Olen vähän joutunut selvittämään erään yhdistyksen asioita ja siitä virisi joitakin kysymyksiä joihin en löytänyt vastauksia yhdistyslaista. Osaisikohan täällä joku auttaa.
Taustana asialle kerrotaan että yhdistys erotti 1,5 vuotta sitten kaksi jäsentään yhdistyksen huomattavan vahingoittamisen takia. Päätöksestä valitettiin ja lopulta kuukausi sitten hovioikeus päätti että erottaminen oli toisen osapuolen osalta pätevä mutta ei toisen osapuolen osalta ja siis erotetuista jäsenistä yksi palautettiin yhdistykseen.
1) Voiko palautettu jäsen kannella oikeuteen hänen oikeusprosessin aikana yhdistyksen kokouksissa tehdyistä päätöksistä (eli oliko hän juridisesti katsoen yhdistyksen jäsen yhdistyksen kokokouksen erottamispäätöksen ja hovioikeuden tuomion välisenä aikana)
2) Hovioikeuden tuomio annettiin kuukausi sitten ja valitusaika KKO:hon päättyy kuukauden päästä. Mistä hetkestä alkaen on jäsen palautuu yhdistykseen (eli hänellä on täydet jäsenoikeudet). Hovioikeuden tuomion antamishetkellä vai päätöksen laillistumishetkellä (eli valitusajan loputtua)
3) Yhdistyksen puheenjohtaja miettii tosissaan uuden yhdistyksen perustamista samaan tarkoitukseen kuin vanha yhdistys ja sitten vanhan laukkauttamista (ja päätetään omaisuuden ja vastuiden siirtymisestä uudelle yhdistykselle) siten että uuteen yhdistykseen ei tätä epätoivottu palautettua jäsentä oteta mukaan. Onko tälaiselle menettelylle laillista estettä joka estäisi uuden yhdistyksen perustamisen ja reksiteröinnin?
Taustana asialle kerrotaan että yhdistys erotti 1,5 vuotta sitten kaksi jäsentään yhdistyksen huomattavan vahingoittamisen takia. Päätöksestä valitettiin ja lopulta kuukausi sitten hovioikeus päätti että erottaminen oli toisen osapuolen osalta pätevä mutta ei toisen osapuolen osalta ja siis erotetuista jäsenistä yksi palautettiin yhdistykseen.
1) Voiko palautettu jäsen kannella oikeuteen hänen oikeusprosessin aikana yhdistyksen kokouksissa tehdyistä päätöksistä (eli oliko hän juridisesti katsoen yhdistyksen jäsen yhdistyksen kokokouksen erottamispäätöksen ja hovioikeuden tuomion välisenä aikana)
2) Hovioikeuden tuomio annettiin kuukausi sitten ja valitusaika KKO:hon päättyy kuukauden päästä. Mistä hetkestä alkaen on jäsen palautuu yhdistykseen (eli hänellä on täydet jäsenoikeudet). Hovioikeuden tuomion antamishetkellä vai päätöksen laillistumishetkellä (eli valitusajan loputtua)
3) Yhdistyksen puheenjohtaja miettii tosissaan uuden yhdistyksen perustamista samaan tarkoitukseen kuin vanha yhdistys ja sitten vanhan laukkauttamista (ja päätetään omaisuuden ja vastuiden siirtymisestä uudelle yhdistykselle) siten että uuteen yhdistykseen ei tätä epätoivottu palautettua jäsentä oteta mukaan. Onko tälaiselle menettelylle laillista estettä joka estäisi uuden yhdistyksen perustamisen ja reksiteröinnin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos sen palautuvan jäsenen erottaminen on oikeuden päätöksellä todettu mitättömäksi, niin eihän häntä juridisesti silloin ole edes erotettu. Mutta jos tuomioistuin on muulla perusteella katsonut, että erotettu jäsen on otettava takaisin, niin silloin kaiketi tarvitaan jäseneksi hyväksyminen yhdistyksessä. Tämän mukaan se kanteluasiakin sitten ratkeaa.
Voihan sitä yrittää uuden yhdistyksen perustamistakin, mutta siinä on samalla hyvä sauma syyllistyä vielä syrjintäänkin.
Tarkennuksen vielä että kyseessä ei ollut Yhdistyslain 33 § mukainen mitätön päätös (eikä kanne päätöksen julistamiseksi mitättömäksi) vaan nimenomaan 32 § mukainen moitteenvarainen kanne.
Lopputuloksen kannalta tilanne tässä on sama, koska hovioikeus on julistanut jäsen erottamispäätöksen pätemättömäksi, joten se erottamistoimikin on käytännössä nyt mitätön.
Yhdistyksellä on tietysti valitusoikeus korkeimpaan, mutta hovin päätös on täytäntöönpanokelpoinen heti sen antamisesta, jos nimenomisesti ei ole annettu mitään täytäntöönpanokieltoa. Jossakin asioissa sellaista voi anoa valitusprosessin ajaksi KKO:lta, mutta se vaatii perustelut tuekseen.
