Voinko työllistää veljen vaimon

Maanviljelijän vaimon, jos on mennyt koskemaan kerrankin lehmään, ei enää koskaan voi saada työttömyyskorvausta.

...Tuli mieleen, että pystyyköhän oman vaimon työllistämään tuolla tavalla? Edellyttäen tietysti, että olisi oikeasti tarjottavana esim. kirjanpitotöitä...

Ei pysty. Älä edes harkitse, jos et aio firmaasi lopettaa.

Juttu on nimittäin niin, että jos samassa taloudessa asuva perheenjäsen, siis tässä tapauksessa vaimosi, pyyhkii edes pölyjä firmastasi ja se menee työkkärin korviin, niin siinä olette sitten molemmat yrittäjiä. Yrittäjästatuksesta pääsette eroon vain avioeron kautta tai lopettamalla firman.

Esimerkki elävästä elämästä:

Oli työtön aviopari paikkakunnalla, jossa työttömyysprosentti oli maan korkeimpia. Toinen työttömistä ajatteli tehdä jotain työllistymisensä eteen ja päätti perustaa pikkufirman, joka työllistäisi hänet, ei muita, sillä siihen ei ollut mitään mahdollisuuksia.

Tämän yrittäjäksi ryhtyneen puoliso remontoi tulevan yrityksen toimitilat. Yrittäjäpuoliso teki sen virheen, että maksoi yrityksen nimissä puolisolle tämän remonttihommat.

Seurauksena tästä remonttihomman tehneestä, mutta työttömäksi jääneestä puolisosta tuli työkkärin näkökulman mukaisesti myös yrittäjä oitis, vaikka yrityksen toimialaan eivät kuuluneet remonttityöt mitenkään, eikä työtön puoliso ollut mitenkään muuten tekemisissä yrityksen kanssa.

Kun toimeentulotukea ei myönnetä yrittäjille, sillä sosiaalitoimen mukaan yritystoimintaa ei voida tukea toimeentulotuella ja kun yritys ei tuottanut riittävästi kahden elannoksi, oli yritys lopetettava.

Ja jälleen molemmat puolisot olivat työttömiä.

Karkeampiakin esimerkkejä tiedän.

Pysty... kirjoitti:

...Tuli mieleen, että pystyyköhän oman vaimon työllistämään tuolla tavalla? Edellyttäen tietysti, että olisi oikeasti tarjottavana esim. kirjanpitotöitä...

Ei pysty. Älä edes harkitse, jos et aio firmaasi lopettaa.

Juttu on nimittäin niin, että jos samassa taloudessa asuva perheenjäsen, siis tässä tapauksessa vaimosi, pyyhkii edes pölyjä firmastasi ja se menee työkkärin korviin, niin siinä olette sitten molemmat yrittäjiä. Yrittäjästatuksesta pääsette eroon vain avioeron kautta tai lopettamalla firman.

Esimerkki elävästä elämästä:

Oli työtön aviopari paikkakunnalla, jossa työttömyysprosentti oli maan korkeimpia. Toinen työttömistä ajatteli tehdä jotain työllistymisensä eteen ja päätti perustaa pikkufirman, joka työllistäisi hänet, ei muita, sillä siihen ei ollut mitään mahdollisuuksia.

Tämän yrittäjäksi ryhtyneen puoliso remontoi tulevan yrityksen toimitilat. Yrittäjäpuoliso teki sen virheen, että maksoi yrityksen nimissä puolisolle tämän remonttihommat.

Seurauksena tästä remonttihomman tehneestä, mutta työttömäksi jääneestä puolisosta tuli työkkärin näkökulman mukaisesti myös yrittäjä oitis, vaikka yrityksen toimialaan eivät kuuluneet remonttityöt mitenkään, eikä työtön puoliso ollut mitenkään muuten tekemisissä yrityksen kanssa.

Kun toimeentulotukea ei myönnetä yrittäjille, sillä sosiaalitoimen mukaan yritystoimintaa ei voida tukea toimeentulotuella ja kun yritys ei tuottanut riittävästi kahden elannoksi, oli yritys lopetettava.

Ja jälleen molemmat puolisot olivat työttömiä.

Karkeampiakin esimerkkejä tiedän.

Yksi sikamainen esimerkki tulee mieleeni.

Oli yrittäjä, joka kyseli työkkäristä, että voisiko saada työllistämistukea puolisonsa työllistämiseksi yrityksessään. Työkkärissä eivät hiiskahtaneetkaan siitä, mitä tapahtuu, jos yrittäjä työllistää työttömän puolisonsa yritykseensä tunniksikaan, vaan kannustivat työllistämään.

En muista sitä, saiko yrittäjä työllistämistukensa, mutta joka tapauksessa työtön puoliso meni muutamaksi kuukaudeksi yritykseen työhön. Pidempään yrityksellä ei ollut mahdollista puolisoa työllistää. Ylläri oli melkoinen, kun puoliso ei päässytkään takaisin ansiosidonnaiselle, vaan hänestä leivottiin päätoiminen yrittäjä.

Tuossa yrittäjyyttä koskeva työttömyysturvalain säännös

Yrittäjä

Yrittäjäksi katsotaan tässä laissa henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen. (22.12.2006/1278)

Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään tätä lakia sovellettaessa henkilöä,

1) joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

2) joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

3) joka edellä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta.

Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa väliyhteisöstä vähintään puolet tai heillä on vastaava määräämisvalta.

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa.