Sängyn tyhjä puolikas
kuin helpotus
Ajatukset kulkevat vapaammin
Ilmaa hengittää
Uni vapauttaa kahleista
Kuluneiden vuosien
sanomattomat sanat
ja valkoiset valheet
putoavat kyyneleinä
Pysy pois, vielä vähän aikaa
Anna minun olla
Minne katosi rakkaus
jota vannottiin käsi raamatulla
Tukahtuiko alle omistushalun,
syyttävän rakkauden
johon jää vain velvollisuus
Ei toista voi omistaa
Kaikki on meille vain lainaa
kuten minäkin, sinäkin
ja elämä
Pysy pois, vielä vähän aikaa
Anna minun olla
Lataan akkuja ja vihaan
En minä muuten
jaksaisi enää koskaan rakastaa
ketään
Osaisitko koskaan ymmärtää
antaa minulle aikaa hengähtää
kuin helpotus
Ajatukset kulkevat vapaammin
Ilmaa hengittää
Uni vapauttaa kahleista
Kuluneiden vuosien
sanomattomat sanat
ja valkoiset valheet
putoavat kyyneleinä
Pysy pois, vielä vähän aikaa
Anna minun olla
Minne katosi rakkaus
jota vannottiin käsi raamatulla
Tukahtuiko alle omistushalun,
syyttävän rakkauden
johon jää vain velvollisuus
Ei toista voi omistaa
Kaikki on meille vain lainaa
kuten minäkin, sinäkin
ja elämä
Pysy pois, vielä vähän aikaa
Anna minun olla
Lataan akkuja ja vihaan
En minä muuten
jaksaisi enää koskaan rakastaa
ketään
Osaisitko koskaan ymmärtää
antaa minulle aikaa hengähtää
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lukemalla kauniita, koskettavia runoja.
ja niinhän se on, ettei kaikki avaudu kaikille. Miksi pitäisikään.
Ja heräsin ajatukseen, etten kommentoi itse kovin ahkerasti runoja... mutta luen jokaisen, usein moneenkin kertaan!
Oikein hyvää päivänjatkoa täältä sateesta ja tuulesta!