....syttyi liekkeihin(eli siis se uketsi), ja olisi varmasti kuollut, ellei eräs squirtle olisi sammuttanut häntä. Siitä huolimatta mies sai pahoja vammoja. Muut ryntäsivät miehen luokse, mutta Carol jäi vain tuijottamaan Mindietä epäuskoisena ja myös eräänlaisen inhon vallassa.
"No, eikös neiti pyhimys mene auttamaan?" Mindie naurahti katsoen ivallisesti Caroliin. Carol katshati miehen suuntaan. "Emnpä uskoisi, että minusta olisi tuossa apua..." Carol vastasi katsoen tungettelevaa väkijoukkoa.
Mies kuljetettin sairaalaan, ja ihmisten rauhoituttua aloitti eräs rakettiryhmäläinen tyttö puhumisen. Hän oli ainakin kuudentoista, ja hänen pikimustat silmät eivät viestineet muille muuta kuin kylmyyttä, välinpitämättömyyttä ja ylpeyttä. "No niin, ja nyt ne pokemonit tänne, niin teille ei käy kuinkaan!" Hän sanoi. "Turha luulo! Jos tahdotte pokemoninne, niin tulkaa hakemaan!" Carol huusi, ja sai kaupungin asukkaat yhtymään hänen puheisiinsa. Kaikki lähettivät pokemoninsa matkaan, ja rakettiryhmäläiset tajusivat jäävänsä alakynteen. "Dani, onko tässä miutään järkeä! Me emme voi voittaa noita. Enkä tahtoisi tappaa ketään. Jos lopettaisimme tähän ja antautuisimme." Mindie ehdotti varovaisesti vihreätukkaselle kaverilleen. "Ei ikinä! Toverit, hyökätkää ja polttakaa niin monta taloa kuin pystytte! Käskekää myös pokemonienne estää vesipokemonien sammutusoperaatiota! Saavat nämä kaupunkilaiset mitä kerjäsivät!" Dani vastasi pirullinen virne naamallaan.
Kaikki rakettiryhmäläiset hajaantuivat polttamaan rakennuksia. Kaikki paitsi Mindie. Hän seisoi avuttoman näköisenä tietämättä mitä tehdä. "Mindie, sytytä tuo pokecenter palamaan!" Dani huikkasi. Mindie empi. Hän vilkuili vuoroin pokecenteriä, vuoroin Dania ja vuoroin Carolia. "Mene, Mindie! Sytytä se!" Dani huusi vihaisesti. Mindie seisoi hetken paikallaan ja lähti sitten hitaasti kävelemään kohti pokecenteriä. "Ei, Mindie! Et voi olla noin julma! Paikkahan on täynnä sairaita pokemoneja!" Carol kirkui, mutta Mindie ei kuunnellut. Hän Pysähtyi pokecenterin eteen, ja kohotti soihtunsa. Carol tunsi kyynelten nousevan silmiin. Samassa Mindie kuitenkin työnsi soihtunsa ikkunanpesijän ämpäriin, joka oli pokecenterin edustalla. "Ei, näin alas en vajoa!" Mindie uhosi. Carol hyppi riemusta, mutta näki samassa puhelinpylvään kaatuvan. Joku rakettiryhmäläinen oli sytyttänyt sen palamaan. "Mindie, varo!" Carol kiljui, mutta liian myöhään. Mindie jäi puhelinpylvään alle.
jatkuuko?
"No, eikös neiti pyhimys mene auttamaan?" Mindie naurahti katsoen ivallisesti Caroliin. Carol katshati miehen suuntaan. "Emnpä uskoisi, että minusta olisi tuossa apua..." Carol vastasi katsoen tungettelevaa väkijoukkoa.
Mies kuljetettin sairaalaan, ja ihmisten rauhoituttua aloitti eräs rakettiryhmäläinen tyttö puhumisen. Hän oli ainakin kuudentoista, ja hänen pikimustat silmät eivät viestineet muille muuta kuin kylmyyttä, välinpitämättömyyttä ja ylpeyttä. "No niin, ja nyt ne pokemonit tänne, niin teille ei käy kuinkaan!" Hän sanoi. "Turha luulo! Jos tahdotte pokemoninne, niin tulkaa hakemaan!" Carol huusi, ja sai kaupungin asukkaat yhtymään hänen puheisiinsa. Kaikki lähettivät pokemoninsa matkaan, ja rakettiryhmäläiset tajusivat jäävänsä alakynteen. "Dani, onko tässä miutään järkeä! Me emme voi voittaa noita. Enkä tahtoisi tappaa ketään. Jos lopettaisimme tähän ja antautuisimme." Mindie ehdotti varovaisesti vihreätukkaselle kaverilleen. "Ei ikinä! Toverit, hyökätkää ja polttakaa niin monta taloa kuin pystytte! Käskekää myös pokemonienne estää vesipokemonien sammutusoperaatiota! Saavat nämä kaupunkilaiset mitä kerjäsivät!" Dani vastasi pirullinen virne naamallaan.
Kaikki rakettiryhmäläiset hajaantuivat polttamaan rakennuksia. Kaikki paitsi Mindie. Hän seisoi avuttoman näköisenä tietämättä mitä tehdä. "Mindie, sytytä tuo pokecenter palamaan!" Dani huikkasi. Mindie empi. Hän vilkuili vuoroin pokecenteriä, vuoroin Dania ja vuoroin Carolia. "Mene, Mindie! Sytytä se!" Dani huusi vihaisesti. Mindie seisoi hetken paikallaan ja lähti sitten hitaasti kävelemään kohti pokecenteriä. "Ei, Mindie! Et voi olla noin julma! Paikkahan on täynnä sairaita pokemoneja!" Carol kirkui, mutta Mindie ei kuunnellut. Hän Pysähtyi pokecenterin eteen, ja kohotti soihtunsa. Carol tunsi kyynelten nousevan silmiin. Samassa Mindie kuitenkin työnsi soihtunsa ikkunanpesijän ämpäriin, joka oli pokecenterin edustalla. "Ei, näin alas en vajoa!" Mindie uhosi. Carol hyppi riemusta, mutta näki samassa puhelinpylvään kaatuvan. Joku rakettiryhmäläinen oli sytyttänyt sen palamaan. "Mindie, varo!" Carol kiljui, mutta liian myöhään. Mindie jäi puhelinpylvään alle.
jatkuuko?
Vastaukset 2
Vanhimmat
... JATKA ole kiltti se oli hyvä stoori eikä pienet kirjoitusvirheetkään haitanneet.
tietysti jatkat