Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Iloiten, minä kuljen.

    Kun syksy saapuu,
    tuntuu että kaikki,
    niskaan kaatuu.
    Yhä aikaisemmin aurinko,
    taivaanrannan taakse,
    painuu.
    Elämä potkii,
    päähän,
    järki menee,
    jäähän,
    kyllästynyt olen,
    tähän,
    syyssäähän.
    Vain harvoja,
    aurinkoisia päiviä,
    jotka piristävät mieltä.

    Vain yksi kesä,
    se hetki jolloin,
    olimme yhdessä.
    Nyt,
    se on mennyttä.
    Silmäsi,
    hiuksesi,
    huulesi muistan,
    itseäni todellisuuden tieltä suistan.

    Näen paljon,
    rakastuneita,
    onnellisia,
    ihmisiä,
    käsikädessä.
    Sellaiseksi,
    en voi enää,
    kuvitella itseä.

    Minkä mahdan tälle,
    synkkyydelle,
    sielun tyhjyydelle?
    Olit hetken valoni,
    minua rakkaudentielle ohjasit,
    pian valo sammui,
    johonkin katosi.

    Yritän kauniita päiviä muistaa,
    vaikka helppoa on,
    vain tuntea tuskaa.
    Jotenkin,
    jos jaksaa voisin,
    monien,
    vuosien,
    päähän,
    ja löytää onnen,
    joka kestää,
    hetken,
    tai ikuisuuden.
    Siitä,
    ehkä,
    olisin iloinen.
    2236
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    älä uskoa ja toivoa menetä,
    kyllä se aurinko risukasaankin paista vielä,
    uso pois,kuinka vaikeeta mullakin on ollut elämässä ja kuinka kärsivällisyyttä kasvatettu,
    rakkaus löytää sinut,,
    kaikkea hyvää sulle
    voimia ja jaksamisia**

    saanhan halia?

    Äänestä

    • Kiitän, saat halia.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    ... kirjoitti:

    Kun syksy saapuu,
    tuntuu että kaikki,
    niskaan kaatuu.
    Yhä aikaisemmin aurinko,
    taivaanrannan taakse,
    painuu.
    Elämä potkii,
    päähän,
    järki menee,
    jäähän,
    kyllästynyt olen,
    tähän,
    syyssäähän.
    Vain harvoja,
    aurinkoisia päiviä,
    jotka piristävät mieltä.

    Vain yksi kesä,
    se hetki jolloin,
    olimme yhdessä.
    Nyt,
    se on mennyttä.
    Silmäsi,
    hiuksesi,
    huulesi muistan,
    itseäni todellisuuden tieltä suistan.

    Näen paljon,
    rakastuneita,
    onnellisia,
    ihmisiä,
    käsikädessä.
    Sellaiseksi,
    en voi enää,
    kuvitella itseä.

    Minkä mahdan tälle,
    synkkyydelle,
    sielun tyhjyydelle?
    Olit hetken valoni,
    minua rakkaudentielle ohjasit,
    pian valo sammui,
    johonkin katosi.

    Yritän kauniita päiviä muistaa,
    vaikka helppoa on,
    vain tuntea tuskaa.
    Jotenkin,
    jos jaksaa voisin,
    monien,
    vuosien,
    päähän,
    ja löytää onnen,
    joka kestää,
    hetken,
    tai ikuisuuden.
    Siitä,
    ehkä,
    olisin iloinen.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu