoikeus ja kerran kanta on edellmainittu niin aion tehdä asiasta rikosilmoituksen, joka käsittääkseni johtaa lastensuojeluviranomaisten puuttumisen asiaan, mutta vaihtoehtoja ei paljon jää, kun asiasta ei kerran haluta keskustella ja kiusaaminen jatkuu..