Näyttää optisten vakaajien väitettyä suunnatonta ylivoimaa vaivaavan pahemmanpuoleinen ujousefekti.
http://www.popphoto.com/cameras/4615/image-stabilization-special-stop-the-shake-lab-report-page2.html
http://www.popphoto.com/cameras/4615/image-stabilization-special-stop-the-shake-lab-report-page2.html
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minusta vakaaja rungossa on hyvä sijoitus.
"Minusta vakaaja rungossa on hyvä sijoitus."..kunhan vain olis kunnon rungossa.
Canon ja Nikon kepitti taas semmosilla rungolilla että muilla ei ole juuri sanansijaa. Kunhan vaan saavat 5D:lle seuraajan ...niin njam!
Uudet versiot optiikoiden vakajista (Canon 70-200/4 ja Nikkor 18-200) ovat selvästi parempia kuin uudetkaan runkovakaajat.
Kehitys kehittyy kaiken aikaa. Molemmilla puolilla. Optiikassa oleva vakaaja on ainakin tällä hetkellä teknisesti parempi joskin myös kalliimpi ratkaisu.
> Uudet versiot optiikoiden vakajista (Canon 70-200/4 ja Nikkor 18-200) ovat selvästi parempia kuin uudetkaan runkovakaajat.
Niin, siis suunnaton ylivoima = pari tuoreinta optisella vakaajalla varustettua objektiivia ovat runkovakaajia tehokkaampia, suurimman osan myynnissä olevista vakaajaobjektiiveista ollessa ihan samaa tasoa runkovakaajien kanssa.
Myös runkovakaajista on juuri tulossa 3. sukupolven malli myyntiin. Jos tämä osoittautuu 2. sukupolvea tehokkaammaksi myös käytännössä, taitaa iso osa optisella vakaajalla varustetuista objektiiveista jäädä jälkeen. Toki, jos rahasta ei ole pulaa, voi koko objektiivivalikoiman pistää uusiksi aina parin vuoden välein, niin pysyy kehityksen kärjessä. Runkovakaajaanhan saa päivityksen muutoinkin, aina runkoa vaihdettaessa.
Polttovälikin oli tässä testissä 200 mm, jonka kanssa runkovakaajan ei enää netin kaikenmaailman "asiantuntijoiden" (Phil Askey etunenässä) pitänyt enää pelittää.
niinhän se on, optiikat ovat pitkäikäisiä ja vanhimmat vakaajat ovat muistaakseni 90-luvulta. Tekniikka on siitä kehittynyt huimasti.
Kyllä C&N tulee mukaan tuohon runkovakaajapuoleenkin piakkoin. Saapa nähdä koska ensimmäinen vakavasti otettava pro-runko saa oman vakaajansa.
Muutoin vakaajan hyötyä kyllä liioitellaan aika paljon. Minulle on usein käynyt että olen unohtanut laittaa vakaajan päälle eikä sitä kuvista ole mitenkään huomannut, yhtä huonoja on riippumatta siitä käytänkö vakaajaa vai en ;-)
Canon 70-200:ssa on kokonaista puoli aukkoa parempi kuin A100:ssa. Ja kun uudessa A700:ssa on puoli aukkoa parempi vakaaja kuin A100:ssa, niin siinäpä meni sekin etu.
Tuolla ihan mielenkiintoinen Canonin oma grafiikka vakaajan tehosta. Kiinnittäkää huomiota termiin "probability of better than 90 percent..."
http://www.canon.com/camera-museum/tech/report/200109/200109.html
Fig. 4 Image stabilizer effectiveness of the EF70-200mm f/2.8L IS USM
"This improvement prevents image shake with a probability of better than 90 percent even when shooting at 200mm telephoto and a shutter speed of 1/25 second."
------------------------------------
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=4500000000000508&posting=22000000027609706
...ja lisäksi
Kirjoittanut: säätötekniikan lait 11.7.2007 klo 08.20
....lisäksi kyseessä on mekaanis-elektroninen säätöluppi joka toimii kuten insinööri on sen suunnitellut toimivan. Eli se ei todennäköisesti toimi aina ja joka tilanteessa ehdottoman täsmällisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö vakaajasta olisi kuitenkin monissa tilanteissa hyötyä. Itsellä on kuitenkin useita tilanteita jossa urheilukuvauksen yhteydessä nopeillakin ajoilla kuvasarjan jokin kuva on silti tärähtäneen oloinen. Tietysti aina voi itse heilauttaa kameraa siten ettei vakaaja eikä nopea aika sitä pysty eliminoimaan mutta itsellä kytee tietty epäily että kuvaajan lisäksi myös vakaaja voisi joissain tilanteissa aiheuttaa ongelmia. Itse pidän vakaajaa pois päältä kytkettynäkirkkaissa oloissa kun aika on lyhyempi kuin vaikka 1/2000.
Canonin grafiikka siitä miten kuvalaatu paranee:
http://www.canon.com/camera-museum/tech/report/200109/2 00109.html
-Näyttäisi sille että 70mm polttovälillä Canonin vakaajan merkitys saavuttaa maksiminsa n. 1/40s suljinajalla ja 200mm polttovälillä n. 1/100s ajalla.
C:n itsensä kirjoittamana: "This improvement prevents image shake with a PROBABILITY of better than 90 percent even when shooting at 200mm telephoto and a shutter speed of 1/25 second."
-Siis mitä tapahtuu lopuissa 10%:ssa? Kuvalaatu pysyy samana vai huononee.....?
Ja edelleen, pidän itse vakaajaa hyödyllisenä lisäapuna tietyissa rajallisissa tapauksissa. Sporttikuvauksessa muutenkin lyhyillä suljinajoilla siitä ei tuntuisi olevan hyötyä.
Ainoa vakaajallinen obiska mitä olen käyttänyt on Nikonin VR 70-200/2.8 D50:n ja D200:n kanssa joten kokemuspohja rajoittuu tähän yhteen ainokaiseen merkkiin ja malliin, jossa myös mielestäni olen kohdannut vajaatoimintoja vakaajan toiminnassa.
Yleisesti vakaaja toimii vain staattisissa tilanteissa, kuten maisema tai urheilija poseeraa suorituksen jälkeen.
Liikkuvien kohteiden kuvaukseen vaikutus voi olla jopa haitallinen.
Ainakin itse olen huomannut, että vakaaja sattaa aiheuttaa jopa kaksoiskuvaa, riippuen liikkeestä ja laukaisuhetkestä.
Myös suora laukaisu, ilman suositeltua parin sekunnin vakaantumisaikaa odottamatta voi jopa lisätä tärähtäneisyyttä vakajan kanssa.
Valmistaja suosittaa muutaman sekunnin vakaajan rällätystä ja etsinkuvan vakaantumisen seuraamista ennen laukaisua.
Joka tapauksessa, jos kohde ei liiku, olen saanut 300 milisellä vielä 1/10 sekunnin ajalla niin teräviä kuvia, ettei mitään virhettä huomaa 100% pienemmillä suurennuksilla.
Tärkeintä onnistumiselle on rauhallinen laukaisu.
kunnollinen jalusta tai kunnollinen ote kamerasta ja sopiva herkkyys/aika-yhdistelmä.
Ei siinä sen kummempia tarvita.
Ja taas tämä liturgia jalustan autuudesta, vaikka
- kunnollisesta jalustasta joutuu pulittamaan useamman satasen, jolla saisi vaihtoehtoisesti valovoimaisemman objektiivin tai salaman
- jalustaa ei aina jaksa raahata mukana
- jalustasta ei ole hyötyä, jos "maaperä" ei ole tarpeeksi tukeva, esim. kevyen liikenteen sillat ovat usein niin heppoisia, että jalankulkijatkin saavat kannen tärisemään
"kunnollisesta jalustasta joutuu pulittamaan useamman satasen, jolla saisi vaihtoehtoisesti valovoimaisemman objektiivin tai salaman "
Tuolla rahalla ei saa kuin suttuputkia.
Kuten joku tuolla totesi, paras tae hyvien, tärähtämättömien kuvein saamiseksi on kuvaustekniikka, laukaisutekniikka, ja laitteiston rajoitusten ymmärtäminen. On sitten vakaaja tai ei.
Jalusta on kuitenkin tarpeellinen tai paremminkin välttämätön ostos jos aikoo valokuvksen ottaa hiukankaan vakavammin. Se on parempi kuin yksikään vakaaja tyyppiin katsomatta.
Siirryn digiaikaan välikausikameralla, jossa on vakaaja ja pitkäveto-zoomi. 40 vuotta filmiaikaa takana ilman vakaajaa, toki jalusta on ollut aina. Valon sekä tilanteiden mukaan olen pelannut tärinää vastaan, joskus jopa onnistuen.
Takavuosina muutamat lehtikuvaajat käyttivät Leican M 3..4 "hämäräkamerana". Leican suurivalovoimainen kakkula ja vähäresonansinen suljin, sekä 1/4...1/8 aika takasi 400~800 ASA:n materiaalilla hyvää jälkeä ...saattaa jäädä moni vakaajatötterö toiseksi.
