Aforismeja. Wau.
Oppiiko aforismeja kirjoittamaan vai tarvitseeko olla jotenkin erityinen, siis erityisesti lukenut jotakin?
¤
Eilen kun laitoin sen onnittelurunoni sille virtuaalihörhölle, niin siinähän oli nää kaksi säkeistöä:
mistä sitä tietää
tietääkö tarkalleen mitä ajattelee
jos on valokuvamuisti
mistä sitä tietää
osaako lukea ajatuksia
jos vain luulee niin
Onko nää jotenkin aforistisia juttuja, vai onko nää vaan pikkusieviä viisasteluja?
¤
Ja tässähän mä voin taas laittaa tiedoksi Teillekin, että mä olen nyt lainannut kirjastosta niitä novelleja, kun sain vinon pinon Teiltä silloin taannoin niitä ehdotuksia. Osa niistä on kyllä yli hilseen, mutta jotkut suorastaan virtuoosimaisia. Jotenkin niistä kaikista selailtuani, ja osan luin kyllä ihan kokonaankin, tykästyin niihin Salingerin novelleihin, jostakin kumman syystä en ollut niitä lukenut koskaan aiemmin.
Nää kaikki, jotka nyt lainasin ovat kuitenkin aika vanhoja, ajattelinkin, että pitäisi vielä lukaista jotakin uudempaa tuotantoa. Onko Teillä vinkkiä uudemmasta, siis jotain enintään ... olisko n. 5 v. novellikokoelmista, ei välttämättä suomalaisista, mutta miksei niitäkin sitten, jos ei ole pakko lukea kokonaan...
No. En ole vielä alkanut novellejani kasaamaan, ja ajattelin kirjoittaakin vielä muutaman lisää. Kokeilla joitakin uusia juttuja, uusia näkökulmia... onhan tässä aikaa onneksi siihen kilpailuun...
¤
Vastaus olis kiva...
siis selventäkää mulle aforismijuttuja ja vaikka vinkkinä sitten joitakin aforismikirjoja, jotka voisin lainata taas kirjastosta.
Ties vaikka osallistuisi sitten aforismikilpailuunkin, vaikka tässä vaiheessa kyllä epäilen, vaan ei sitä koskaan etukäteen tiedä kuitenkaan. Mä luin just eilen jotakin pisnesjuttuja, ja niistä muistan, että jotenkin siellä luki: ”panosta vientiin”... ajattelin sitten kirjoittaa sellaisen pisnesrunonkin, mutta toistaiseksi tuli vaan tää
haiku
panosta vientiin
luin pisneslehdessä ja
taashan mua vietiin
tää ei kyllä ole oikeaoppinen haiku noiden tavujen kanssa, mutta haitanneeko mittään!?
Kirjoittamisiin!
Oppiiko aforismeja kirjoittamaan vai tarvitseeko olla jotenkin erityinen, siis erityisesti lukenut jotakin?
¤
Eilen kun laitoin sen onnittelurunoni sille virtuaalihörhölle, niin siinähän oli nää kaksi säkeistöä:
mistä sitä tietää
tietääkö tarkalleen mitä ajattelee
jos on valokuvamuisti
mistä sitä tietää
osaako lukea ajatuksia
jos vain luulee niin
Onko nää jotenkin aforistisia juttuja, vai onko nää vaan pikkusieviä viisasteluja?
¤
Ja tässähän mä voin taas laittaa tiedoksi Teillekin, että mä olen nyt lainannut kirjastosta niitä novelleja, kun sain vinon pinon Teiltä silloin taannoin niitä ehdotuksia. Osa niistä on kyllä yli hilseen, mutta jotkut suorastaan virtuoosimaisia. Jotenkin niistä kaikista selailtuani, ja osan luin kyllä ihan kokonaankin, tykästyin niihin Salingerin novelleihin, jostakin kumman syystä en ollut niitä lukenut koskaan aiemmin.
Nää kaikki, jotka nyt lainasin ovat kuitenkin aika vanhoja, ajattelinkin, että pitäisi vielä lukaista jotakin uudempaa tuotantoa. Onko Teillä vinkkiä uudemmasta, siis jotain enintään ... olisko n. 5 v. novellikokoelmista, ei välttämättä suomalaisista, mutta miksei niitäkin sitten, jos ei ole pakko lukea kokonaan...
No. En ole vielä alkanut novellejani kasaamaan, ja ajattelin kirjoittaakin vielä muutaman lisää. Kokeilla joitakin uusia juttuja, uusia näkökulmia... onhan tässä aikaa onneksi siihen kilpailuun...
¤
Vastaus olis kiva...
siis selventäkää mulle aforismijuttuja ja vaikka vinkkinä sitten joitakin aforismikirjoja, jotka voisin lainata taas kirjastosta.
Ties vaikka osallistuisi sitten aforismikilpailuunkin, vaikka tässä vaiheessa kyllä epäilen, vaan ei sitä koskaan etukäteen tiedä kuitenkaan. Mä luin just eilen jotakin pisnesjuttuja, ja niistä muistan, että jotenkin siellä luki: ”panosta vientiin”... ajattelin sitten kirjoittaa sellaisen pisnesrunonkin, mutta toistaiseksi tuli vaan tää
haiku
panosta vientiin
luin pisneslehdessä ja
taashan mua vietiin
tää ei kyllä ole oikeaoppinen haiku noiden tavujen kanssa, mutta haitanneeko mittään!?
Kirjoittamisiin!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aforismi, mitä se sitten on? Se on tiivis, iskevä ajatelma, mietelmä, mietelause.
Runosta aforismin erottaa proosamuoto.
Pienoisesseestä ja proosarunosta aforismin erottaa sen lyhyys.
"Elämä on kuin tupakka, vaikka sitä kuinka hitaasti polttaisi, se palaa kuitenkin loppuun, tai sammu kesken kaiken"
Juhani Siljo ja V.A. Koskenniemi ovat parhaita suomalaisia aforistiikan osaajia ja edustajia, toki niitä muitakin on.
Haiku, siinähän on selvä sääntö, ei niitä voi kiertää. 17 tavua, 5-7-5, eihän se muuten mitään haittaa, mutta jos ei se noin ole, niin eihän se silloin ole haiku.
alle 5 v novellia, josta olisin tykännyt. Hassua. Mutta juuri viime viiden vuoden aikana tullut luettua hävettävän vähän. Ei voi suositella mitään.
Mutta käsittääkseni mitään uutta ei novellirintamalla noin teknisessä mielessä ole ollutkaan sitten viimeisen viiden vuoden aikana. Että kait se on aika paljon sitä samaa. Aiheet tietenkin vaihtelee.
Peter Hoegin novelleja en ole lukenut, kai niitä on käännetty, se varmaan kannattaisi. Luin juuri pikaisesti tuon Hiljainen tyttö ja jostain syystä aina kolahtaa tuo hänen tyylinsä, vaikka jutun juoni oli minusta vähän liian tavanomainen. Siis Hoegin mittapuulla.
Aforismeista en osaa sanoa mitään täysijärkistä. Kyllä noi aforismeista käy, mutta se on aina makuasia. Parhaita on musta muinaiset kiinalaiset.
aforismin: "Terävä kieli leikkaa oman kurkkunsa."
(Kuulostaa paremmalta englanniksi..)
Minä en ole koskaan saanut aikaan aforismia, edes huonoa sellaista. Tarvitaan kai jonkinlainen filosifinen ajattelutapa ja viisautta. Selkeää ajattelukykyä ja hiukan huumoria. Yksinkertaiset sanat, suuri ajatus pienessä lauseessa.
Oho! Tästä mulle tulee nyt vaan mieleen heti näin:
“Tylsyys tappaa teräväkieliset.”
vai pitäiskö sittenkin olla
“Tylsyys tappaa kaksikieliset.”
vai
“Tylsyys tappaa kaksimieliset.”
ja sitäpaitsi, onko tää mikään aforismi edes?
Voi hertzunbee näitä lauseita. Sotkeutuuko tässä nyt johonkin outoon soppaan taas mistä ei pääse eroon. Pitäiskö mun lopettaa kyseleminen kokonaan ja ottaa aina kaikki yksinkertaisesti vastaan mitä tuleman pitää... mutta entäs, jos...
Auuuuuuu !