Tutkintojen arvostuksesta

Laita seuraavat tutkinnot arvostuksesi mukaiseen järjestykseen:

datanomi, merkonomi, teknikko, tradenomi, amk-insinööri, sosionomi, fysioterapeutti, sairaanhoitaja.
293243
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

sairaanhoitaja, sosionomi, fysioterapeutti, teknikko, amk-insinööri, tradenomi, datanomi, merkonomi.

Kuin niin?

Äänestä

sairaanhoitaja, fysiterapeutti, amk-insinööri, tradenomi, sosionomi, merkonomi, datanomi

Jätin teknikon pois, kun en tiiä mikä se on (kertoo varmaan paljon mun tiedoista, mutta myös työn arvostettavuudesta).

Äänestä

1.Sosionomi
2.Sairaanhoitaja
3.Fysioterapeutti
4.Inssi
5.Tradenomi
6.loput

Äänestä

1. sosionomi
2. sairaanhoitaja
3. amk-insinööri
4. teknikko
5. tradenomi
6. fysioterapeutti
7. datanomi
8. merkonomi

Äänestä

Listattavissa oli muutamia epäselviä tapauksia. Ilmeisesti tarkoitit "sosionomilla" sosionomin (AMK) tutkintoa? Sosionomi ja sosionomi (AMK) ovat eri tutkintoja, ja antavat eri kelpoisuuden. Laitoin varmuuden vuoksi molemmat listalle.

1. sosionomi (yliopistossa suoritettu sosionomin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto eli vastaa kandia)
2. teknikko
2. datanomi (opistoaikainen, siis IT-tradenomin vanha nimike)
3. merkonomi (opistoaikainen yo.merkonomi, siis tradenomin vanha nimike)
4. amk-insinööri
5. sairaanhoitaja
6. fysioterapeutti
7. sosionomi (AMK) (sosionomin amk-tutkinto)
8. tradenomi
9. datanomi (nykyään suoritettu)
10. merkonomi (nykyään suoritettu)

Äänestä

1. amk-insinööri
2. sosionomi
3. teknikko
4. datanomi
5. tradenomi
6. fysioterapeutti
7. sairaanhoitaja
8. merkonomi

Äänestä
  • Rankkatko sä todellakin jonkun datanomin vaativammaksi ammatiksi kuin sairaanhoitajan?

    1.Sairaanhoitaja
    2.Fysioterapeutti
    3.Teknikko
    4.Insinööri ( sitä AMK:ta ei tarvita,vain diplomi lisätään jos on yliopistossa)
    5.Tradenomi
    6.Sosionomi
    7.Merkonomi

    Äänestä

  • nyt pärähti kirjoitti:

    Rankkatko sä todellakin jonkun datanomin vaativammaksi ammatiksi kuin sairaanhoitajan?

    1.Sairaanhoitaja
    2.Fysioterapeutti
    3.Teknikko
    4.Insinööri ( sitä AMK:ta ei tarvita,vain diplomi lisätään jos on yliopistossa)
    5.Tradenomi
    6.Sosionomi
    7.Merkonomi

    Kirjoitit:

    "4.Insinööri ( sitä AMK:ta ei tarvita,vain diplomi lisätään jos on yliopistossa)"

    Ilman sitä amk:ta ei tiedä onko insinööri valmistunut teknillisestä opistosta (tai teknillisestä oppilaitoksesta, josta valmistui sekä insinöörejä että teknikoita) vai AMK:sta. Insinööritutkinto oli nimittäin opistotutkinto ennen amk-uudistusta. Kuten muuten olivat myös sairaanhoitajan ja fysioterapeutin tutkinnot. Selvyyden vuoksi olisi siis syytä käyttää lopuketta (AMK) kaikissa mainituissa, jotta tiedettäisiin mistä tutkinnosta kulloinkin puhutaan. Vai oletko sitä mieltä, että amk = opisto, joten niiden tutkinnotkin ovat yksi ja sama juttu?

    Sosionomi puolestaan on yliopistossa suoritettu alempi korkeakoulututkinto (eli kandi), ja sosionomi (AMK) taas ihan eri tutkinto. AMK:t kähvelsivät tutkintonimikkeen "sosionomi" käyttöönsä, kun sitä monista muista yliopistotutkinnoista poiketen sosionomin nimikettä ei ollut huomattu erikseen lailla suojata. Sosionomi on kuitenkin eri tutkinto kuin sosionomi (AMK), ja nämä tutkinnot antavat erilaisen virkakelpoisuuden, joten korrektia olisi käyttää sosionominkin yhteydessä lopuketta (AMK) jos tutkinto on suoritettu AMK:ssa eikä yliopistossa.

