Hei,
Olen valmistumassa lukiosta 2008 keväällä ja aikomus olisi pyrkiä opiskelemaan arkkitehtuuria Otaniemeen.
Onko paljonkin väliä, kirjoittaako lyhyen vai pitkän matematiikan?
Entä kuinka paljon ylioppilastutkintojen arvosanat vaikuttavat?
Ja mitkä muut aineet ovat tärkeitä pyrkiessä arkkitehtuuriksi?
Arkkitehtuuria opiskelemaan?
Mr.Yellow
22
10453
Vastaukset
- Mr. Pink
www.dia.fi
- Mr:yellow
Miksen pysty avaamaan noita pdf. tiedostoja? Kun avaan ne Wordissa, ni siellä on vain sekalaisia merkkejä eikä mitään järkeä?
- pitää
Mr:yellow kirjoitti:
Miksen pysty avaamaan noita pdf. tiedostoja? Kun avaan ne Wordissa, ni siellä on vain sekalaisia merkkejä eikä mitään järkeä?
avata archi-cad ohjelmalla
- Mr. Brown
pitää kirjoitti:
avata archi-cad ohjelmalla
Portable Document Format (.pdf) avataan Adobe Readerilla tai muulla pdf-katseluohjelmalla.
- Jorma Jortikka
Mr:yellow kirjoitti:
Miksen pysty avaamaan noita pdf. tiedostoja? Kun avaan ne Wordissa, ni siellä on vain sekalaisia merkkejä eikä mitään järkeä?
ehkä Arkkitehti ei oo sun juttu......ellei saa auki yhtä tiedostoa !
- asdasafdsd
hyvän tekniikan lisäksi pitää olla myös "taiteellista lahjakkuutta". Ja se, että olit luokkasi paras ei välttämättä riitä. Pitää olla oikeasti hyvä. Ja jos matematiikka on heikkoa, niin sitten saat olla ihan sairaan hyvä, kun annat matematiikassa tasoitusta muille.
- pulma.
Ilman luontaista taipumusta tulee kouluista säälittäviä poliittisia virkamies-taiteilijoita,laitosteatterinäyttelijöitä,persoonattomia orkesterimuusikoita.
Pitäisi olla intohimo asiaan eikä valita uraa opinto-oppaan satujen mukaan.Kyllä yksi kusettaja eli Aalto riitti meille pitkäksi aikaa.
Saavutetut tuotot eivät ole tae tulevasta. - Mr. White
Eiköhän nuo kaikkia asiat selviä paremmin jostakin arkkitehtiosaston kotisivuilta?
En nyt ihan tarkkaan muista miten tuo pääsykokeiden pistelasku tarkalleen meni, mutta ainakin vielä muutama vuosi sitten sisäänpääsykokeen piirustusosio ratkaisi käytännössä kuka pääsi opiskelemaan ja kuka ei. Piirustuskokeen pisteet olivat suurinpiirten luokkaa 70% kokonaispisteistä. Oiskohan matikankoe sitten ollut about 10%, YO-todistus 10% ja YO-kirjoitukset toiset 10%. Saatan unohtaa jotakin... Oli miten oli, muistan että silloin laskeskelin että yhden kokonaisen numeron verran parempi keskiarvo YO-todistuksella (esim. 8,0 vs 9,0) oli yhtä ratkaiseva kuin pari hassua pistettä yksittäisessä piirustustehtävässä sisäänpääsykokeessa. Käytännössä siis sillä oli todella pieni merkitys.
No, kun hakijoita on paljon, sisäänpäässeiden pistemäärässä on melko pieni haitari, joten pienestä se loppupelissä on kiinni. Joskus se ysin keskiarvo versus kasin keskiarvo tai hyvin selvitetty matikankoe versus hädin tuskin hyväkstytty matikankoe saattaa ratkaista pääseekö opiskelemaan tai ei.
Omasta mielestäni nykyinen sisäänpääsykoe painottuu vähän liikaakin tuohon taiteelliseen puoleen. Teknisesti taitava piirtäjä ei automaattisesti ole hyvä arkkitehti. Visuaalisesti kaunis esitys piirustuskoetehtävässä saattaa viedä huomiota varsinaisesta ratkaisun sisällöstä. Vastaavasti tehtävän nokkela ratkaisu saattaa jäädä huomaamatta jos se on kömpelösti esitetty. Käytännössä siis tarkoitan, että jos tehtävänä on vaikkapa suunnitella silta, joku saattaa myydä huonon siltaratkaisun hienolla havainnekuvalla kun taas jonkun muun nerokas siltaratkaisu saattaa jäädä vähemmälle huomiolle kehnon esityksen takia. Vaikea niitä tietysti ihan objektiivisesti on arvioida.- pakopiste
"...pyrkiessä arkkitehtuuriksi?"
Olisi varmasti ensiksi tärkeää selvittää mikä ero on sanoilla arkkitehtuuri ja arkkitehti...
- matikka
riittää oikein hyvin. Arkkitehdin ei tarvitse osata laskee kuin kissa ulos ovesta :)
- tuhertelija
Arkkitehdit eivät tunnetusti tänä päivänä laske mainitsemaasi enempää, opiskelijatkin laskevat korkeintaan tilin saldon riittämistä kuukauden yli. Sen sijaan en vähättelisi pitkän matematiikan opiskelun hyötyä ylipäätään - päätyi sitä sitten arkkitehdiksi tai ei.
Matematiikka on paljon muutakin kuin laskuja, ja mielestäni tärkein pitkän oppimäärän anti on analyyttisen ajattelutavan kehittäminen. Se on myös yksi tapa ratkaista arkkitehtuuriin liittyviä (tilaohjelman) ongelmia.
Joten: arkkitehdiksi opiskelemaan ja arkkitehtina toimimaan pääsee lyhyelläkin matematiikalla - pitkällä tähtäimellä elämässä riman korkeuden asettelee kukin itse itselleen. - en itse mie
tuhertelija kirjoitti:
Arkkitehdit eivät tunnetusti tänä päivänä laske mainitsemaasi enempää, opiskelijatkin laskevat korkeintaan tilin saldon riittämistä kuukauden yli. Sen sijaan en vähättelisi pitkän matematiikan opiskelun hyötyä ylipäätään - päätyi sitä sitten arkkitehdiksi tai ei.
Matematiikka on paljon muutakin kuin laskuja, ja mielestäni tärkein pitkän oppimäärän anti on analyyttisen ajattelutavan kehittäminen. Se on myös yksi tapa ratkaista arkkitehtuuriin liittyviä (tilaohjelman) ongelmia.
Joten: arkkitehdiksi opiskelemaan ja arkkitehtina toimimaan pääsee lyhyelläkin matematiikalla - pitkällä tähtäimellä elämässä riman korkeuden asettelee kukin itse itselleen.Mutta haluaisin tietää et onko mahiksia jos ei fysiikkaa tai kemiaa lue?
Ja pitkän matikan lukeminen mut lyhyen kirjoittaminen? - wHÖLMöeä
en itse mie kirjoitti:
Mutta haluaisin tietää et onko mahiksia jos ei fysiikkaa tai kemiaa lue?
Ja pitkän matikan lukeminen mut lyhyen kirjoittaminen?Mielestäni fysiikka ja kemia ei liity mitenkään tähän. Mitä sää niillä teet jos opiskelet arkkitehdiks?
Itsellä on myös suunnitelmia tulla arkkitehdiksi. - kb7199
wHÖLMöeä kirjoitti:
Mielestäni fysiikka ja kemia ei liity mitenkään tähän. Mitä sää niillä teet jos opiskelet arkkitehdiks?
Itsellä on myös suunnitelmia tulla arkkitehdiksi.No niin just! Että mitäs arkkitehti varsinkaan sillä fysiikalla tekis? No vielä enemmän kuin matematiikalla. Itse opiskelen automaatiotekniikan dippainssiksi ja en voi kuin naureskella tälle arkkitehtiohjelmalle. Kuuluu siis samaan teknis-tieteellisen kategoriaan kuin dippainssinkin tutkinto, mutta sitten ammattitaito on siinä että piirrellään kauniita kuvia ja jotkut muut (esim. rakennuspuolen dippainssit) tekee työkseen sitä, että keksii kuinka se arkkitehdin luomus on mahdollista rakentaa.
Siitä päästäänkin hyvin siihen, että onko joku rakennus arkkitehtityön vai insinöörityön taidonnäyte. Kyllä arkkitehdin pitäis osata sen verran yliopistofysiikkaa ja -matikkaa, että osaa ite edes arvioida onko sen luomuksia mahdollista rakentaa.. Lukion lyhyellä matikalla sitä ei tehdä, pienenä vinkkinä vaan. On kyllä niin rankasti yliarvostettu tuo arkkitehdin tutkinto, että oksat pois.. - arxitehti
kb7199 kirjoitti:
No niin just! Että mitäs arkkitehti varsinkaan sillä fysiikalla tekis? No vielä enemmän kuin matematiikalla. Itse opiskelen automaatiotekniikan dippainssiksi ja en voi kuin naureskella tälle arkkitehtiohjelmalle. Kuuluu siis samaan teknis-tieteellisen kategoriaan kuin dippainssinkin tutkinto, mutta sitten ammattitaito on siinä että piirrellään kauniita kuvia ja jotkut muut (esim. rakennuspuolen dippainssit) tekee työkseen sitä, että keksii kuinka se arkkitehdin luomus on mahdollista rakentaa.
Siitä päästäänkin hyvin siihen, että onko joku rakennus arkkitehtityön vai insinöörityön taidonnäyte. Kyllä arkkitehdin pitäis osata sen verran yliopistofysiikkaa ja -matikkaa, että osaa ite edes arvioida onko sen luomuksia mahdollista rakentaa.. Lukion lyhyellä matikalla sitä ei tehdä, pienenä vinkkinä vaan. On kyllä niin rankasti yliarvostettu tuo arkkitehdin tutkinto, että oksat pois..mitäs sitä, niin joo.
Mitenkähän taloja pystyttiin rakentamaan esimerkiksi Roomassa pari tuhatta vuotta sitten kun ei ollu tuota fysiikkaa ja matematiikkaa vielä näin laajasti tiedossa kuten vaikkapa automaatiotekniikan dippainssit lukee nykyjään?
Arkkitehtuuria oli kuitenkin jo olemassa, vieläkin on niitä silloin tehtyjä taloja vaikkapa Roomassa pystyssä (esim. Pantheon) jotka tehtiin ilman insinöörejä ja ilman pitkää matematiikkaa ja laajaa fysiikkaa. Eihän sen pitäisi olla edes mahdollista. - arkyo
kb7199 kirjoitti:
No niin just! Että mitäs arkkitehti varsinkaan sillä fysiikalla tekis? No vielä enemmän kuin matematiikalla. Itse opiskelen automaatiotekniikan dippainssiksi ja en voi kuin naureskella tälle arkkitehtiohjelmalle. Kuuluu siis samaan teknis-tieteellisen kategoriaan kuin dippainssinkin tutkinto, mutta sitten ammattitaito on siinä että piirrellään kauniita kuvia ja jotkut muut (esim. rakennuspuolen dippainssit) tekee työkseen sitä, että keksii kuinka se arkkitehdin luomus on mahdollista rakentaa.
Siitä päästäänkin hyvin siihen, että onko joku rakennus arkkitehtityön vai insinöörityön taidonnäyte. Kyllä arkkitehdin pitäis osata sen verran yliopistofysiikkaa ja -matikkaa, että osaa ite edes arvioida onko sen luomuksia mahdollista rakentaa.. Lukion lyhyellä matikalla sitä ei tehdä, pienenä vinkkinä vaan. On kyllä niin rankasti yliarvostettu tuo arkkitehdin tutkinto, että oksat pois..ammatinvalintakysymys haluaako sitä laskea vai piirustella ;)
- dfhdhgjgj
arxitehti kirjoitti:
mitäs sitä, niin joo.
Mitenkähän taloja pystyttiin rakentamaan esimerkiksi Roomassa pari tuhatta vuotta sitten kun ei ollu tuota fysiikkaa ja matematiikkaa vielä näin laajasti tiedossa kuten vaikkapa automaatiotekniikan dippainssit lukee nykyjään?
Arkkitehtuuria oli kuitenkin jo olemassa, vieläkin on niitä silloin tehtyjä taloja vaikkapa Roomassa pystyssä (esim. Pantheon) jotka tehtiin ilman insinöörejä ja ilman pitkää matematiikkaa ja laajaa fysiikkaa. Eihän sen pitäisi olla edes mahdollista.Täytyy kb7199:n tueksi sanoa hänen olevan täysin oikeassa. Ei nykyään voida rakentaa esimerkiksi tiiviisti asutuille alueille monikerroksisia taloja ottamatta huomioon turvallisuusriskejä; kestääkö rakennus vai sortuuko se painostaan. Rakennuksissa on ulkonäköä tärkeämpää niiden turvallisuus ja toimivuus. Pilvenpiirtäjät tms. ovat monimutkaisempia rakennuksia kuin Rooman ajan temppelit, ne eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Lisäksi nykyään varmastikin kiinnitetään paljon enemmän huomiota rakennusten turvallisuuteen, sillä juurikin kehittyneen matematiikan ja fysiikan ansiosta se on mahdollista. En lähtisi vähättelemään arkkitehtien ammattia enkä sen puoleen automaatiotekniikan dippainssienkaan alaa, molempia tarvitaan.
