paljoa puhuta koulukiusaamisesta.Onko kiusattuja täällä lainkaan vai muistetaanko niitä aikoja?Itseäni on kiusattu,mutta en niistä mitään traumoja ole saanut.Silloin kun me elimme kouluaikoja sellaiseen ei paljon kiinnitetty huomiota.On minuakin opettaja nostanut kurkusta seinälle,mutta en kuitenkaan häntä pahalla muistanut.Taitaa olla näitä muotiasioita nämä kiusaamiset samoin kuin homeongelma,mutta se onkin jo toinen juttu.
ihme
ettei tällä palstalla
241204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ennen oli yksinkertaisempaa. Meillä lyseossa oli tarmokas piirustuksenopettaja. Hän kysyi häiriköltä suoraan haluatko muikkarin vai turpaan?
Muistan itse evakkopoikana joutuneeni koulumatkalla niin kiusatuksi, että yhden talvikauden kuljin kouluun aitojen yli ja palosolien kautta. En puhunut asiasta sen enempää kotona kuin koulussakaan. Olinhan sodan jaloista selvinnyt hengissä. Nämä kiusat olivat pieniä.
kertomana koulukiusaamista hänenkin kohdallaan oli.
Pienikokoisena(kasvoi murrosiässä 176 senttiin) sai usein "turpiinsa" kun oli evakko kakara, itkut piti sisällään, kenellekään ei kertonut.
Opettajia oli myös "kiusaajina" joillakin oli kauna evakoita kohtaan ja se purkautui koululapsiin.
Huomasin pienen kaunan jääneen niiltä ajoilta mieheni mieleen, kovilta oli iskut tuntuneet lapsen mielen katkeroittaneet.
Se joka kuvittelee, että juuri hän on ollut ainoa,
on aika rajoittunut ja itsesäälinen.
Kaupunkiin muuttanutta vaadittiin muuttumaan
nopeasti, se oli aika selvä sääntö.
Eipä siitä puhuttu sen kummemmin,
se piti vain kestää.
Kun on kasvatettu aivan erilaisiin oloihin,
missä sittemmin elää, ei se välttämättä
kovin helppoa ole.
Ohjeena oli tuo: *ken vaivojansa vaikertaa on
vaivojensa vanki*.
taidat olla itse pitkänhuiskea nainen, kun pienenä pidät 176-senttistä! Taisi miehesi saada trauman siitäkin.
Tuo väite, että opettajat kiusasivat evakkolapsia, on paikkansapitämätön yleistys. Itse muistan evakkokoulutovereistani,että kaikki selittivät, miten hienosti asiat olivat siellä Karjalan kunnailla. Jokaisella tuntui olleen oikea hovi asuttavana.Katkeruus paistoi monesta perheestä kauas.
huonostu kirjoitinn asian, kun et ymmärtänyt.
Mieheni oli pieni kokoinen kansakoulu aikoinaan, kasvoi sitten ammattikoulu aikaan tuohon pituutensa.
En ole pitkä, vain vähän yli puolitoista metrinen, joten ei straumaa siitä saanut;))
En puhunut koko karjalaisten kokemuksista, enkä heidän hoveistaan, kerroin vain mieheni kokemuksia ja hän oli pienestä mökistä lähtöisin.
En yleistänyt opettajia, ainahan joka joukosta löytyy joka junaan lähtijöitä, niin kuin täällä on toisetkin maininneet.
Ihmisiä kaikki olemme.
Tulikohan nyt ymmärrettävästi;))
Karjalaisilla oli kartano eli Karjalan murteella PIHA.
Monet ihmettelivät, kuinka paljon kartanoita Karjalassa olikaan, kunnes tämä asia heille selvisi.
Eipä ollut kummallista, että karjalaisissa katkeruus paistoi. Olihan pitänyt jättää kaikki ja muuttaa epäystävällsten ihmisten nurkkiin tai rueta perkaamaan kylmää suota asuttavaksi.
Ne ovat kuitenkin menneitä aikoja, eivätkä liity koulukiusaamiseen.
Kyllä lapset osasivat kiusata naapurin lapsiakin, ei tarvinnut etsiä evakoita kiusaamisen kohteeksi.
Ja kannella ei saanut. Se oli sitä aikaa. Vanhemmille ei puhuttu. Ikäpolvien välissä oli vielä syvä kuilu meidän lapsuudessamme.
Sain paeta ja etsiä kiertoteitä
koulukkaana, he olivat kamalia.
Nyt meillä on "evakkoja" kymmenistä maista ja ongelmat sen mukaisia. Mitä tekee Opetushallitus? Se aikoo supistaa ja jopa kokonaan lopettaa työnsä. Kädet on nostettu ylös.
ne työt on aina tehneetkin.
Mutta pitäisiköhän alkaa enemmn puhua siitä että kasvatusvastuu on KODEILLA.
Kun maahanmuuttajat tulevat kymmenistä eri kulttuureista omine tapoineen, uskontoineen ja tottumuksineen, niin kuinka he voisivat puhaltaa yhteen suomalaiseen hiileen? Kyllä siihen tehtävään tarvitaan koululaitosta.
Suomalainen koulu oppilaineen ja opettajineen on saanut paljon kiitosta siellä, missä näitä asioita on tutkailtu. Nyt näyttää kuin olisi vara laskea tasoa.
pienellä palkalla
pitkän koulutuksen jälkeen velkaisina
yksinään raataneet suurten luokkien = lapsilaumojen, nuorisolaumojen kanssa.
Opetushallituksessa istutaan ja mietitään.
Jokaisen pitäisi mennä 44 oppilaan luokan eteen
ja kokea se opettamisen työn laatu, ilokin.
Sitten vasta voisi jotain sanoa.
Paranisiko asia lakkauttamalla Opetushallitus? Ellei sieltä käsin voi tehdä jotakin asian hyväksi, niin mistä apu löytyy?
Kun minä olin oppikoulussa, meillä ainoa kiusaaja oli englannin opettaja.
Hän oli niin ilkeä, että....Yhtäkin maalaistyttöä hän kutsui lehmäksi. (Mitä sinäkin lehmä teet täällä, pysyisit navetassa.)
Omasta kohtelustani valitin rehtorille ja hän vain sanoi, että olen tietoinen, mutta emme voi tehdä mitään.
Tuumasin, että minä voin ja jätin eroilmoituksen.
Tosi on, että aina tuota Koulukiusaamista lienee esiintynyt.Ainakin minua kiusattiin kaikenlaiseen ulkomuotoon liittyvään seikkaan.MM silmälasipäisenä haukuttiin "Rillipääksi".Eräs luokkatoverini jopa kiskoi simälasit päästäni,jolloin ne menivät rikki,toki hän joutui korvaamaan korjauksen.Sitten murrosikäisenä tuli muotiin naisellisten muotojen kehityksen tarkkailu.Koska minun muotoni kehittyivät myöhemmin kuin muiden,sain kuulla siitäkin,olin "Lauta".Myös eräs opettaja on jäänyt todella vahvasti mieleeni,olin vain 3luokkalainen pikkutyttö,mielestäni ihan tavallinen.Hän kuitenkin istutti minua usein jälki-istunnossa tekemässä matikan laskuja.Muutenkin suusanallisesti ilkeä.Varmaan tästä syystä juuri hänen nimensä on painunut muistiini ikuisesti,"Maire Myrsky" jotenkin aika kuvaava jo nimikin.
Myös nuorin tyttäreni joutui aikoinaan aika pahastikin kiusatuksi.Asiaan kyllä yritettiin puuttua niin meidän vanhempien kuin koulunkin taholta,jostain syystä siitä ei ollut mitään apua.Tyttärelläni on ulospäin näkyvä sairaudesta johtuva poikkeavuus,siksi siis kaikkien "hampaissa".
Mielestäni on todella hyvä ,että nyt yritettään kaikin tavoin puuttua asiaan.Kuitenkin kotoa lähtee kaiken alku,malli saadaan vanhemmilta.Mitä enemmän vanhemmat kantavat vastuunsa ja vaativat samaa vastuuta myös lapsiltaan,sen paremmin lapsetkin tajuavat tekimisiensä vaikutukset.Tämä on siis minun mielipiteeni.
sanoneen koko luokan kuullen: "Kyllä on rintataskut täynnä!" Se oli neljännellä lk:lla, ja se on jäänyt mieleen, vaikka en siitä mitään ollut välittävinänikään.
Se on jättänyt mieleeni myös muistuman silloisesta asustani, lyhythihainen vaaleansininen trikoopusero, jossa oli taskut ja kannet sekä nappi ja leveä paksusta kankaasta ommeltu hame vaalean-ja tummanruskein vinoruuduin, sekä tennarit, joita piti aina pestä, kuivattaa ja valkaista jollain liitujauholla.
Sölve jäi luokalle, joten siitä ongelmasta selvisin.~
:)
on siksi jäänyt mieleeni, vaikka en lausettaan ollut kuulevinani.
:)
Hesassa en.
Minä olin "huoramukula" maaseudunkoulussa.
Vieläkin koskee,nimittely.
Tällä todistukseen tulevat arvosanat jaettiin hehtareiden,ei tietomäärän mukaan.amateus entinen sotapakolainen,paljasjalkainen hesalainen
Kansakoulussa pojat kiusasivat koulumatkalla tönimällä takiaspöheikköön, lumihankeen ja pesemällä lumella naaman. Kotona ei saanut kannella, mutta tuli sitä joskus äidille itketyksi.
Oppikoulussa oli muuan tosi ilkeä tyttö, joka otti minut hampaisiinsa. Valheet ja nimittely oli kamalaa, vain varkaaksi tai äpäräksi hän ei sentään minua koskaan sanonut.
En varmaan koskaan ole ollut niin vahingoniloinen kuin hän tuplattuaan ensimmäisellä luokalla palasi takaisin kotikylänsä kansakouluun.
Kurjaa se kiusan kohteeksi joutumiset silloin olivat, ja ovat ne mieleen jääneet, mutta en niistä kaunaa tai katkeruutta kanna.
Minun kouluajoistani kiusaaminen on muuttanut muotojaan ja raaistunut. Ennen vanhemmat ja opettajat olivat auktoriteetteja, joita toteltiin ja kunnioitettiin, joskus joitakin opettajia jopa pelättiin.
Sekä kotona että koulussa saatiin tapakasvatusta, ja oli säännöt, joita piti noudattaa.
Mielestäni siitä pitäisi lähteä vieläkin. Turha vanhempien on vedota siihen, että työelämä vie kaiken mehun. Ei se leipä koskaan ole ilmaiseksi tullut. Ei perhe ole nukkekoti eivätkä lapset nukkeja. Jos kerran lapsia tekee, on myös oltava valmis ymmärtämään, ettei heidän kasvattamisensa aina leikkiä ole. Heistä on otettava vastuu, eikä se tarkoita sitä, että aika ja rakkaus korvataan rahalla ja tavaralla.
Samalla on myös muistettava, että opettajilla on myös oma vastuunsa, mutta opettajille on annettava vähintään kohtuulliset oikeudet pitää luokissa järjestystä.
koulumatkoilla poikain suunnalta,
piti olla vikkelänä tyttöjen kanssa,
jotta voitti heidät nopeudessa.
Oli myös haukkujia, muistan erään ylemmiltä
luokilta olevan tytön, monikan tai maijan,
joka haukkui meitä jonkin aikaa, se sitten
loppui myöhemmin. Mutta pelkäsin häntä tosi paljon.
Oppikoulun alaluokilla oli ongelmia myöskin.
Minut valittiin I-luokan edustajaksi luokkien väliseen tietokilpailuun,
johon en halunnut, mutta jouduin.
En pärjännyt kovin hyvin,
ja pitkään pelkäsin häpäisseeni luokkani.:|
Se oli pikkujoulun tapainen juhla Svenska gårdenilla.
Heippa! Ainahan sitä on esiintynyt kouluissa..
Minä selvisin aika hyvin,kun minulla oli semmoisia lempivastauksia..esim.:Mitä siitä sitten.. tai
miten se sun päivääs vaikuttaa ,jos olen ruma tai
huonoissa kuteissa..Kai sitä saa olla niin ruma ,kuin tykkää ja pitää mitä kuteita tahansa...Yleensä jättivät mut rauhaan
En koskaan myös kiusannut toisia,,niin oli aika hyvin kavereita..Kävin Stadissa koulua,joten ehkä
siellä oli erilaista kuin landella..En osaa oikein kuvitella,miten siellä oli ollut.Kai oli eroa talollisten ja muiden lapsilla.Voi voi..
minusta on kamalaa semmoinen kiusaaminen..Monet
saanut iäkseen traumat siitä.Minulla oli myös se hyvä puoli,kun tykkäsin lukea ja sellaista..ei mua haitannut,,mitä muut sanoivat..Sehän oli niiden asia..Siskoni,vaikka oli vanhempi,,aina valitti, miten häntä kiusattiin..Oikein ihmettelin..miten ei pärjännyt,yksinkertaista,kun ei noteeraa mitenkään.. Tämmöistä tuli mieleen..
Mukavaa päivää kaikille ..t.Irkku
Vaikka olin evakko, sotalapsi, huonosti suomea puhuva, kaupungissakin asunut, en silti muista että minua olisi mitenkään 'kiusattu', joku joskus mainitsi kyllä noista asioista. Tai sitten olen jo unohtanut.
Samoin kuin Irkku, oli kova lukemaan, ja siksi ehkä ' viis veisasin' toisten jutuille, tai ehkä mualimaa kiertäneenä oli tottunut monenlaiseen, etten välittänyt puheista. En muista että olisin itsekään ketään kiusannut.
Ihmeellistä on se, ettei täällä opita otsikoimaan ketjuja paremmin, kuten tässäkin. Otsikon "Ihme" alle voi osallistua kirjoittamaan kaikista maan ja taivaan välillä olevista kokemistaan ihmeistä. Otsikko "Koulukiusaaminen" sensijaan olisi kertonut aiheen. (No, pannaan sateisen päivän piikkiin tämä osallistumiseni, huomautukseni. Ja sori vaan!) :))