Päätöksen täytäntöönpano aiheuttaa yhdistyksen sisällä ketjureaktion, koska kaikki sellaiset päätökset olisi pyrittävä ennallistamaan, joilla on jokin liityntä siihen laittomasti erotettuun jäseneen. Yhdistyksen tekemät sopimukset suhteessa kolmanteen (siis ulkopuoliseen) ovat päteviä, eikä niitä voida peräyttää, vaikka käsittääkseni vahingonkorvausvaade voisi olla mahdollinen.
po. tuomion täytäntöönpano
Ymmärsinkö oikein että mielestäsi hovioikeuden tuomio tarkoittaisi sitä että erotettu jäsen ei ole koskaan ollutkaan pois jäsenyhteydestä ja siis prosessin aikana pidetyt yhdistyksen kokoukset ovat olleet laittomia kun siihen ei ole tätä erotettua (ja nyt siis palautettua) jäsentä kutsuttu. Tämä aiheuttaa aika mahdottoman tilanteen yhdistyksessä.
Taustana voidaan vielä kertoa että kahden henkilön erottamisessa syynä oli useat täysin perättömät kantelut yhdistyksen kokouksista. Ongelmalliseksi asian teki se että vaikka kantelut käräjäoikeudessa todettiin kerta toisensa jälkeen täysin perusteettomiksi ja yhdistyksne oikeudenkäyntikulut tuomittiin kantelun tekijän maksettavaksi niin ko. henkilöt ovat ulosoton mukaan täysin varattomia. Silti he jatkoivat kanteluiden tekemistä jokaisesta yhdistyksen kokouksesta.
Tällaiset jatkuvat kantelut rasittavat todella paljon yhdistyksen taloutta (kun niitä rahoja ei saa vastapuolelta takaisin) ja hallitusta kun hallituslaisten aika menee yhä suuremmalta osaltaan oikeusprosesseihin ja yhä vähemmän yhdistyksen varsinaiseen työhön.
Tuota taustaa vastaan on ihan ymmärrettävää yhdistyksen puheenjohtajan ajatus yhdistyksen lakkauttamisesta ja uudelleen perustamisesta.
Suunnilleen noin se on, sillä muutoihan lainvastainen erottaminen tarjoaisi varsin näppärän keinon eliminoida vastaanhangoittelevien jäsenten toiminta, jos olisi mahdollista ikäänkuin lain turvin poistaa joku epämieluisa henkilö kuvioista määräajaksi erottamalla hänet ensin lainvastaisesti, eikä tehtyjä oikeustoimia tarvitsi korjata mitenkään jälkeenpäin oikeuden todettua erottamisen laittomaksi, vaikka niillä erottamisen jälkeen tehdyillä päätöksillä olisi kuinka vahingoitettu sen erotetun etuja.
Luulisin, että yhdistyksen toiminnan kannalta on järkevintä neuvotella palautuneen jäsenen kanssa siitä, mihin toimenpiteisiin hän suostuu. Sinänsä yhdistys on velvollinen toimimaan tässä asiassa oma-aloitteisesti pelkästään sen tuomion perusteella, ilman että palautuvan jäsenen tarvitsee vaatia oikeuksiensa toteutumista ja tuomion täytäntöönpanoa kanneteitse.
Käytännössä neuvottelu on varsin tuhoontuomittu ajatus koska ongelman taustalla on vakavia ihmissuhdeongelmia ja luottamuspulaa toimivan johdon erottuje välillä jota ei voida ratkaista ilman henkilövaihdoksia johon luonnollisesti toimiva johto, jolla on erotettuja lukuunottamatta yksimielinen kannatus yhdistyksen jäsenkunnan keskuudessa, ei halua suostua. Lisäksi käytännössä erotetuista se jonka erotamisen hovioikeus piti voimassa käyttää jäseneksi palautettua bulvaanina.
Käytännössä yhdistyksessä ei ole tehty päätöksiä jotka olisivat vahingoittaneet erotettujen etua (ainakaan rahallisesti mitatavalla tavalla) vaan he ovat ainoastaan jääneet vaille vaikutusmahdollisuutta yhdistyksen kokouksissa (ja mahdollisuutta kannelle niistä).
Pakko itsekin myöntää että tilanne on kaikenkaikkiaan erittäin ongelmallinen.
Kun kerran erottaminen on hovioikeudessa todettu laittomaksi, kyseinen henkilö on koko prosessin ajan ollut yhdistyksen jäsen. Mutta mutta, onko hän maksanut jäsenmaksunsa kyseiseltä ajalta? Jos ei, niin kiireesti lasku perään. Maksuaikaa on toki annettava kohtuullisesti, mutta voipi silti tehdä aikas gutaa varattoman budjetille.
Entä mikä estää vuosikokousta päättämästä parina vuotena sen verran reilusta jäsenmaksusta, että "varattomat kerjäläiset" putoavat kyydistä maksamattomien jäsenmaksujen takia? Toki yksittäinen jäsen voi aina purnata päätöksestä, mutta jos/kun pöytäkirjasta löytyy selkeät sävelet äänestyksestä ja sen tuloksista, jää vaihtoehdoiksi maksaa tai kärsiä sitten seuraukset.
Väitätkö, että yhdistys on maksanut hankalan jäsenensä tekemistä aiheettomista kanteluista aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja? Miksi ihmeessä niin olisi tapahtunut? Yksittäinen jäsen vastaa itse henkilökohtaisesti tekemiensä kanteluiden kuluista, eivät ne mitenkään voi kuulua yhdistyksen maksettaviksi. Jos niitä todella on maksettu, lasku vaan perään ja ellei maksua ala kuulua, perintätoimisto asialle.
Sekin ihmetyttää, että miten ihmeessä yksittäisen jäsenen on annettu terrorisoida yhdistystä noin vakavasti? Toki voi äänestyttää päätöksistä kokouksissa jne, mutta jos muu porukka on yksituumaista, luulisi häiriköiden touhut voivan pitää omassa arvossaan. Vai eikö?
Mitä yhdistyksen säännöt sanovat yhdistyksen purkamisesta ja yhdistyksen varojen kohtalosta purkamistilanteessa? Yleensä purkamispäätöksen tekemiseen tarvitaan vähintään yksi, mahdollisesti useampia peräkkäisiä nimenomaan purkamista käsitteleviä kokouksia ja niissä vahva enemmistö purkamispäätöksen tueksi. Ja vaikka purkamispäätös saataisiin tehdyksikin, tulee vielä noudattaa sääntöjen määräyksiä yhdistyksen varojen käytöstä purkamistilanteessa. Ei helppoa!
Uuden yhdistyksen perustaminen on kyllä muuten tosi helppoa, mutta omaisuuden saaminen vanhasta yhdistyksestä uuteen on se ongelma. Ellei omaisuutta tai sitoumuksia ole merkittävästi, pankaa nopsaan toimeksi.
Minkä alan yhdistyksestä muuten on kyse?
No siis yhdistys on maksanut kanteluista itselleen koituvat oikeudenkäyntikulut (yhdistyshän on toiminut kantaissa vastaajan asemassa ja sitä varten on tarvinnut palkata juristi). Kantelija on taasen maksanut omat oikeudenkäyntikulunsa.
Kyse on käytännössä tapauksesta että kantelijalla on käytännössä jonkinverrankin rahaa käytössään mutta ei sellaista jota pystyisi ulosottamaan. En tiedä mistä tai kenen rahoja hän käyttää. Ja koska yhdistyksessä on muitakin jäseniä ei jäsenmaksun nostaminen pilviin ole toimiva ratkaisu.
Ja eihän tämän henkilön sinänsä anneta yhdistyksne kokouksissa terrorisoida koska muut ovat yksituumaisia. Mutta sitten kokouksen jälkeen tämä henkilö kantelee kokouksen päätöksistä käräjäoikeuteen ja sille eivät yhdistyksen jäsenet voi mitään ja taas menee yhdistyksen rahoja edustamiseen oikeudessa.
Yhdistyksen alana on hyväntekeväisyystyö joten on ymmärrettävää että yhdistyksen jäsenet eivät taloudellisesti hyödy jäsenyydestään (ainoastaan tulee hyvä mieli kun jäsenille ei yhdityksen tapahtumien järjestämisesta tai muuten toiminnassa aktiivisesti mukanaolemisesta ja varojenkeruusta ole ikinä maksettu edes kulukorvauksia)
Edelleen tilanne vaikuttaa hieman kummalliselta siinä mielessä, että yhdistys on tarvinnut juristia kiistämään toistuvia, täysin??? perusteettomia kanteluita oikeudessa.
Hätävarjelun liioitteluako, vai onko sittenkin kyse siitä, etteivät päätökset ole olleet täysin yksiselitteisiä ja moitteen kestäviä?
Varsin mielenkiintoisia jäseniä teillä vaikuttaa olevan; varattomia, mutta kuitenkin voivat suhteellisen helposti käyttää merkittävän määrän rahaa milloin mihinkin?? Mitähän asianomaisen henkilön velkojat ja esimerkiksi verottaja mahtavat ajatella tilanteesta? Ovatko he edes tietoisia kyseisen henkilön tavoista?
Niin no olisihan sen juristin voinut jättää ottamatta mutta yhdistyksen hallitus ei ole uskaltanut jättää ottamattakaan.
Sinänsä ko. henkilöiden rahojenkäytöstä kanteisiin on tietoinen ainakin ulosottomies mutta ei kuulemma voi mitään kun mitään todettavissa olevaa varallisuutta ei ole.