Tietääkö joku, jonkun luotettavan vanhemman pariskunnan, tai yksinäisen naisihmisen, joka voisi ajatella antavansa hyvän kodin 2 vuotiaalle sekarotuiselle koiralle? Syy koirasta luopumiseen on niin kipeä asia, että siitä haluan keskustella vain mahdollisen tulevan uuden koiranomistajan kanssa. Koira on mahdottoman kiltti, turkki aika vaikeahoitoinen, mutta säännöllinen harjaaminen auttaa. Koira syö kotiruokaa, osaa kulkea hihnassa, on tietenkin sisäsiisti. Rodusta ei ole varmaa tietoa, muuta kuin että emä on sek.rot.villakoira. Tämä poikakoira on hyvin ihmisrakas, hellyydentarve on suunnaton, siis suunnaton. Toivoisin, että jos koiralle löytyy uusi koti että ne ihmiset todella jaksaisivat lällyttää koiraa kybällä, kuten tavataan sanoa.
Koira on jotenkin epävarma, rähjää välistä toisille koirille, mutta sen taipumuksen saa ilmeisesti pois jos jaksaa nähdä vaivaa. Koiraa on rokotettu asianmukaisesti. Tulevan uuden omistajan toivoisin voivan olla jonkun aikaa meillä esim muutaman illan että koira ehtisi tutustua kunnolla eikä ikävöisi liikaa. EN kuvittele, etteikö kukaan muu voisi sitä hoitaa ja rakastaa, mutta kun tämä on niin vaikea ja kipeä asia, eihän tässä näin pitänyt mennä. Ajatus oli pitää koiraa niin kauan kun se elää.
Toivon, että vain vilpittömät ihmiset vastaavat tähän. Tässä elämäntilanteessa en kaipaa yhtään herjaa tyyliin " mitäs eukko otit koiran kun et voi sitä pitää". Sen takia toivon vanhemman naisihmisen tai pariskunnan ottavan koiraa koska nykyisetkin omistajat ovat eläkkeellä. Uuden omistajan pitää muistaa, että koira sitoo aika lailla, sitä ei ole jätetty missään vaiheessa yksin 2-3 tuntia pidemmäksi aikaa. Koira on kaunis ja suloinen, leikkisä ja upea.
Elämässä joskus menee näin, tulee tilanteita joista on jotenkin selvittävä, vaikka vaikeata on.
Koira on jotenkin epävarma, rähjää välistä toisille koirille, mutta sen taipumuksen saa ilmeisesti pois jos jaksaa nähdä vaivaa. Koiraa on rokotettu asianmukaisesti. Tulevan uuden omistajan toivoisin voivan olla jonkun aikaa meillä esim muutaman illan että koira ehtisi tutustua kunnolla eikä ikävöisi liikaa. EN kuvittele, etteikö kukaan muu voisi sitä hoitaa ja rakastaa, mutta kun tämä on niin vaikea ja kipeä asia, eihän tässä näin pitänyt mennä. Ajatus oli pitää koiraa niin kauan kun se elää.
Toivon, että vain vilpittömät ihmiset vastaavat tähän. Tässä elämäntilanteessa en kaipaa yhtään herjaa tyyliin " mitäs eukko otit koiran kun et voi sitä pitää". Sen takia toivon vanhemman naisihmisen tai pariskunnan ottavan koiraa koska nykyisetkin omistajat ovat eläkkeellä. Uuden omistajan pitää muistaa, että koira sitoo aika lailla, sitä ei ole jätetty missään vaiheessa yksin 2-3 tuntia pidemmäksi aikaa. Koira on kaunis ja suloinen, leikkisä ja upea.
Elämässä joskus menee näin, tulee tilanteita joista on jotenkin selvittävä, vaikka vaikeata on.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Laita ilmoitus tänne:
http://www.lemmikkipalstat.net/apula/
mutta pakko jotain tuosta sanoa:) Miksi juuri vanhempi pariskunta? Koira on nuori ja elää kymmenevuottakin..On energinen koira. Tuosta on kokemuksia kun vanhempi 60 v pariskunta on ottanut koiran ja sitten on sairasteltu yms..koira taas kotia vailla..Eikö voisi olla hyvä antaa koira harrastavaan kotiin? Niin sitä ikää niin mainitsematta.
Asiat eivät mene aina niinkuin suunniteltu on mutta kun nuo koirat sitten kärsivät. Eikös se piikki olisi sitten parempi vaihtoehto.,monesti on vaikka kuulostaa julmalta.ettei koira joudu kiertoon..Uudessa kodisskaan ei asiat ole aina niinkuin luvattu on ja asiat eivät sielläkään välttämättä mene suunnitelmien mukaan..Mun mielestä sitten se koirakaan ei kuulu suunnitelmiin jos se koira parka aina kärsii niistä suunnitelman pieleen menemisestä:( valitan että moralisoin mutta niin se vaan on:)
Ottaisin koiranne heti jos voisin! Mutta kuten olitte kirjoittaneet, koira ei oikein tule toimeen toisten koirien kanssa ja minulla on juuri otettu nuori uroskoira. Saattaisi tulla tappelua eikä se oikein ole juuri muuttaneelle mukavaa. Toivottavasti koiralle löytyy koti!
Syy siihen, että toivoisin vanhempaa ihmistä on yksinkertaisesti se, että hän ei ehkä enää olisi työelämässä ja voisi olla kokopäiväisesti koiran seurana. Koira tulee kyllä toimeen toisten koiren kanssa, mutta esimerkiksi saksanpaimenkoiria se ei oikein sulata huonojen kokemusten takia eli sussari on pari kolme kertaa käynyt koiran kimppuun vaikka se on ollut meidän omalla pihalla ja vieläpä talutushihnassa - sussari juoksi vapaana se on näitä " ei meidän koira tee mitään" juttuja.
Onhan niita koiranhoitajia..ja koiran saa opetettua olemaan sen 6-9 tuntia yksinkin.Tosin koira voi olla kiva tekeminen eläkeläiselle,päivien iloksi ja verenpainelääkkeeksi. Toivottavasti koirasi saa arvoisensa kodin..eräs ystäväni olisi voinnut harkita ottaa mutta siinä oli se ikä kriteeri.Hän kyllä on päivätyössä .Tottunut toimimaan herkkienkin koirien kanssa..Neuvoisin kuitenkin valitsemaan kodin tarkaan, älä anna ekalle äläkä tokalle perheelle ja jos vähänkin epäilyttää!!
Mielummin sitten se viimeinen piikki, joskus on parempi vaihtoehto:)
Ps.toimin eläinsuojelutyössä joten tiedän mistä puhun:))
hei,luin viestisi , olisimme iloissamme antamassa kotia kairallesi asumme hki kerrostalossa ,minä anna 17 ja äitini 55 olemme erittäin eläin rakkaita ja olemme jo kauan etsineet koiraa jota rakastaa loppu ikä.. olemme vastuuntuntoisia hoitajia ja meillä on muitakin lemmikkejä kaikki hyvässä kunnossa ja kilttejä 2 kissaa ja kilppareita.. otathan pian yhteyttä sähköpostiini [email protected]
Voi kuule, kiitos kun vastasit ja kiitos kun
olisitte ottaneet koiramme - olisitte olleet enemmän kuin sopivia mutta: asumme maaseudulla ( ok talossa) ja koira on tottunut tekemään esim tarpeensa metsässä, ojanpohjassa, pelkään pahoin että se saisi ns sätkyn kaupungissa..voi harmin paikka, äitisi olisi ihan samanikäinen kuin minä
ja varmasti kaikinpuolin sopiva. Tuli mieleen kun luin yhden toisen vähemmän asiallisen kommentin että ihmiset voisivat antaa joskus olla; ei aina tarvitse olla oikeassa eikä aina tarvitsisi nälviä toisia joilla jo on vaikeata. Eli syy koirasta luopumiseen on sairaus jonka ennuste on huono, siksi haluaisin ajoissa saada koiralle todella rakastavaisen kodin.
Haluan kiittää sinua ystäväiseni ja sano terveisiä äidillesi, olen varma että olisimme tulleet oikein hyvin juttuun ja päässeet sopimukseen koirasta mutta ei se kyllä sopeudu asumaan kerrostalossa. Harmin paikka. Minä kun ulkoilutan sitä, käymme aina ihan metsässä, jätökset jäävät sinne eikä ihmisten tarvitse niistäKIN nälviä. Jos koiralla on kiire, löysä maha tms se kyykistää ojanpohjalle. Niin koira tekee kuin on opetettu. Voi rakas ystävä, toivon sinulle hyvää kesää ja jospa teille kahdelle ihanalle ihmiselle löytyisi kaupunkioloihin tottunut koira?