Jo pitkän aikaa olen ollut surullinen tästä syystä. Kun näen hänet olen iloinen ainakin hetken aikaa. Olen surkea tapaus, mitä en halua kuulla. En voi edes kertoa kenellekään. Enkä itse ole kaunista katseltavaa kenellekään, en edes itselleni.
Ei ihastuminen kuole eikä katoa
ei mulla ainakaan.
1186137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 118
Vanhimmat
ei, et tietenkään kerro kellekkään, paitsi meille kaikille.
Miksi et olisi kaunista katseltavaa? Olen itse kantapään kautta oppinut, että kun oppii itse rakastaman itseään (positiivisessa mielessä..), vasta sitten joku muu voi rakastua siihen pakettiin.
Miksi ihastumisen pitäisi kadota, se lienee elämän pointti(ihastuminen siis).. Tai no jaa, ainakin ositain ;)
Nautiskele hyvästä olosta, ilosta, niin paljon kun pystyt.. Pikkuhiljaa sitten etteenpäin..
ihastujan mielikuviin, ajattelulle ja niiden ruokkimille haaveille. Ihastumistaan ja varmasti samalla tavalla rakastumistaan voi ruokkia omalla haavemaailmallaan niin kauan kuin todellisen maailman elämän tapahtumista ei ole kyse. Tosielämä, pitempiaikainen seurustelu ja sitten yhdessä eläminen ja kokeminen hyvine ja huonoineen haihduttaa ihastuksen. Yhdessä pysyminen perustuu rakkaudelle. Kaikesta huolimatta;)
Jonkinlainen epärehellisyys pistää etsimään uuden ihmisen. Rehellisiäkin on eikä heidän etsiminen vie kakkia voimia. Lycka till! ja tsemppiä!
Kun hän ei tykkää musta enää ollenkaan eikä ehkä ole koskaan tykännytkään. Jag tycker om henne, men hon har aldrig läst här.
jotain. Jag tycker om Dig väldigt mycket.
lukenut aiemminkin. Minäkin sanon... Jag tycker väldigt mycket om dej. Jag vill lära känna dej och jag saknar dej, every day! Siinäs kuulit!
mutta et kuitenkaan ole tarkoittamani ihminen. Voi luoja!
Ethän turmele sitä mitä sinulla on,
haluamalla sitä mitä ei ole; ja muista,
että mitä sinulla nyt on, oli kerran niiden
asioiden joukossa, joista vain uneksit.
tilanteeni paremmin kuin minä itse, mikä ei kuitenkaan muuta mitään.
lepakko ja susta en tiedä mitään enempää kuin sinä itse tiedät. Härregud!
hyvin sanottu!! =)
oli pakko ihan kirjottaa toi ylös.
Kun vielä pystyskin elämään sen mukaan...
vanha suola nimittäin janottaa, vaikka uus ihana kulta rinnalla jo pari vuotta.
Munkin rakastumiseni elää vielä.
vai ei miksikään? Jotenkin se kuitenkin muuttuu.
kun ruokit sitä. Se on kuin avoin haava, jonne on ripoiteltu suolaa. Toinen sai haavan aikaiseksi, suolasta huolehdit sinä itse.
rakkaus?
Mutta onhan siinä astetta enemmän suolaa, jos huonosti käy..
..ei täällä ketään varmasti tunnista. Vaikka siltä mustakin tällä kertaa tuntui. En tiedä kenelle viestisi halusit osoittaa? Sun tai erään suuntautuminen on mietityttänyt jo jonkin aikaa. Vaisto vain sanoo niin. Voitais ainakin jutella toisella tasolla ja vapaammin kuin nyt..vaikka että kävitkös tribadeilla tai tuli käytyä naistenillassa. Siis jos tietäisimme?
ruotsinkielinen. Sen ymmärtäminen ei vaadi mitään?
vastaavia kohteita olla useampikin ja tuskin vastaava kohde on alkuperäisen viestittäjän tarkoittama kohde.
aloituskirjoittajan tekstiä. Ei tiedä, mitkä tekstit kuuluvat yhteen ja mitkä eivät, kun kirjoittajilla ei ole nimimerkkiä.
kun huomaa oletetun rakastetun "todellisen minän", vai huomaako sitä koskaan? Taitaa vaan aina jäädä ilmaan roikkumaan? Tämä kirjoittaja ei ole lepakko, muttei ole rakastettukaan. Tykkään vaan naisista.
Kun luottamus menee, menee kaikki muukin. Olipa lepakko tai ei.
har i alla fall tänkt på dig! Inte mycket till tröst.
mycket roligt att höra.
Tiedät mikä olen.
Det är tröstande i alla fall.
tuskin syntyy mikään rakkaus, vaan pikemminkin ystävyys, mikäli sen antaa syntyä?
tilanteeni hyvin. En kuitenkaan uskalla tai kehtaa edes katsoa. Förlåt!
===================
Bakom varje moln, lyser en sol
Ha det gott alla!
*krams*
skrev. Själv mår jag något så när. Kan du emaila mig i kväll......
eikä se helposti katoa minnekään.
Tack skall du ha. Hans humor går hem hos mig.
täällä.
tarkoittanut tai ehkä mahdollisesti tarkoitan.
mitä tunteita siihen liittyy?
sinulle mitään. Tämä meni liian pitkälle ja on väärä paikka tällaisille viesteille. Onko rakastumiseni tai ihastumiseni kuollut vai ei, sitä sinä et tiedä. Tunteeni eivät helposti kuole eivätkä katoa.
sinulle, että olen todella pahoillani, että olen niin surkea, etten kehtaa, uskalla edes katsoa, vaikka huomasin jokin aika sitten, että katsoit minuun, mutta katsoin edelleen vaan alas. Jag tycker om dig VÄLDIGT MYCKET, mikä sekin on liian vähän, parempaan en ruotsiksi pysty.
uskotellen itselleni et oon koukussa näihin kirjotuksiin, vaikka se taitaa johtua jostain ihan muusta..;) ..kuten vaikka tytöstä jota en oo saanu ajatuksistani , joka voisi nostaa rohkeesti päänsä ylös ja sanoa vaikka hei.., sen jälkeen uskaltasin varmasti itsekin ottaa seuraavan askeleen..;)
tahansa, johonkin joskus ihastunut, joten vastaukseen ei voi luottaa, oli se millainen tahansa. Jos olet hän, et ole lesbo enkä ole minäkään. Tykkään sinusta kuitenkin liiankin paljon :)
pakko pitää piilossa.
vaikka uskon, ettet tykkää minusta. Ha ett skönt veckoslut!
tahallasi pidät sitä yllä. Aiotko tuhota itsesi.
mahda tunteilleni mitään. Aikaa myöten varmaan kyllä.
ole koskaan mitään muuta ollukaan. En ole seurustellut kenenkään miehen kaa. Se ei vaan ole mun juttu.
Kuka olet. Voit olla kuka tahansa. Olet jotenkin vaan ollu hirmu tutunoloinen.
Onkohan rakkaus vain yksi itsetuhoisuuden ja typeryyden muoto? Mietipä sitä.
Suru kestää ja kestää, jos ei ole päässyt pettymään kohteeseen arkielämässä tai muuten toteamaan käytännössä, että kyseessä on lopultakin ihan tavallinen ihminen. Ihana ehkä, mutta ihminen, vikoineen ja hienoine puolineen.
Elettyyn suhteeseen pettyneetkin rakastuneet rakastavat usein vielä pitkään, kun henkinen kotoisa riippuvuus on päässyt muodostumaan, ero on tuskallinen. Normaalia, mutta kyllä siitä pääsee yleensä eroon. Tunteet kuluvat. Jos niin ei tapahdu, tarvitaan jo ammattiapua.
Ympärillä on paljon ihmisiä, jokunen heistä on ehkä juuri sinulle niin hyvä kuin mahdollista. Ei pidä sulkeutua muilta.
Mitä mahdatkaan tarkoittaa "pitkällä ajalla"? Ihastuneisuuden ei tarvitse olla helvettiä. Olen ollut siellä, missä olet nyt. Sitten huomasin, että kärsiminen loppui siihen, kun en enää taistellut ihastuneisuuttani vastaan. Annoin sen elää omaa elämäänsä päässäni ymmärtäen, että kyse oli haaveista (jotka eivät perustuneet todellisuuteen), nautiskellen kelluin noissa päiväunissa, kunnes sitten kyllästyin.
Summa summarum: ihastuneisuus ei kuole, jos sitä pitää hengissä taistelemalla sitä vastaan. (Enkä tarkoita taistelun lopettamisella sitä, että hyökkäisi ihastuksensa reaalikohteen kimppuun. Pelkästään sitä, jonka jo kuvasin.)
vaan omassa päässä. Hän on tavallinen ihminen, sen olen kyllä jo huomannut. Enhän itsekään ole mitään muuta. Sitä olemme kaikki.
jota ei voi toteuttaa? Parempi yrittää päästä siitä eroon kaikin tavoin, että hukkaisi mahdolisimman vähän aikaa elämästään turhaan. Ei tuossa ole mitään nauttimista, yhtä kärsimystä se on. Typerää ettei kaikille ole olemassa sopivaa kumppania, joka vastaisi omiin tunteisiin. Ei ole ihmisarvoista elämää tuollainen pikkutytön haaveilu.
samantyyppisiin ihmisiin, enkä voi sille mitään. Voi luoja, Härregud!
kehityksen myötä. Yksipuoliset ihastumiset saavat ihmisen tuntemaan itsensä naurettavaksi ja lapselliseksi, kokemusta on. Parasta olla vilkaisemattakaan kehenkään ennen kuin toinen on tehnyt selväksi oman kiinnostuksensa. Sitten voi katsastaa sopiiko tämä omaan makuun.
eikä se muuksi muutu.
>> Parempi yrittää päästä siitä eroon kaikin tavoin
kannattaisi toimia, jos ei halua tuhlata elämäänsä väärien naisten ihmettelyyn? Onko parempia ideoita? Pitäisikö ikuisesti päivystää jotain naista, joka ei ole tehnyt mitään elettä itsen suuntaan? Järki hoi!
vie aikaa oikealta elämältä ja siinä sitten huomaa vanhana viettäneensä koko elämänsä saamattomuudessa eikä mitään hyvää ole saanut kokea kuin mielikuvituksessaan. Minusta ei kannata. Parempi keskittyä muuhun.
siinä on jos haluaa elämäänsä jotain onnea?! se jo nähty ettei sitä ainakaan muilla tavoin saa. turha ihailla jotain ihmistä joka ei edes huomaa itseä, kyllä sitäkin lystiä on moni varmaan saanut kokea tarpeekseen asti.
niin nuori, että et ole vielä saanut tarpeeksesi tyhjänpalvomisesta. Odota vaan kun aikaa kuluu, niin kyllä alkaa lyyti kirjoittamaan.
kannattaa käyttää jos sitä on suotu.
olla tuntikausia jäämättä kiinni ja sitten kun on vielä perhettäkin.
että minä yritän selittää tässä miehelle ettei turhan haaveilu kannata. Onko kuule järkeä roikkua täällä naisten sivulla?!
sitä ei tartte itte keksiä.
että toi huua on mies, siksiköhän se käskee vaan ihmettelemään ja haaveilemaan ettei naiset löytäisi toisiaan?!
jaksa, kun muka yrittää asiallista keskustelua, niin toinen kertoo yhtäkkiä olevansa mies ja perhe odottaa vieressä!
se sama mies kuin alempana, kun haukkuu naisia itsekkäiksi, jos haluavat jotain onnea itselleen. minä vastasin tälle ja luulin naiseksi ja näkyi muitakin vastanneen.
joka on ollut naimisissa, kuten ehkä moni teistäkin. Ihminen kasvaa ja muuttuu, mutta olosuhteet voivat pysyä jokseenkin samoina.
Minä jo ihmettelinkin, että mitä se syyttää naisia itsekkäiksi, joku sovinisti taas, mitä ne tänne änkeää jatkuvasti!
tuossa, että "että ei voi pysyä lepakkopalstalla kauaa niin ettei tunnisteta mieheksi" mistä sen muuten olisi voinut arvata! mistä sinä muka tiedät sen sukupuolen ja siviilisäädyn paremmin kuin se itse?? vai onko täällä taas joku ihme klikki "pitämässä hauskaa" asiallisten kirjoittajien kustannuksella?? tätä se on kun yrittää kirjoittaa perjentaina! olkoon koko asia.
näin hauskaa.
näin hauskaa.
itse kiinni, vai lukeks teidän isäntä siinä sivussa ja korjaa kirjoitusvirheet?
MINÄ en ole osallistunut tähän ketjuun muuten kuin rekisteröidyllä nickilläni. Minä EN ole mies, taivas sentään!
Huomaan, että pointtini ei ole tavoittanut lainkaan. En suinkaan ole ollut kannustamassa ei-potentiaalisten ihastusten ylläpitoon: päinvastoin olen kertonut, millä tavalla olen itse päässyt niistä nopeimmin eroon.
Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, ettei "turhaa" ihastusta kannata elätellä, vaan on terveellistä päästä sen yli ja jatkaa elämäänsä. Sitähän olen tässä juuri koettanut tolkuttaa.
Kokemukseni mukaan vain kaikkein sitkeimmät kärsimys-ihastukseni ovat olleet niitä, joita vastaan olen tapellut. Sillä lailla olen pitänyt niitä aktiivisesti mielessäni. Kun taas olen antanut niille luvan olla rauhassa, ne ovatkin haihtuneet yllättävän nopeasti. Jankutan, tiedän, ja voipa olla, ettei vielä tätäkään ymmärretä, mutta älkää nyt hyvät naiset minua sen takia lynkatko!
Nina Simonen performointia lainatakseni: "I'm just a soul, whose intentions are good. Oh, Lord, please, don't let me be misunderstood!"
Olemme ihan samalla asialla, uskokaa tai älkää!
ketju tämä kun lukee ensimmäistä kertaa ja pötköön.Lynkkaamisesta huua,niin sen verran että täällä on nyt joku joka tahtoo tahallaan väärinymmärtää ja saa näköjään "heikompia" mukaansa.Oikeasti,lukekaa koko keskustelu uudestaan niin saatte saman kuvan.Nämä on näitä ketjuja joissa toiset nauraa ja toiset kihisee kiukusta...
lähti jopo ensin keulimaan ja sitten vallan lapasista... tätähän tämä joskus tämän yksitasoisen ilmaisuvälineen kanssa, sekä toisen tulkinnan kanssa.
Mä nyt ainakin olen sun kanssa samaa mieltä, jonka jo taidat tietääkin... aaltopituudet ovat melko tavalla samanlaisia? Tuo Nina Simonekin vielä...
Juuri tuo, että jos se päänsisäinen CD-soitin alkaa pahasti pykimään, elikkäs toistamaan pakkomielteen omaisesti samaa raitaa asiassa kuin asiassa, on aika viskata härpätin mäjelle ja päivittää se! Ihmisen tarkoitus ois kuitennii kehittyä...
Ja nuo kärsimysihastumiset ovat juuri tuollaisia: lievästikin ilmaistuna itse aiheutettuja ;) kun HALUAA oikein kieriskellä kuin italialainen jalkapalloilija konsanaan tuskissaan kentällä vastustajan hipaistua häntä. Ja sitten pistetään koko peli poikki ja huoltaja tulee kiiruusti paikalle, ottaa pakkaspullon auki, suihkauttaa kerran ja kas: ihmeparantuminen tapahtuu, pelaaja singahtaa pystyyn ja peli jatkuu. Mikä ihmeen vamma?
no on tullut selväksi tää sun kantasi tähänkin asiaan, ja moneen kertaan vielä. Mutta, mutta - se on vaan sun henk.koht.mielipite eikä päde kaikkiin. Katsos, ihmiset ovat yksilöitä, joten tapa käsitellä tunteita on myös yksilöllistä. Ei ole ainoata oikeata reseptiä elämään.
hevillä nurmesta jos ei se hipaisija saa rangaistusta.Sitte kun se näkee nurmen pinnasta että tuomari on nostanut kätensä ja mielellään keltasen kortin,niin sitte se het pinkoo kentällä ku mitään koskaan tapahtunu.
Juu,toimii sama rakkauspelikentälläkin...
...just jetsulleen näin!!! Tämän kohdan unohdin vallan...
Rakkaus on ruma sana - kaipuu soi kauniinpanaaa-aaa...
No voih, sun kanssas! Olen niin niin samaa mieltä! Saitko sellaisen käsityksen, että myin jotain yleispätevänä metodina? Siinä tapauksessa lienen ilmaissut itseni jotenkin kehnosti, mitä pahoittelen.
Takoitus oli kuitenkin vain kertoa oma kokemus, minkä tarkoitus edelleen oli suoda mahdollisuus sille, että joku repäisisi siitä vaikka jotain hyvää tai toimivaa irti. Jos niin ei käy, niin tuskin tässä kauheeta vahinkoakaan on tehty, mitä? ;)
Mukavaa, kun joku kuittaa ymmärtäneensä, mistä koetin puhua. Joitain juttuja on vaikea välittää sanoin tai oikein muutenkaan. Vaaditaan ikään kuin tilanne ja oma oivallus.
Ehti käväistä jo hiukka ulkopuolinenkin fiilis ... Ja tais sinä päivän ajankohtana pikkuisen nokeentua tuo toinen hihansuukin. Aika turhaan. Sellast sattuu - niinku paremmissakin piireissä ... ;)
Lukaisin kertauksen vuoksi, mitä huua nyt sitten oikein olikaan kirjoittanut ... Myönnettäköön, että ensimmäisellä kolmesta (!) kerrasta esittelin asian jotenkin yleispätevänä. Tarkoitus joka tapauksessa oli ehdottaa toista strategiaa, kun käsitin, että aiemmin kokeillut eivät olleet tehonneet ...
Minäkin olen päättänyt lopettaa turhat ihastumiset tähän nykyiseen. Vastedes keskityn ainoastaan muihin elämänalueisiin, koska niistä tietää saavansa jotakin takaisinkin :)
Onpas täällä nyt ollut hyviä puheenvuoroja, juuri kun minä olin pois! Sinulla on hyvä suunnitelma, miten vältellä sellaisia naisia, joiden kanssa ei kuitenkaan tule mitään, aikaa vaan hukkaantuu. Tuo on hyvä sikälikin, että kun ei vilkaisekaan ketään, niin ei voi käsittää ainakaan väärin kenenkään flirttailua tmv. Sellaiset väärinkäsitykset ovat inhottavia. Jos joku on oikein oikeasti kiinnostunut, niin kyllä hän tulee sen selvästi ilmaisemaan. Muu on lasten leikkiä, eikä sovikaan aikuiselle naiselle.
kirjoituksistasi pulpuava elämänmyönteinen asenteesi pyhittää satunnaiset ylilyönnit. Ihan hauskoja kommentteja sulla, muissakin keskusteluissa.
Joo, joskus jää jankutusvaihde jumiin ... Koetan ottaa tästäkin opikseni.
paremmin sopivan ja vapaan. Turha mustakin jahkailla jonkun perään internetissä, mikä jo osoittaísi ainakin mulle, ettei ole minua varten. Kun rakastuu tai ihastuu, niin mieluiten parhaiten sopivaan. Second best on aina second best.
sinua varten. Anna sille tilaa tulla.
Ei minullakaan ihastuminen kuole tuosta vain. Aika paljon siihen vaaditaan, että toinen saisi sen kuolemaan!
Luulin että ihastukseni ei kuole koskaan vaan niinpä siinä kuitenkin kävi, että ihastus hiipui ja sammui koska en saanut juurikaan vastakaikua tunteilleni. Ensin hän oli hyvin ihastunut minuun, sitten kun minä ihastuin häneen ei häntä enää kiinnostanut (ilmeisesti en vastannut hänen kuvitelmiaan). Sitten riuduin kuukausia tunteideni kanssa ja nyt en ole ihaastunut keneenkään. Olisi ehkä kivaa taas ihastua.
Syttyy - sammuu - leimahtaa - hiipuu. Siinä tunteiden paloa kerrakseen.
Ensin hän kertoi ihastuneensa minuun, tyrmäys minun puolelta. Muutaman kuukauden kuluttua kerroin ihastuksestani häneen, tyrmäys hänen puolelta.
Kolmas kerta (haa ;) ajattelette varmaan, että nyt toden sanoo mutta eipäs). Hän aloitti ja minä stoppasin. No mites sit neljännellä kerralla kävi? Minä aloitin ja vastakaikua ei tullut.
Nyt en enää tajua, mitä pitäisi tehdä? Molemmat (luultavasti) olemme ihastuneet toisiimme. Kisuhiirulaiseni, seuraavan kerran tavatessamme, jos vielä puhut tunteistasi, en torju sinua. Vai pitäisikö?
Ensin jotakin hirveästi haluaa ja kun sen saa niin ei haluakkaan. Ja sitten taas haluaa kun ei saa, kierre on melkoinen.
etkä ehkä koskaan. Paras vaan antaa mennä, kyllä uusia tulee.
hiiri leikistä miehen kaa.
kisuhiirulainen? Sitten vielä pohdit Syttyy - sammuu - leimahtaa - hiipuu. Itse saat rakkaussuhteesi kuolemaan. Sinä olet se syy....
saattaa yhden jos toisenkin ihastumiset loppua siihen. Tapahtuu hiipuminen kuin salamanisku keskellä kesäpäivää suoraan selkärankaan. Siinä sulle hiirulaiset popsittaviksi!
Minkä ihmeen perusteella leimaat minut syylliseksi rakkaussuhteen kuolemiseen, joka ei ole edes vielä alkanutkaan? Ja tällä menolla tuskin koskaan alkaakaan.
Todellisessa elämässä en tietenkään kutsu häntä kisuhiirulaiseksi vaan ihan joksikin muuksi. Käytin kisuhiirulainen sanaa vain kuvainnollisesti. Sori, jos unohtui laittaa hipsut paikoilleen.
eli en todellakaan ole mikään suomenruotsalainen. Ihan olen tavallinen suomalainen pikku vioilla varustettuna.
ettei koskaan alakaan. Katt olet varmasti, yhdessä aiemmassa ketjussa puhuit jo ettet saanut mitään vastinetta.
En viitsi vaivautua vastaamaan sinulle, kun et sinäkään minulle. Parempi kissana kun läderlappina.
vastannut sinulle, kun mitään muuta en teekään?
onko rakkaussuhteesi alkanut, hiilloksessa vai jo sammunut?
on aikaisemmin puhunut tilanteestaan, minä en nimittäin ole puhunut.
Ainakin minulla ihastumisen tunne katoaa, jos ihastumisen kohde kohtelee minua kurjasti tai jos huomaan, että hän onkin ihastunut johonkin toiseen.
Sitten kun on suurempia tunteita, ne eivät yhtä helposti haihdu. Rakastuneena olen saattanut antaa kohdella itseäni kuin kynnysmattoa, kunnes olen lopulta herännyt ja tajunnut, ettei rakastumisen kohde olekaan niin rakastettava ja ihana kuin luulin.
hoiti muitten asioita paremmin eikä minun asiaani ollenkaan, mistä syystä saatan saada paremman ratkaisun ja voin lopussa ehkä kiittää häntä siitä. En kuitenkaan kiitä. Vielä ei kuitenkaan olla niin pitkällä. Joku sanoo, että olet sokea ja ehkäpä olen ollut. Olin hänestä varmaan mitätön, joten välinpitämättömyys oli oikeutettua.
Kiitos Gila.
välinpitämätän ihminen. Vain nainen voi ajatella tällä tavoin.
Tunnesumun sokeuttama tahmainen tunnetakertuja on kyllä niitä epämiellyttävimpiä ilmiöitä ja kokemuksia. Silloin ihmiseltä puuttuu ns. tunneäly, joka on siis kykyä hyödyntää tunteita ja tunnetietoa omassa ajattelussa ja toiminnassa. Ei tunne ole jotain joka valtaa ihmisen kontrolloimattomasti jostain mystisestä lähteestä, vaan tunnereaktioista voi saada ajattelulla otetta, tunteisiin pystyy vaikuttamaan, tunteiden dynamiikkaa voi tulkita, ymmärtää, käsitellä ja hallinnoida älyllisesti. Vain siten voi vetää johtopäätöksiä kokemuksistaan ja elää eteenpäin, ymmärtäen ja arvostaen koettua, menneisyyttä. Jos ihminen jää kiinni – varsinkin kärsimään – tunteeseen, se on merkki siitä että kissaa ei ole pöydälle nostettu vaan se on kadoksissa.
Ihastumiset, rakkaudet ja ihmissuhteet ovat kuin kirjoja. Jos ja kun sellainen päättyy, kirja suljetaan. Tarina ja elämys on kuitenkin tallella, sen muisteluun ja tunnelmiin voi hetkellisesti palata, silloin kun haluaa. Kirjoja on monenlaisia, kaikissa ei ole onnellista loppua, mutta ne voivat silti olla hyviä, antoisia, värikkäitä kokemuksia. Jos kaikki kirjat ovat keskeneräisinä levällään pitkin lattioita, kaaos on väistämätön, loputon. Täytyy tietää, milloin jokin vaihe on tullut päätökseen. Ja sen voi myös itse valita, siihen voi vaikuttaa, ei tarvitse olla uhri.
"Ihastumiset, rakkaudet ja ihmissuhteet ovat kuin kirjoja."
Tai elokuvia...
vihdoin päättyy eihän sen tarvitse päättyä häpeään tai välinpitämättömyyteen. Ihastus voi hyvin kypsyä vilpittömäksi ihailuksi. Kaikkea kaunista ei tarvitse omistaa.
on
Ihmiset tarvitsevat eläessään
kaksi sydäntä:
Pienen, joka on täynnä
syvää hellyyttä,
ja toisen joka on terästä.
- Kahlil Gibran
Harvalla ihmisellä on vain yksi ihastuminen tai rakkaus. Bi-ihmisillä yleensä monia.
"Ja kun
ihastuminen 30.9.2007 klo 14.05
vihdoin päättyy eihän sen tarvitse päättyä häpeään tai välinpitämättömyyteen. Ihastus voi hyvin kypsyä vilpittömäksi ihailuksi. Kaikkea kaunista ei tarvitse omistaa."
Tätä juuri tarkoitin, kiitos selvennyksestä!
että ihailun kohteessa on jotain ihailtavaa? En tunne tapausta, ihmettelen vaan.
"Ihastus voi hyvin kypsyä vilpittömäksi ihailuksi. Kaikkea kaunista ei tarvitse omistaa"
harvalla vain yksi, bi-ihmisillä yleensä monia... Eli ihmisillä yleensä monia. Katala ennakkoluulo tahi provo taasen.
jos on joskus ihastunut, vaikka vain se pinta.
että asia on käsitelty = kypsytelty valmiiksi. Etäännytetty, "tämä oli tässä, kuitti".
"Kellarissa kaikki oli hyvässä järjestyksessä ja kaikella oli oma merkityksensä; se kuului menneisyyteen mutta täydensi nykyhetkeä." - Paulo Coelhon kolumni Kellarin salaisuudet
Tosi hyvää tämä viimevuotinen karviais-mansikkahillo, eikö vain? Muistan kun poimimme marjat ja sinulta kaatui se ämpäri...
ihastuksessa ja rakkaudessa tarvitaan ne kaksi sydäntä 24/7. Rakkaus on joka kerta uusi ja tuntematon, vaikka olisi rakastanut kymmenen kertaa aikaisemmin. Ainakin minulla on näin :)
mieskin ja lapsia. Siis naisella. Näiä on tullut vastaan muutama. Olen ohittanut.
onkin. Olet viisas ihminen.
Tuskin kuitenkaan olen niin kamalan viisas: "me kaikki olemme tietämättömiä - eri asioista vain" sanoi joku vielä viisaampi.
ei, miten tämä liittyy edelliseen?
"Ihmisymmärrys, kun se kerran on omaksunut jonkin mielipiteen (olkoon se toisilta omaksuttu tai sellainen joka miellyttää omaa itseä), etsii kaikista asioista sille tukea ja yhteensopivuutta." -Francis Bacon, ennakkoluuloista-
Täytyy nyt tarkentaa kun aloin oikein kelaamaan: itse en ole ollut Rakastunut kuin kerran, ehkä kaksi. Ja rakastanut... Sanastoomme pitäisi keksiä lisää osuvia ja käteviä yhden sanan määritelmiä näihin tykkäämistunteisiin - kuten urbaanilegendan mukaan inuiiteilla/eskimoilla/aleuteilla on kymmeniä/satoja/tuhansia sanoja lumelle.
http://en.wikipedia.org/wiki/Eskimo_words_for_snow#Beyond_mythology