- arxitehti
dfhdhgjgj kirjoitti:
Täytyy kb7199:n tueksi sanoa hänen olevan täysin oikeassa. Ei nykyään voida rakentaa esimerkiksi tiiviisti asutuille alueille monikerroksisia taloja ottamatta huomioon turvallisuusriskejä; kestääkö rakennus vai sortuuko se painostaan. Rakennuksissa on ulkonäköä tärkeämpää niiden turvallisuus ja toimivuus. Pilvenpiirtäjät tms. ovat monimutkaisempia rakennuksia kuin Rooman ajan temppelit, ne eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Lisäksi nykyään varmastikin kiinnitetään paljon enemmän huomiota rakennusten turvallisuuteen, sillä juurikin kehittyneen matematiikan ja fysiikan ansiosta se on mahdollista. En lähtisi vähättelemään arkkitehtien ammattia enkä sen puoleen automaatiotekniikan dippainssienkaan alaa, molempia tarvitaan.
en minäkään vähättele matematiikan tai fysiikan vaikeutta. On se hankalaa, kokeiltu on. Arkkitehtuurin opiskelussa on kyse ongelmanratkaisusta. Jos taloja arkkitehtuuria tekevä tietokoneohjelma olisi yksinkertainen rakentaa, sellainen olisi jo olemassa. Arkkitehtoninen probleema on luonteeltaan sellainen, että sitä on vaikea automatisoida tai vaan suoraan laskea.
Arkkitehtuuri ei myöskään ole mitään mitä voisi suihkuttaa spray-pullosta valmiin rakennuksen pintaan, ja voilá – meillä on arkkitehtuuria.
Arkkitehtuuri muodostuu kaikesta mitä rakennuksessa on; tominnasta, rakenteista, valaistuksesta ja niin edelleen. Mutta hierarkia on tämä: rakennustekniikka, sähkötekniikka, LVI- tai mikä tahansa on osa arkkitehtuuria eikä päinvastoin. Arkkitehtuurissa määritellään strategia minkä mukaan em. asioita järjestellään. Jos strategia on hyvä, kaikki tunnistavat hyvän arkkitehtuurin. Jos strategia ontuu, nousee heti kysymyksiä suunnitteluratkaisuista.
Sitten noista vanhoista taloista. Enpä usko, että kukaan pystyisi enää nykyään rakentamaan keskiaikaisia goottilaisia katedraaleja - ainakaan silloisella rakennustekniikalla; kivillä, laastilla ja painovoimalla. Kyllä vanhat rakennelmat ovat niin taitavasti tehtyjä. - vanhempi rakennesuun
arkyo kirjoitti:
ammatinvalintakysymys haluaako sitä laskea vai piirustella ;)
Suurin osa tapaamistani nuoremmista arkkitehdeistä on ylimielisiä tolloja jotka tekvät helvetin huonoa muotiarkkitehtuuria. Kaikkea toteuttamiseen liittyvää halveksutaan ja luullaan oikeasti, että ollaan uusia alvaraaltoja. Kuvitellaan sitten voiman tunnossa, että koko muu suunnitteluryhmä on arkkitehtijumalan juoksupoikia. Tehdään omaa taidetta piittaamatta paskaakaan tilaajan tarpeista, näkemyksestä tai vielä vähemmän rahoista. Toisen rahoilla on kiva leikkiä taiteilijaa.
Arkkitehtien koulutus on meillä aivan metsässä.
- Valokuvaaja-,
mutta olet muuten täysi tollo niin sinulla on erinomaiset mahdollisuudet luoda uraa arkkitehtina joten ei kuin mukaan vaan.
- arxitehti
valokuvaaja-,:lta vaan tyhmä provo, asiahan on täsmälleen päinvastoin.
- MageGerdo97
MATEMATIIKKA ON HOMOA!!!!! TURHAA PASKAA
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1343879- 851905
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151771Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541412Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi461337Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1301323VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu991280- 701166
- 691033
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1131022