    Ei sitä lopuketta (AMK) ole niihin tutkintonimikkeisiin pilan päiten laitettu vaan sekaannusten välttämiseksi. Miksi sinä haluat jättää sen pois?

    Äänestä

  • Miten niin ei? kirjoitti:

    Kirjoitit:

    "4.Insinööri ( sitä AMK:ta ei tarvita,vain diplomi lisätään jos on yliopistossa)"

    Ilman sitä amk:ta ei tiedä onko insinööri valmistunut teknillisestä opistosta (tai teknillisestä oppilaitoksesta, josta valmistui sekä insinöörejä että teknikoita) vai AMK:sta. Insinööritutkinto oli nimittäin opistotutkinto ennen amk-uudistusta. Kuten muuten olivat myös sairaanhoitajan ja fysioterapeutin tutkinnot. Selvyyden vuoksi olisi siis syytä käyttää lopuketta (AMK) kaikissa mainituissa, jotta tiedettäisiin mistä tutkinnosta kulloinkin puhutaan. Vai oletko sitä mieltä, että amk = opisto, joten niiden tutkinnotkin ovat yksi ja sama juttu?

    Sosionomi puolestaan on yliopistossa suoritettu alempi korkeakoulututkinto (eli kandi), ja sosionomi (AMK) taas ihan eri tutkinto. AMK:t kähvelsivät tutkintonimikkeen "sosionomi" käyttöönsä, kun sitä monista muista yliopistotutkinnoista poiketen sosionomin nimikettä ei ollut huomattu erikseen lailla suojata. Sosionomi on kuitenkin eri tutkinto kuin sosionomi (AMK), ja nämä tutkinnot antavat erilaisen virkakelpoisuuden, joten korrektia olisi käyttää sosionominkin yhteydessä lopuketta (AMK) jos tutkinto on suoritettu AMK:ssa eikä yliopistossa.

    Ei sitä lopuketta (AMK) ole niihin tutkintonimikkeisiin pilan päiten laitettu vaan sekaannusten välttämiseksi. Miksi sinä haluat jättää sen pois?

    Voihan sen jättää pois tai olla jättämäti,harvemmin tuolla työelämässä sitä AMK-päätettä käytetään missään noista.

    Äänestä

  • eipä kutkuta mun hanuria kirjoitti:

    Voihan sen jättää pois tai olla jättämäti,harvemmin tuolla työelämässä sitä AMK-päätettä käytetään missään noista.

    Kyllä DI ja Insinööri -tutkinnoilla todellakin on eroa. Vai väitätkö sairaanhoitajan ja lääkärin ammatteja samanlaisiksi?

    Äänestä

  • nyt pärähti kirjoitti:

    Rankkatko sä todellakin jonkun datanomin vaativammaksi ammatiksi kuin sairaanhoitajan?

    1.Sairaanhoitaja
    2.Fysioterapeutti
    3.Teknikko
    4.Insinööri ( sitä AMK:ta ei tarvita,vain diplomi lisätään jos on yliopistossa)
    5.Tradenomi
    6.Sosionomi
    7.Merkonomi

    Hassua, että arvostuksessa teknikon tutkinto ohittaa insinöörin tutkinnon. Tällä logiikalla kandi on diplomi-insinööriä arvostetumpi.

    Äänestä

  • Zjesse kirjoitti:

    Hassua, että arvostuksessa teknikon tutkinto ohittaa insinöörin tutkinnon. Tällä logiikalla kandi on diplomi-insinööriä arvostetumpi.

    Teknikon koulutus oli esimies- ja työnjohtokoulutus, jossa yhdistyi käytännön osaaminen ja teoria.

    Vaikka se on koulutusasteikolla insinööriä alempi on mahdollista, että monet arvostavat tuollaista osaamista insinöörin "kirjaviisautta" enemmän.

    Äänestä

  • eipä kutkuta mun hanuria kirjoitti:

    Voihan sen jättää pois tai olla jättämäti,harvemmin tuolla työelämässä sitä AMK-päätettä käytetään missään noista.

    ...työelämässä katsotaan, että amk = opisto?

    Äänestä

  • Siis näinkö? kirjoitti:

    ...työelämässä katsotaan, että amk = opisto?

    Oikeassa työelämässä, johon teillä on vielä matkaa, katsotaan että opistoja ei enää ole. Siksi lähes kaikki ovat siis ammattikorkeakoulusta valmistuneita.

    Eiks juu?

    Äänestä

Silmään iski inssien huono arvostus. Onko oikeasti nykyään noin? Jotkut taisivat vielä heittää TEKNIKON inssin yläpuolelle. Siis inssihän on oikeastaan teknikosta seuraava "aste".

Itse en rupea noita arvuuttelemaan sillä asiasta en niinkään tiedä (opiskelen YO:ssa) mutta pisti tuo vaan silmään. Ainakin olen kuullut, että inssin koulutus on AMK:n vaikein.

Äänestä
  • Taisit ymmärtää otsikon hieman väärin. Eihän tässä kysellä mikä ala on "vaikein" vaan mikä on arvostetuin. Kyllä itse ainakin arvostan hoitajia eniten tästä, sillä he auttavat ihmisiä. Vaikein tai parempi sana haastavin olisi varmaan insinöörin tutkinto, mutta ei siitä ole tässä otsikossa kyse..

    Mutta kyllä itsekin ihmettelen tuota, kun joku laittoi teknikon insinööristä ylöspäin. Mutta toisaalta, väliäkös tuolla.

    Äänestä

  • Teknikon tutkintoon johtava koulutus lakkautettiin amk-uudistuksen myötä, inssi jäi. Kaikki teknikot ovat siis valmistuneet opistoaikana, ennen amk-uudistusta. Sisäänottoa inssikoulutukseen puolestaan on nostettu (-> valmistuneiden taso laskenut) amk-aikana niin rajusti, että aika usein kuulee sanottavan: "nykyinen amk-inssi ei vastaa edes teknikkoa, opistoinssistä puhumattakaan". Ehkä tuo "virallisesta rankingistä" poikkeava teknikkojen sijoittaminen inssien yläpuolelle johtuu tuosta hokemasta (?).

    Äänestä

  • Johtuisko tästä? kirjoitti:

    Teknikon tutkintoon johtava koulutus lakkautettiin amk-uudistuksen myötä, inssi jäi. Kaikki teknikot ovat siis valmistuneet opistoaikana, ennen amk-uudistusta. Sisäänottoa inssikoulutukseen puolestaan on nostettu (-> valmistuneiden taso laskenut) amk-aikana niin rajusti, että aika usein kuulee sanottavan: "nykyinen amk-inssi ei vastaa edes teknikkoa, opistoinssistä puhumattakaan". Ehkä tuo "virallisesta rankingistä" poikkeava teknikkojen sijoittaminen inssien yläpuolelle johtuu tuosta hokemasta (?).

    Vanhoilla tutkinnoilla nostaa arvostusta osittain inhimillinen nostalgiataipumus (vanhoista asioista ei muisteta juuri muita kuin hyviä puolia - vaikea arvioida olisiko teknikkokoulutus oikeasti enää parasta mahdollista nyky- ja tulevaan työelämään).

    Lisäksi kaikki olemassaolevat teknikot ovat nykyään jo konkareita. Insinöörejä tulee taas uusiakin.

    Kun vertaa konkaria ja tuoretta miestä niin ymmärrettäväähän se on. Mutta kokeneen teknikon ja kokeneen inssin kohdalla voidaan sanoa, että erot on suurempia yksilötasolla samantaustaisienkin kesken, kuin mitä erilaiset koulutuspohjat enää vaikuttaa.

    Äänestä

  • Johtuisko tästä? kirjoitti:

    Teknikon tutkintoon johtava koulutus lakkautettiin amk-uudistuksen myötä, inssi jäi. Kaikki teknikot ovat siis valmistuneet opistoaikana, ennen amk-uudistusta. Sisäänottoa inssikoulutukseen puolestaan on nostettu (-> valmistuneiden taso laskenut) amk-aikana niin rajusti, että aika usein kuulee sanottavan: "nykyinen amk-inssi ei vastaa edes teknikkoa, opistoinssistä puhumattakaan". Ehkä tuo "virallisesta rankingistä" poikkeava teknikkojen sijoittaminen inssien yläpuolelle johtuu tuosta hokemasta (?).

    Juuri tuo sisäänottomäärien älytön nosto on johtanut tason romahtamiseen. Jos halutaan, että 70 % ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon, tulee sisään korkeakouluun päästä älykkyydellä n 85 - 90. Opetus on mitoitettava siten, että tuolla älykkyydellä myös valmistuu.

    Muillakin aloilla AMK-opetuksen laatua on moitittu. Hoitajien keskuudessa asiasta on tehty tutkimuskin.
    http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html

    Erityisesti kannattaa huomata lause: "Ammattikorkeakouluista valmistuneet hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoasteelta valmistuneet."

    Opistoista valmistuneet hoitajat vastasivat koulutustasoltaan teknikkoa, AMK:sta valmistuneet insinööriä. Voiko tästä tehdä yleistyksen, ettei AMK-insinööri vastaa osaamiseltaan opisto-teknikkoa?

    Äänestä

  • tutkitusti kirjoitti:

    Juuri tuo sisäänottomäärien älytön nosto on johtanut tason romahtamiseen. Jos halutaan, että 70 % ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon, tulee sisään korkeakouluun päästä älykkyydellä n 85 - 90. Opetus on mitoitettava siten, että tuolla älykkyydellä myös valmistuu.

    Muillakin aloilla AMK-opetuksen laatua on moitittu. Hoitajien keskuudessa asiasta on tehty tutkimuskin.
    http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html

    Erityisesti kannattaa huomata lause: "Ammattikorkeakouluista valmistuneet hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoasteelta valmistuneet."

    Opistoista valmistuneet hoitajat vastasivat koulutustasoltaan teknikkoa, AMK:sta valmistuneet insinööriä. Voiko tästä tehdä yleistyksen, ettei AMK-insinööri vastaa osaamiseltaan opisto-teknikkoa?

    Ammattikorkeakoulussa opiskelevan ei tarvitse hallita käytännön tehtäviä täydellisesti. Hänen täytyy kuitenkin ymmärtää perusperiaatteet ja toimintatavat, jotta tarvittaessa pystyy toimimaan tehtävässä ehkä väliaikaisesti, ehkä päätoimisesti, riippuen omasta taustasta ja kiinnostuksesta. Ammattikorkeakoulussa opiskeleva valmistuu johtotason tehtäviin.

    Tällaisen selityksen olen kuullut.

    Äänestä

  • minä itte kirjoitti:

    Ammattikorkeakoulussa opiskelevan ei tarvitse hallita käytännön tehtäviä täydellisesti. Hänen täytyy kuitenkin ymmärtää perusperiaatteet ja toimintatavat, jotta tarvittaessa pystyy toimimaan tehtävässä ehkä väliaikaisesti, ehkä päätoimisesti, riippuen omasta taustasta ja kiinnostuksesta. Ammattikorkeakoulussa opiskeleva valmistuu johtotason tehtäviin.

    Tällaisen selityksen olen kuullut.

    "..jotta tarvittaessa pystyy toimimaan tehtävässä.." = Tarkoitin tässä siis suorittavia, käytännön tehtäviä.

    Selventääkseni ajatustani vielä esimerkki:
    Insinööri suunnittelee, mutta rakennusmies on se, joka rakentaa.

    Äänestä

  • minä itte kirjoitti:

    Ammattikorkeakoulussa opiskelevan ei tarvitse hallita käytännön tehtäviä täydellisesti. Hänen täytyy kuitenkin ymmärtää perusperiaatteet ja toimintatavat, jotta tarvittaessa pystyy toimimaan tehtävässä ehkä väliaikaisesti, ehkä päätoimisesti, riippuen omasta taustasta ja kiinnostuksesta. Ammattikorkeakoulussa opiskeleva valmistuu johtotason tehtäviin.

    Tällaisen selityksen olen kuullut.

    "Ammattikorkeakoulussa opiskeleva valmistuu johtotason tehtäviin."

    Jaahah. Tuskinpa ne yliopistossa opiskelevat sitten sen vähäpätöisempiin valmistuvat. Ja kun tavoitteeksi on asetettu, että 70% väestöstä suorittaa tutkinnon joko AMK:ssa tai yliopistossa, valmistuu sinun mukaasi 70% väestöstä johtotason tehtäviin. Mutta ketä he sitten enää johtavat? Toinen tosiaanko? Tuostahan riittää lopuille 30%:lle väestöstä jok'ikiselle kaksi henkilökohtaista pomoa/nuppi. Minä ainakin muutan maasta siinä vaiheessa. Yhdessäkin amk:sta valmistuneessa itsestään liikaa luulevassa nulikassa esimiehenä olisi liikaa kestämistä. Kaksi semmoista ihan ikiomina pomoina olisi jo ehdottomasti liikaa kenenkään sietokyvylle.

    Ja eikös muuten suositus ole, että johtotason tehtävistä puhutaan vasta kun on vähintään kaksi päällikkötason alaista. Ja päälliköstä voidaan puhua vasta kun on vähintään kaksi alaista. Niin että 70% kansasta johtajina kuulostaa senkin puolesta vähän hassulta.

    Mutta jatka samaan malliin. Eiköhän Siperia sitten opeta. Ja paljon paremmin kuin mikään superhyperammattimestariylikorkeakoulu.

    Äänestä

  • Laskinko oikein? kirjoitti:

    "Ammattikorkeakoulussa opiskeleva valmistuu johtotason tehtäviin."

    Jaahah. Tuskinpa ne yliopistossa opiskelevat sitten sen vähäpätöisempiin valmistuvat. Ja kun tavoitteeksi on asetettu, että 70% väestöstä suorittaa tutkinnon joko AMK:ssa tai yliopistossa, valmistuu sinun mukaasi 70% väestöstä johtotason tehtäviin. Mutta ketä he sitten enää johtavat? Toinen tosiaanko? Tuostahan riittää lopuille 30%:lle väestöstä jok'ikiselle kaksi henkilökohtaista pomoa/nuppi. Minä ainakin muutan maasta siinä vaiheessa. Yhdessäkin amk:sta valmistuneessa itsestään liikaa luulevassa nulikassa esimiehenä olisi liikaa kestämistä. Kaksi semmoista ihan ikiomina pomoina olisi jo ehdottomasti liikaa kenenkään sietokyvylle.

    Ja eikös muuten suositus ole, että johtotason tehtävistä puhutaan vasta kun on vähintään kaksi päällikkötason alaista. Ja päälliköstä voidaan puhua vasta kun on vähintään kaksi alaista. Niin että 70% kansasta johtajina kuulostaa senkin puolesta vähän hassulta.

    Mutta jatka samaan malliin. Eiköhän Siperia sitten opeta. Ja paljon paremmin kuin mikään superhyperammattimestariylikorkeakoulu.

    70% ihmisistä sopii joukkoon, joiden älykkyysosamäärä on 90:stä ylöspäin. Eli amk:ssa on opiskelijoita, jotka juuri ja juuri voidaan laskea ns. normaaliälyisiin kuuluviksi.

    ??????????????????

    Äänestä

  • Ei kovin kivaa kirjoitti:

    70% ihmisistä sopii joukkoon, joiden älykkyysosamäärä on 90:stä ylöspäin. Eli amk:ssa on opiskelijoita, jotka juuri ja juuri voidaan laskea ns. normaaliälyisiin kuuluviksi.

    ??????????????????

    Todellisuudessa tilanne on vielä surkeampi: Väestön "älykkäämmästä" puoliskosta tuskin kaikki hakeutuvat korkeakouluihin.

    Äänestä

  • karumpi kirjoitti:

    Todellisuudessa tilanne on vielä surkeampi: Väestön "älykkäämmästä" puoliskosta tuskin kaikki hakeutuvat korkeakouluihin.

    Älykkyyden jakautumisesta:
    alle 80: keskitasoa selvästi huonompi
    80..89: keskitasoa hieman huonompi
    90..109: keskitasoinen
    110..119 keskitasoa hieman korkeampi
    120..129 keskitasoa selvästi korkeampi
    130..139 erittäin älykäs
    140 tai yli harvinaisen korkea

    Äänestä

  • Tässä tilastotietoa kirjoitti:

    Älykkyyden jakautumisesta:
    alle 80: keskitasoa selvästi huonompi
    80..89: keskitasoa hieman huonompi
    90..109: keskitasoinen
    110..119 keskitasoa hieman korkeampi
    120..129 keskitasoa selvästi korkeampi
    130..139 erittäin älykäs
    140 tai yli harvinaisen korkea

    Eihän AMK todellakaan ole tyhmien paikka.

    Ehei alkuunkaan... Se on paikka minne yliopistohakujen ylivuoto kanavoidaan. Rajaa X vähä-älyisemmät yleensä kipittävät AMK:n kirjoille, jossa vieläkin vähä-älyisemmät vailla mitään yliopistomahdollisuutta omaavat henkilöt leikkivät korkeakoulua keskenään ja yrittävät saada sen edes näyttämään vertailukelpoiselta yliopiston kanssa.

    AMK:n ja Yliopiston ero on kuin koiran rektumilla ja koiranmakkaralla.

    Sori, taisin särkeä ihanan haaveenne :)

    Bwahahahahahaaa!

    Äänestä

  • YLIOPISTOLAINEN kirjoitti:

    Eihän AMK todellakaan ole tyhmien paikka.

    Ehei alkuunkaan... Se on paikka minne yliopistohakujen ylivuoto kanavoidaan. Rajaa X vähä-älyisemmät yleensä kipittävät AMK:n kirjoille, jossa vieläkin vähä-älyisemmät vailla mitään yliopistomahdollisuutta omaavat henkilöt leikkivät korkeakoulua keskenään ja yrittävät saada sen edes näyttämään vertailukelpoiselta yliopiston kanssa.

    AMK:n ja Yliopiston ero on kuin koiran rektumilla ja koiranmakkaralla.

    Sori, taisin särkeä ihanan haaveenne :)

    Bwahahahahahaaa!

    todellakin noin vaikeaa ja noin huono itsetunto?! Kipitä sinä sinne yliopistoosi itkemään.

    Äänestä

  • YLIOPISTOLAINEN kirjoitti:

    Eihän AMK todellakaan ole tyhmien paikka.

    Ehei alkuunkaan... Se on paikka minne yliopistohakujen ylivuoto kanavoidaan. Rajaa X vähä-älyisemmät yleensä kipittävät AMK:n kirjoille, jossa vieläkin vähä-älyisemmät vailla mitään yliopistomahdollisuutta omaavat henkilöt leikkivät korkeakoulua keskenään ja yrittävät saada sen edes näyttämään vertailukelpoiselta yliopiston kanssa.

    AMK:n ja Yliopiston ero on kuin koiran rektumilla ja koiranmakkaralla.

    Sori, taisin särkeä ihanan haaveenne :)

    Bwahahahahahaaa!

    Keep telling that yourself;)

    Äänestä

  • minä itte kirjoitti:

    Ammattikorkeakoulussa opiskelevan ei tarvitse hallita käytännön tehtäviä täydellisesti. Hänen täytyy kuitenkin ymmärtää perusperiaatteet ja toimintatavat, jotta tarvittaessa pystyy toimimaan tehtävässä ehkä väliaikaisesti, ehkä päätoimisesti, riippuen omasta taustasta ja kiinnostuksesta. Ammattikorkeakoulussa opiskeleva valmistuu johtotason tehtäviin.

    Tällaisen selityksen olen kuullut.

    "Ammattikorkeakoulussa opiskelevan ei tarvitse hallita käytännön tehtäviä täydellisesti. Hänen täytyy kuitenkin ymmärtää perusperiaatteet ja toimintatavat, jotta tarvittaessa pystyy toimimaan tehtävässä ehkä väliaikaisesti"

    Eli sinun mielestäsi esim. sairaanhoitajan ei tarvitse hallita käytännön tehtäviä muuta kuin sen verran, että voi väliaikaisesti vähän teeskennellä sairaanhoitajan hommia? Sairaanhoitajien koulutuksestahan hän puhui, jolle vastasit. Sinä puolestasi puhuit yleisesti amk:ssa opiskelusta, ja siellähän kai sairaanhoitajatkin koulutetaan?

    Mitenkäs se amk-koulutus muuten on nyt yhtäkkiä noin teoreettiseksi vinksahtanut? Eikös amkin pitänyt olla juuri se käytännönläheinen korkeakoulu? Jos kerran sitä amkkien itsensä niin kovasti mainostamaa käytännön osaamistakaan ei amkista saa, niin mitä sieltä sitten saa? Vankan teoriapohjahan antaminenhan on yliopistojen heiniä, eikä amkeista ole kilpailijaksi siinä lajissa. Mitä siis jää amkeille? MITÄ sieltä oikein saa?

    "Ammattikorkeakoulussa opiskeleva valmistuu johtotason tehtäviin."

    Voi Luoja....

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ranking kirjoitti:

Laita seuraavat tutkinnot arvostuksesi mukaiseen järjestykseen:

datanomi, merkonomi, teknikko, tradenomi, amk-insinööri, sosionomi, fysioterapeutti, sairaanhoitaja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu