Hei! Olisin halunnut tietoa siitä että kun lapseni isä kuolee niin "periikö" lapsi isänsä velat? Isällä ei ole mitään omaisuutta omilla nimillään eikä varmana koskaan tule olemaankaan sillä ulosotto olisi kimpussa heti. Velkaakin on niin paljon ettei niitä elinaikanaan kerkeä ikinä maksaa ellei sitten lottovoittoa tule.
Velallinen isä
lapsella
91258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hei!
Yksiselitteinen vastaus on, että lapsesi EI peri isänsä velkoja. Suomessa tai muuallakaan sivistyneessä maailmassa lapsi ei peri vanhempiensa velkoja.
Eri asia on, jos lapsi takaa isänsä velkoja. Takaajan pitää kuitenkin olla yli kahdeksantoista vuotias. Lisäksi takaaminenhan on täysin vapaaehtoista.
että tuttava perheessä mies kuoli ja hänellä oli joku tyyliin elloslaina tms. Hänen lapsensä joutui maksumieheki ja lapsi oli vain muutaman vuoden ikäinen tällöin. Tästä on noin 8 vuotta aikaa. Vainajalla oli ollut jotain kiinteistöä tms. omalla nimellään.
..laki on muuttunut kuolinpesän velkojen osalta parisen vuotta sitten. Aikaisemmassa laissa velan periytymiseltä oli suojalta oikeastaan vain silloin, jos ei puuttunut pesään, eli ei ottanut sieltä mitään varallisuutta, ja luovutti pesän konkurssiin. Tai vaihtoehtoisesti oli täysin passiivinen, eli ei osallistunut mihinkään perinnönjakoon tai kuolinpesän hallintaan, tai luopui muuten perinnöstä.
Nykylaissa riittää todellakin että kunhan tekee perunkirjoituksen ajoissa ja oikein tiedoin, niin velka ei enää sen jälkeen periydy.
selvyyden tähän asiaan! Kiitos asiallisesta ja selvästä vastauksesta!
ajoissa ja oikein käytännössä?
"Nykylaissa riittää todellakin että kunhan tekee perunkirjoituksen ajoissa ja oikein tiedoin, niin velka ei enää sen jälkeen periydy."
Entä sellainen tilanne jos velallinen on saamassa perintöä niin voiko kieltäytyä siitä jolloin perintö menee velallisen lapsille? Vai meneekö perintö automaattisesti voudille?
..hoidetaan lain mukaan.
"mitä tarkoittaa ajoissa ja oikein käytännössä?"
Perintökaaressa on säädetty perunkirjoituksesta, joten laitetaan nyt koko litania tähän:
" 20 LUKU
Perunkirjoituksesta
1 § (18.12.1995/1562)
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, jollei asianomainen lääninverovirasto saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta pesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syystä tätä aikaa pidennä.
2 §
Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä. Jollei osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija ole ottanut pesän omaisuutta haltuunsa, tulee muun henkilön, jolla, sen mukaan kuin 18 luvun 4 §:ssä sanotaan, on omaisuus hoidettavanaan, toimituttaa perunkirjoitus.
Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti.
3 §
Perukirjassa on mainittava toimituksen aika ja paikka, vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä, osakkaiden ja muiden 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden nimet ja kotipaikat sekä lisäksi ilmoitettava alaikäisten osalta myös heidän syntymäpäivänsä ja perillisten kohdalta, miten he ovat vainajalle sukua. Perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta. Jollei jotakin edellä mainittua seikkaa voida ilmoittaa, on siitä ja sen syystä tehtävä merkintä perukirjaan.
Perukirjasta tulee käydä selville, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa saapuvilla. Milloin jollekin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle ei ole annettu tietoa toimituksesta, on se sekä syy siihen perukirjassa mainittava. Jos joku, jolle tieto on toimitettu, ei ole saapunut, on perukirjaan merkittävä, milloin ja millä tavalla hänelle oli tieto annettu.
4 §
Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo. (15.6.2007/710)
L:lla 710/2007 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2008. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo. Vainajan velkoihin merkitään myös velka, jota koskevan ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuus on ennen kuoleman tapahtumista lakannut ulosottolain (37/1895) 2 luvun 24–26 §:n mukaisesti. (20.8.2004/783)
Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös tämän varat ja velat merkittävä perukirjaan. Milloin jommallakummalla puolisolla oli omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, on perukirjassa mainittava, mihin sanottu seikka perustuu. Jos puolisoilla oli yhteistä omaisuutta tai velkaa, on perukirjassa mainittava, mitä siitä tulee kumpaisenkin osalle.
Perukirjassa on lisäksi mainittava ennakkoperintö sekä muu pesään kuulumaton omaisuus, joka on otettava huomioon perillisen lakiosan suuruutta määrättäessä.
5 §
Jos perittävä on tehnyt testamentin tai avioehtosopimuksen, on se otettava tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä liitettävä perukirjaan. Sama koskee muita asiakirjoja, jotka ovat tarpeen pesän tilan selville saamiseksi. Perukirjaan on niin ikään liitettävä kirkonkirjan tai vastaavan rekisterin ote, josta käy selville eloonjäänyt puoliso ja perilliset.
6 §
Pesän ilmoittakoon se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt. Osakkaan sekä eloonjääneen puolison, vaikkei tämä olisikaan osakas, tulee kehotuksesta antaa tietoja perunkirjoitusta varten.
Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta valanteosta riippuvainen, tahi pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. Jos joku muu on ryhtynyt pesän omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin siihen on syytä.
Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan.
7 §
Jos omaisuutta on usealla paikkakunnalla, voidaan jokaisella niistä toimittaa eri perunkirjoitus. Johonkin perukirjaan on otettava pesän varojen ja velkojen yhdistelmä, ja vain tähän perukirjaan on sovellettava, mitä 4 §:n 3 momentissa ja 5 §:ssä on säädetty.
8 § (18.12.1995/1562)
Perukirja on annettava lääninverovirastolle siten kuin perintö- ja lahjaverolaissa (378/40) säädetään.
9 § (18.12.1995/1562)
Jos perunkirjoituksen toimittaminen on laiminlyöty, käräjäoikeuden tulee lääninveroviraston ilmoituksesta määrätä sopiva henkilö toimituttamaan perunkirjoitus.
9 a § (10.11.2006/960)
Jos perittävällä oli kuollessaan kotikunta Suomessa, maistraatti voi kuolinpesän osakkaan, eloonjääneen puolison, pesänhoitajan, pesänselvittäjän, pesänjakajan tai testamentin toimeenpanijan hakemuksesta vahvistaa, että kaikki pesän osakkaat ja perittävän aviopuoliso on merkitty perukirjaan, kuten 3 §:n 1 momentissa säädetään.
Vahvistusta voi hakea miltä tahansa maistraatilta. Jos maistraattien toiminnan tehostamiseksi tai tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi on kuitenkin tarpeen siirtää vahvistuksen antamista koskevien asioiden käsitteleminen toiselle maistraatille, sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset maistraateista, joilta toimivalta siirtyy ja joille se siirtyy, sekä toimivallan jakautumisen perusteista tehtävät vastaanottavien maistraattien kesken. Jos hakemus on otettu vastaan muussa kuin toimivaltaisessa maistraatissa, hakemus on siirrettävä viipymättä toimivaltaiselle maistraatille. Siirrosta on ilmoitettava hakijalle.
Vahvistus on annettava, jos väestötietojärjestelmässä olevien tietojen tai muun saatavissa olevan selvityksen nojalla on perusteltua otaksua, että perukirjassa olevat tiedot ovat oikeat ja täydelliset.
Maistraatin on tehtävä vahvistuksen antamisesta merkintä perukirjan oikeaksi todistettuun jäljennökseen.
9 b § (10.11.2006/960)
Jos vahvistusta ei 9 a §:n mukaan voida antaa, maistraatin tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja virheistä hakijalle sekä palauttaa asiakirjat ilman vahvistusta hänelle. Asiasta tulee ilmoittaa myös henkilölle, joka perukirjan mukaan ottaa vastaan pesää koskevia ilmoituksia.
9 c § (10.11.2006/960)
Oikeustoimi, jonka maistraatin vahvistamaan perukirjaan merkityt pesän osakkaat ovat tehneet pesän puolesta muun kuin pesän osakkaan kanssa, on sitova, vaikka joku osakkaista on jäänyt perukirjaan merkitsemättä, jos se, jonka kanssa oikeustoimi oli tehty, ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, että pesässä oli tällainen osakas.
Haettaessa viranomaiselta oikeuden kirjaamista tai muuta toimenpidettä vahvistettua perukirjaa pidetään riittävänä selvityksenä pesän osakkaista, jollei asiassa muuta ilmene.
10 §
Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja. Siitä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä edellä on perukirjasta säädetty.
11 §
Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta.
12 § (18.12.1995/1562)
Lääninveroviraston 1 §:n nojalla tekemään päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
12 a § (18.12.1995/1562)
Lääninverovirastolle annettu perukirja tai sen tekninen tallenne on säilytettävä pysyvästi. Arkistolaitos antaa tarkemmat määräykset perukirjan ja sen liitteiden säilyttämisestä.
13 §
Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, on noudatettava, mitä perunkirjoituksesta perintöveron määräämistä varten on erikseen säädetty."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
"Entä sellainen tilanne jos velallinen on saamassa perintöä niin voiko kieltäytyä siitä jolloin perintö menee velallisen lapsille?"
Käsittääkseni voi kieltäytyä, kunhan on vain tarpeeksi ajoissa liikkeellä, eikä nimeä sitä kenelle perintö menee.
se kieltäytyminen tapahtuu käytännössä ja meneekö perintö silloin velallisen lapselle/lapsille automaattisesti?
..liittyvää tietoa, joka ainakin päältäpäin katsottuna näyttää olevan ajantasalla:
http://www.laki24.fi/pepe-perinnostaluopuminen.html
Velat eivät periydy, jos perukirja on tehty ja pesä selvitetty lain mukaisesti.