Rakennan rinnetaloa, johon tulee lämpöharkoista kellari. Nyt vaihtoehtoina on enää Lakan Betonin EH300 tai EH350. Kellarin huoneistoala 93m2 ja samankokoinen yläkerta tulee kappaletavarasta (200mm rungolla). Talo suorakaiteen muotoinen.
Taloon tulee varaava sähkölämmitys (vesikiertoinen lattial.).
EH300 U-arvo on 0,246 ja EH350 0,19
Noin 1/3 osa kellarin harkoista tulee ilman eristettä(maan alla olevat osat). Ruh340 tai Ruh290.
Hintaeroa harkoilla on 1700 euroa. Paljonko säästän sähkölaskussa vuodessa? Eli kannattaako investointi?
Taloon tulee varaava sähkölämmitys (vesikiertoinen lattial.).
EH300 U-arvo on 0,246 ja EH350 0,19
Noin 1/3 osa kellarin harkoista tulee ilman eristettä(maan alla olevat osat). Ruh340 tai Ruh290.
Hintaeroa harkoilla on 1700 euroa. Paljonko säästän sähkölaskussa vuodessa? Eli kannattaako investointi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
edes laskea tuota, talon seinissä enkä olisi laskun paikka. Ota vaikka kumpaan myyjä antaa paremmat alet. Tai tingi paremmat samaan pakettiin.
tavallisista 340-harkoista. Ylimmät viisi varvia
halkaistulla rakenteella 15 4 15senttiä, jossa siis voileipärakenne 15-harkko 4-uretaanilevy 15-harkko. Kellarin osalle (ulkop) kevyt slammaus,
anturan bitumisively ja lämmöllä liimaten bitumikermi. sen ulkopuolelle styrox pystyyn ja täytön yhteydessä routastyroxit vaakaan. Älä unohda salaojitusta tarkastuskaivoja ennen täyttöä.
Talon runko kannattaa tehdä 15-20 sentin siporex-harkoista, joiden ulkopuolelle koolaat rungon ja eristeet. Ulkopinnan voi rapata tai laudoittaa tai molempia. Sisäpintaan tasoite.
Välipohja ja yläpohja joko ontelolaattaa tai siporex-palkkia, jotka voit latoa viistoon lavan suuntaan. Säästät 'kaikki' kattotuolikustannukset ja saat äänet eristävän talon. Huonekorkeutta säätämällä ei tule mitään ylimääräisiä lämmitettäviä ilmakuutioitakaan.
Saat todella energiapihin rakenteen.
Mainitsemasi sandwitch sokkelissa ei täytä 2006 voimaan tulleita lämmöneristys määräyksiä. Tarvitsee olla 70 mm syroxia tai 60 mm uretaania.
Eikä sipo tarvitse koolauksia ulkopuolelleen, riittää villojen mekaaninen kiinnitys.
voi toinen leipäharkoista olla tietysti 10-senttinenkin mahdollistaen paksumman eristeen, mutta kokonaisuutena menee läpi, kun talon yläosan U-arvo on siinä 0.16 ja katolle voi kompensoida lisää (ei tarvetta).
Miksi harkitset tekeväsi kellarin muurattavasta kivestä? Eikö olisi järkevä tehdä edes kunnon kellari. Ota valuharkko, johon tulee maanpaineraudoitus seinän sisään. Ei tarvitse tehdä mitään tukevia seiniä sisäpuolelle. kieppeillä. Kannattaa ainakin kysyä tarjous kuvien perusteella.
Lammi-kellarin rakentanut
on tavallinen 340-harkko ja tarvittaessa vaakarautaa (10mm) saumaan. Kai sinne kellariin joku seinä 8-10m välein tulee kuitenkin, jotta välipohja pysyisi ylhäällä.
Kaksi maanpainetukiseinää pitkälle sivuille, n. 4m välein. Ontelolaatat kyllä kantavat ilman kantavia väliseiniä, poislukien porrasaukko.
Valuharkot olisi jäänyt n. 5000 euroa kalliimmaksi (mukaan laskettu valun hinta). Työmäärästä on ollut monta kantaa, eikä niissä loppupeleissä isoja eroja taida olla.
onko tällä vaipan materiaalien hintaerolla suurta merkitystä? kun kuitenkin se talo maksaa yli 300 000 eur.
mielestäni ratkaisu pitäisi tehdä sen mukaan, mitä arvostaa itse eniten. sitten on mukavampi asustella.
Jos 5000 euroa säästän pelkässä alakerran runkomateriaalissa, niin on todellakin merkitystä. En näe että miksi valuharkko olisi tuon rahan väärti. Itseasiassa se on kylmempi materiaali.
Tuon 5000 euroa laitan mielummin vaikka sisustukseen, kun siitä jää jotain konkreettistakin.
...riippuu monista sellaisista seikoista, joita et kertonut, joten yleisessä (per harkko) muodossa se laskenta etenee jotakuinkin:
Säästö = (u1-u1) * A * 24 * S / 1000 * kWh-hinta
u2-u1 = 0,06 W/m2K
A = 0,2 m * 0,6 m = 0,12 m2
S = 6000 K/v
kWh-hinta (rajakustannus) jossain 4 snt/kWh
0,06 * 0,12 * 24 * 6000 /1000 * 4 = 4 snt/k/v
Huomata kannattaa tuo energian hinta. Laskelmasssa pitää käyttää sen säästyvän kilovattitunnin hintaa, joka on paljon alempi kuin keskimääräinen kilovattitunnin hinta (itse otin tuon hinnan suoraan itselleni sovellettavasta hinnastosta, jossa sille on tarkaksi arvoksi ilmoitettu 3,843 snt/kWh - veroineen)
Kivien hinnanero (älykäs sellainen) lienee jotain 1,30 euron luokkaa. Kivi kuoletettuna 50 vuoden ajalla tarkottais tasapoistoa 2,6 snt/kivi/v eli nettotuotoksi jäis jotain 1,4 snt/kivi/v eli noin prosentin verran nettoaisi. Tarkemmat laskelmat tehdään tietysti investointilaskennan keinoin - esimerkiksi sisäisen koron menetelmä antais 4 snt ja 1,30 euroa 50 vuoden pitoajalla 1,8...1,9 % vuosituoton.
Olen aika moneen kertaan väittänyt näissä ryhmissä, että rakennuksen vaippaan ei nykyisellä materiaalikustannusten ja energianhinnan suhteella kannata "kauhiasti panostaa"
Lämpökiviä tulee noin 650kpl, eli vuodessa säästää sähkölaskussa 650*0,04€ = 26euroa. Eli ei todellakaan kannata...
Hintaeroa tulee kivelle n. 2,6 euroa, mutta se ero koostuu enimmäkseen rahdista, koska isommat kivet tulevat Lakan etelän tehtaalta ja itse rakennan pohojanmaalle...
Hyvä herra u arvo
laskelmasi ovat todella tarkat ja hyvät. tottahelvetissä kannattaa rakentaa paremmin eristävillä harkoilla! Menetät 1700 nyt mutta tienaat sen takaisin todennäköisesti jo pari vuotta ennen kuin saat talovelkasi maksettua.
muttei rakentajalle. Erikoisharkkoihin sijoitettua rahaa ei saa millään pois.
Paloturvallisuuden kannalta styrox-ym eristeiset harkot ovat arvelluttavia. Muutenkaan ei taida olla mukava asua muovin sisällä. En ole tosin kokeillut mitä käryjä niistä liukenee ilmaan.
Näitä nykyisiä ylisuuria lainoja ei kai ole tarkoitus edes maksaakaan takaisin, kunhan vähän korkoja
hoitelee, että saa asua.
Sitäpaitsi monasti talo tulee myytyä siinä kotvan kuherruksen jälkeen eikä uusi omistaja todellakaan kysele, mistä harkoista se on tehty.
Aloittelijan on helpointa rakentaa siporexista niiden tasalaatuisuuden ja käsiteltävyyden takia. Kellaritiloja voi turata papuharkoista, niin saa molempiin työtapoihin hyvän tuntuman.
Kaikki saa samalta toimittajalta, kun sen valitsee viisaasti.
se kellari tehdä? eikös sitä voi tehdä samoista harkoista millä maanpäällinenkin osa?