Otteita viime kuplasta
Lainatarjonta sotkenut asuntomarkkinat:
(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."
Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:
(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."
Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:
(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."
Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:
(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."
Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:
(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"
(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
Lainatarjonta sotkenut asuntomarkkinat:
(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."
Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:
(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."
Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:
(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."
Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:
(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."
Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:
(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"
(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kehitystä on tapahtunut:
Asuin tuolloin vuokralla.
Nyt uudessa isossa omakotitalossa pikkuruisen vuokraneukkukuution kuluilla.
Todella mielenkiintoista luettavaa.
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
WAU -56% ... eli 14% vähemmän kuin seuraava droppi:
Muutos edellisestä neljänneksestä:
1989/1 7.8%
1989/2 1.7%
1989/3 -0.9%
1989/4 -2.9%
1990/1 -2.3%
1990/2 0.2%
1990/3 -1.4%
1990/4 -3.8%
1991/1 -7.0%
1991/2 -1.4%
1991/3 -4.6%
1991/4 -5.6%
1992/1 -3.2%
1992/2 -5.2%
1992/3 -7.3%
1992/4 -5.4%
1993/1 -1.2%
1993/2 0.8%
1993/3 1.2%
1993/4 3.6%
Että -80% toteutuu. Pitäisi olla jo muutaman kuukauden päästä.
taitaa kuule olla toiveajattelua :)
Kämppä kohta. Jos 200 000,- joutuu maksamaan niin luulenpa että se on katto hinnalle. Rommaus alkaa ja uusi koti odottaa MINUA !
http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&.pkg=11906346363800&.pkg=11906346457530&.pkg=11906346363780&list_id=11906346550831&itemcmd=move141&itemgroup_id=50.1&itemgroup_id=50.7&item_id=41.507622
mutta vanhoja sellaisia. Hauskaa että kohta asuu entisen millin kämpässä sadalla - 300 000,-
KANNATTI ODOTTAA !
Lähes parinmiljoonanmarkan asunnot myytiin noin 400-600thmk, jos löysi ostajan,ostajat oli vähissä.
saanut -95% jo parin viikon kuluttua. Maksoit siis kupla hinnan tuosta Eiran neukkukuutio läävästä. Nooooo lohdutukseksi sait homeiset kattopahvit ilman lisähintaa. :)
Tässä vielä asuntojen arvot laskettuna korkoa korolle menetelmällä:
1 (1998/4 arvo)
1,078
1,096326
1,086459066
1,054951753
1,030687863
1,032749238
1,018290749
0,979595701
0,911024002
0,898269666
0,856949261
0,808960102
0,783073379
0,742353563
0,688161753
0,651001019
0,643189006 (1993/1)
0,648334518
0,656114533
0,679734656
Siis matalimmillaan sijoituksen arvo oli
1993/1 64.3% 1989/1 arvosta tai 58.6% (1989/2) arvosta. Mistä tuo -56% tulee?
Sama meno on taas päällä ja kohta romahtaa!
mikään muu kuin tuhnun surkimus:
Sama meno on taas päällä ja kohta romahtaa taas kerran hyvä rommaus!
hän luulee että tietyt tapahtumat koittavat AINA tietyllä ajanjaksolla taloudessa ja varsinkin tietyllä laajuudella. Juuri tähän miinaan tuhnu astui ja meni myymään märkäpäänä juuri silloin kun piti ostaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000001337&posting=22000000024239100#22000000024239100
Pitää vieläkin paikkansa.
Ja tällä perustelit järjettömän suuren lainataakkasi. Lue tuo aloitusjuttu - vai alkoiko syke nousta liikaa?
"Saman tilanteeseen pääsisimme, jos irtaudumme EMU:sta, otamme taas markan valuutaksi, revalvoimme sen arvoltaan 1,7 kertaiseksi (vienti tyrehtyisi, tuontituotteet halpenisivat yms.)"
Mitä EUR/USD=1.41 sinulle sanoo. Noh, todennäköisesti EI MITÄÄN:
paskavaluutta on juuri sen arvoinen mitä sen pitää ollakin. Tuossakin on vielä kuplaa dollarin osalta noin 50%.
linkistäni. En ole sitä itse kirjoittanut!
USDn arvo kansainvälisellä barometrillä mitattuna on 50 YEN --> laske siitä mitä tarkoitin!
"Samaan tilanteeseen pääsisimme, jos irtaudumme EMU:sta, otamme taas markan valuutaksi, revalvoimme sen arvoltaan 1,7 kertaiseksi (vienti tyrehtyisi, tuontituotteet halpenisivat yms.)"
Mitä EUR/USD=1.41 sinulle sanoo. Noh, todennäköisesti EI MITÄÄN:
Ollaanko vielä EMU:ssa?
Onko markka valuuttana?
Onko markka revalvoitu 1,7 kertaiseksi euroon nähden?
Vastaus:
Ollaan EMU:ssa
Ei ole markka, vaan euro valuuttana.
Euro kelluu markkinoilla, eikä sillä ole kiinteää arvoa muihin valuuttoihin nähden.
Yritähän päästä tänne vuoteen 2007 meidän muiden pariin ja lopeta houriminen. Onkohan sulta jäänyt muutama kymmenen vuosilukua todellisuutta kokonaan havaitsematta?
taakka. Juupa juu.
Katsotaanpas
4h+k+s+khh (vantaa) josta velkaa on 32% tämänhetkisestä arvosta. Minua ei haittaa vaikka rommaisi sen kuuluisan 70%. Kyllä kyllä syke nousee hintoja katsellessa. Se on se ajoitus. Ostettu 1998. Tosin minäkin myöhästyin 2v.
S.Y.K.E. N.O.U.S.E.E.
Kerrankin joku on nähnyt vaivaa tällä pastalla. Tuosta hyvästä ansaitsisit talouden Nobelin. Miten nuo uutiset voivat sopia nykypäivään kuin nenä päähän!
haihattelu= day-dreaming, shilly-shallying, toing and froing in english.
Kunnon nopeita asuntojen hinnanlaskuja on ollut kaksi kertaa vuosisadassa.
Rommaus on siis aivan yhtä todennäköistä kuin maailmansodan syttyminen, jos sitä rommausta yritetään perustella takautuvilla historiallisilla seikoilla.
Mutta tulkoon jokainen uskollaan autuaaksi, varsinkin jos se tuskaa oman asunnon puutesta lievittää.
Alan itsekin uskoa rommaukseen, kunhan päivän lehtiin alkaa ilmestyä uutisia myös Neuvostoliiton hajoamisesta!