Miten toimia?
Olen 36-vuotias nainen ja haluaisin kovasti vielä kokea äitiyden ilon ja saada toisen lapsen. Ensimmäinen lapsi on jo murkkuiässä. Lapset olisin hankkinut jo aikaisemmin jos sopiva kumppani olisi löytynyt. Nyt olen kuitenkin niin onnekas että ihana miespuolinen ystäväni on suostunut luovuttajaksi ja haluaisi myös olla läsnä lapsen elämässä miespuolisena roolimallina.
Miten siis asia on eli pääsenkö julkiselle puolelle hoitoihin? Vai pitääkö olla parisuhde/naimisissa? Miespuolinen ystäväni haluaa kuitenkin olla tavallaan anonyymi luovuttaja niinkuin näin virallisesti.
Mitä tutkimuksia miehelle tehdään? Eli montako kertaa häntä tarvitaan?
Vastauksesta kiitollinen kirjoittaja
Olen 36-vuotias nainen ja haluaisin kovasti vielä kokea äitiyden ilon ja saada toisen lapsen. Ensimmäinen lapsi on jo murkkuiässä. Lapset olisin hankkinut jo aikaisemmin jos sopiva kumppani olisi löytynyt. Nyt olen kuitenkin niin onnekas että ihana miespuolinen ystäväni on suostunut luovuttajaksi ja haluaisi myös olla läsnä lapsen elämässä miespuolisena roolimallina.
Miten siis asia on eli pääsenkö julkiselle puolelle hoitoihin? Vai pitääkö olla parisuhde/naimisissa? Miespuolinen ystäväni haluaa kuitenkin olla tavallaan anonyymi luovuttaja niinkuin näin virallisesti.
Mitä tutkimuksia miehelle tehdään? Eli montako kertaa häntä tarvitaan?
Vastauksesta kiitollinen kirjoittaja
Vastaukset 2
Vanhimmat
julkisella ei hoideta muuta kun pareja mutta useimmille yksityisille kyllä, esim. väestöliittoon pääsee sinkkunakin.
Mutta hmm.. ettekö kokeilis miehen kans alkuun ihan "koti-inseminaatiolla"..? Jos ette luonnollisinta keinoo (yhdyntää) halua niin miten olis ns. muumimukimenetelmä..? Tulis paljo halvemmaks ku lääkärin ruiskasemana.
Meille lääkäri sanoi kyllä, että täytettyä 35v hormoonitaso laskee ja kaikki huononee hurjaa vauhtia ja raskaaksi tulemisen mahdollisuus pienene hurjasti. Sen negattiivisen luettelon jälkeen minulle tuli olo, että mä oon aika vanha akka lapsen tekoon.
Minusta 36v on jo senverran liikaa, ettei kannatta odotta ja tuhlata aikaa kotinkonstein. Se voi tärpätä ja monella naisella näin käy, mutta ei kaikille. Alunperinen on varmaan jo kokeillut sitä luonnollista juttua. Toivottavasti.
Minä olin 35 kun aloitin sen homman virallista tietä pitkin ja nyt olen täyttämässä jo 38. Eli kaikki ei onnistuu heti nopeasti.
Ja vaikka hedelmöitys tehtäisi klinikalla, aina on mahdollista ettei päivä täsmää, esim. ovulaattio tapahtuu viikonloppuna tai pyhinä niin kun meillä insemionaattion aikoina. Kuukaudet vaan kuluvat .
Ja ne aloittaa monesti justisa inseminaattiosta, sitä tehtään monesti ennen kun siirtyvät seuravaan vaiheeseen. En todellakaan tietä, meneeko ne heti koeputkijuttuun jos pyytä.
Meille päätetti heti kolmannen inssin jälkeen, että mikrohedelmöitys on se seurava vaihe, ettei edes tarjottu tavallista versiota.
Mikrohedelmöitysta aloitettiin kolmesti.
Ensimmäinen epäonnistui, vaikka tein kaikki loppuun astiin, se ainokainen ei vaan hedelmöitynyt.
Toinen taas loppuun asti ja tuloksena 9 tyhjää follia. Kolmas tuotti tulosta ja nyt kaksi alkiota siirrettiin kohduun ja neljä jäi odottamaan pakkaseen. 5 kk meni siihen mikrojuttuun.
Yhteensä klinikalla hoitossa tuli oltua tähän asti 1,5 vuotta. eikä vielä tietä olenko raskaana tai ei.
Ja ennen sitä vuosi olin yksityisellä ´gynellä hoidossa. Söin glomeja ja testasin ovulaatiopäiviä.
Raskaustestin voin tehdä vasta 6. lokakuuda. Silloin näkee onnistuiko ekasta siirrosta tai ei. huonolla tuurilla ei saa 6 alkiosta mitään...
Hyvällä tuurilla vaikka monta lasta.
Kuka tahansa sitä viestiä sit näkee, toivon että teillä on se hyvää tuuri ja saate vauvat kotiin!