Ainakaan omaan kameravalintaani ei vakaaja vaikuta mitenkään, kuvaan muutenkin mieluiten polttovälillä 7~35mm(35mm)
"Valmistaja suosittaa muutaman sekunnin vakaajan rällätystä ja etsinkuvan vakaantumisen seuraamista ennen laukaisua"
-Tuo on itselle täysin uutta,kiitos tiedosta! Laina 70-200/2.8 mukana en ole nähnyt lapun lappua käyttöohjeesta puhumattakaan ja ei ole juolahtanut mieleenkään että vakaaja tarvitsisi noinkin pitkän ajan ehtiäkseen ideaalisesti mukaan. Itse asiassa vakaajaan ollessa päällä on kaiketi tullut käytettyä tavanomaista lyhyempiä tähtäilyaikoja kun sähkönkulutus tuntuu kasvavan oleellisesti suuremmaksi kuin ilman. (akkukesto ei tietoa em. suosituksesta)
70-300 IS:n mukana tulleesta esitteestä. Siinä oli myös taulukko loittojen käyttöön lähikuvauksessa.
Vihkosessa todella kehoitettiin malttamaan muutama sekunti (muistaakseni kaksi) vakaajan vakiintumista.
Vakaaja (rällätin) on hyrräkoneisto, jonka liikkeellelähtö vaatii hieman aikaa.
Joskus etsimessä voi nähdä pienen heilahduksen, kun vakaaja käynnistyy ja jos laukeaminen tapahtuu juuri silloin tulee pahempaa suttua kuin ilman vakaajaa.
Terävää tulee vielä 1/10 sekunnilla, jos laukaisee hitaasti puristamalla.
Ampumakoulutus auttaa.
Koska kohteeni on "juoksevaa mallia", en jaksa kantaa koskaan jalustaa. Ei sitä edes ehtisi pystyttämään.
>"kunnollisesta jalustasta joutuu pulittamaan useamman satasen, jolla saisi vaihtoehtoisesti valovoimaisemman objektiivin tai salaman "
> Tuolla rahalla ei saa kuin suttuputkia.
Juu, sehän tiedetään, että palstan snobien mielestä kaikki alle kahden tonnin hintaiset objektiivit ovat suttuputkia. -> On ihan sama, onko kameran nokalla joku 18-55/3,5-5,6 kittizoomi vaiko 17-70/2,8-4,5 tai 28-75/2,8.
Ei kysymys ole mistään "snobeilusta" yhtään sen paremmin kuin kateudesta niiden taholta joilla noita suttuputkia on. Asia on vain niin että kun ostaa kunnollisen hyvin tehdyn optiikan joka kestää vuosikymmeniä niin siitä joutuu ja siitä kannattaa maksaa ihan oikeasti enemmän.
Rungot menee ja tulee, optiikat kestävät pitkään ja ovat käyttökelpoisia todellakin kymmeniä vuosia. Minun vanhin käytössä oleva optiikkani on vuodelta 1972. Tosin käytän sitä Nikonin rungossa vaikka pääasiallisesti Canonilla kuvaankin (kunnes jonotus loppuu ja Nikonin D3 saapuu...)
Kuka mihinkin rahojaan käyttää, joku ostaa auton maksaaen siitä 60kEUR, auton arvo on viiden vuoden kuluuttua alle 20kEUR. Hyvät optiikat pitävät hintansa ja käyttöarvonsa erinomaisesti. Varsinkin niissä merkeissä joissa kysyntää on paljon (C&N).
Pidän paljon järkevämpänä käytetyn laatuoptiikan ostamista 1000 Eurolla kuin 500 Euron käyttämistä johonkin "suttuputkeen".
Sanoit:" On ihan sama, onko kameran nokalla joku 18-55/3,5-5,6 kittizoomi vaiko 17-70/2,8-4,5 tai 28-75/2,8."
Tiedoksesi voin kertoa ettei ole sama ;-)
Kunnes kameranvalmistaja keksii muuttaa systeemiä, eikä vanhat enää toimikaan.
Näin kävi Canonille, Olympukselle ja nyt on käymässä Nikonille ja Pentaxille.
Nikoniin käy kaikki optiikat sitten F:n valmistumisen. Kunhan ei tyydy kaikkein halvimpaan ja riisutuimpaan runkoon.
Canon teki strategisen päätöksen jonka hyvyydestä olin ainakin 1988 aika käärmeissäni (myin kaikki Canonit pois ja ostin Nikoneita). Hyvin siinä kuitenkin pitemmässä juoksussa taisi käydä.
Optiikka on joka tapauksessa, jopa Canonilla, pitkäikäinen sijoitus. FD-lasit kävivät vajaan 20 vuotta ja EF:t ovat jo nyt pidempi-ikäisiä.
On milenkiintoista nähdä milloin rungot alkavat olla "kypsiä" niin ettei tunne tarvetta vaihtaa uuteen kun uutukainen on markkinoilla. Näin on kyllä käynyt esimerkiksi Canonin D20-> D30 vaiheessa. D40:ä en tiedä kun en ole moista edes kädessä pitänyt. Myös D5 näyttää/tuntuu aika pitkäikäiseltä.