Meditoinnin eräs ulottuvuus.

olkoonkin vaan yksinäistä, mutta parempi on olla yhteydessä korkeampaan voimaan joka itsessä on ,kuin kulkea lauman mukana kohti itse tuhoa.tämän uuden ymmärryksen myötä entinen elämän tapa tuntuu todella vieraalta ja sen myötä näkee paljon selkeämmin koko ajan, missä entinen oma elämä ja niin monen muun elämä nykyisin menee pieleen.ei kiinnosta palata takaisin ja aloittaa samaa kärsimys näytelmää uudelleen.riittää kun kävelee kaupungin läpi viikon loppu iltana missä tahansa päin ikinä onkaan, niin sitä iloisempi voi olla kun toteaa, että tämä ei ole enää minun elämää!hyvä olo aamulla kun herää ja hyvä olo päivällä ja illalla on kiva käydä nukkumaan kun tämä on todellisuutta.eläköön elämä.

...tajunnan "laajenemisprosessi" on "aina" ollut käynnissä. Tämä toki oma subjektiivinen mielipiteeni.

Hienoa että oman elämänsä kapteeni on ottanut ruorin käsiinsä ja venhon ohjausta opastaa!

Meditointi kun määritellään niin kovin eritavoin. Yhdelle se on itsensä pohdintaa, yhdelle mielen tyhjentämistä, yhdelle kaiken kokemisen tavoittelua, yhdelle olemista "ei missään", yhdelle olemista "kaikessa" jne.

Huvittavaahan tosiaan on se, että nykyisessä hyperaktiivisessa länsimaisessa kulttuurissa päädytään hakemaan "apua" iänkaiken vanhoista menetelmistä idästä jotka "sattumalta myös toimivat" :-)

Meditoidaan, eheydytään ja suodaan myös vapaus olla näin tekemättä.

Voi hyvin.