luottako kehenkään, asumiskodeissa, perheyksiköissä ym. huostaanotoissa sijoite paikoissa pelataan likaista peliä, raha haisee ja vain sillä on voimansa.
Hävetkää, te "ylikoulutetut" johtajat, jotka jatkuvasti laitatte esteitä nuorille vanhemmille, heidän pytkimyksissään saada lapsensa takaisin kotiin.
Miten läpinäkyvää, rahan himoista toimintaa, vaviskaa koko valtio valta, tosi väärin tekijät löytyvät laitosmaisista "sijoituskodeista", eikä ne mitään koteja ole ne on pahoinvointilaitoksia.
Joissa työt teetetään hoidokeilla, oikein oksettaa tuo hoitajien velttous.
Vähät te lapsista ja nuorista ajattelette.
Missä se hiileen puhaltaminen on, puuttuuko koko hehkuva hiili?
Päinvastoin oikein te heitätte vettä päälle, jotta viimeinenkin elonkipinä sammuu.
Oikeudenmukaisuutta riittää vain siihen asti, kun oma pussinne karttuu ja kun näyttää siltä, jotta lapsi/nuori voisi päästä takaisin kotiin teette kaikkenne, jotta niin ei kävisi, keinoja kaihtamatta pidätte seteleistä kiinni, jotka ovat samaan pyykkinaruun lapsen kanssa ripustettu.
Nytkö on hyvä mieli, onko?
Vaikka kuka teille noista paikoista mitä sanoisi älkää uskoko, valhetta kaiki joka ikinen "hyvä" keinopyhä sana.
Mutta onneksi on vielä ajattelevia ihmisiä, joille on annettu vähän enemmän ja jotka osaavat käyttää myös tietoaan, sekä määrää, että laatua.
Teidän silmänne raha on jo aikaa sitten sokaissut, ette tarjoa edes lupaamianne palveluita. Mitä, haluatteko valehdella vielä lisää, uskon minä sen, olen nähnyt valheenne ja vielä tulee päivä, kun jotain on silmienne alla, kyllä valvova silmä ja ajankorva on pitkä, Onneksi.
Hävetkää, te "ylikoulutetut" johtajat, jotka jatkuvasti laitatte esteitä nuorille vanhemmille, heidän pytkimyksissään saada lapsensa takaisin kotiin.
Miten läpinäkyvää, rahan himoista toimintaa, vaviskaa koko valtio valta, tosi väärin tekijät löytyvät laitosmaisista "sijoituskodeista", eikä ne mitään koteja ole ne on pahoinvointilaitoksia.
Joissa työt teetetään hoidokeilla, oikein oksettaa tuo hoitajien velttous.
Vähät te lapsista ja nuorista ajattelette.
Missä se hiileen puhaltaminen on, puuttuuko koko hehkuva hiili?
Päinvastoin oikein te heitätte vettä päälle, jotta viimeinenkin elonkipinä sammuu.
Oikeudenmukaisuutta riittää vain siihen asti, kun oma pussinne karttuu ja kun näyttää siltä, jotta lapsi/nuori voisi päästä takaisin kotiin teette kaikkenne, jotta niin ei kävisi, keinoja kaihtamatta pidätte seteleistä kiinni, jotka ovat samaan pyykkinaruun lapsen kanssa ripustettu.
Nytkö on hyvä mieli, onko?
Vaikka kuka teille noista paikoista mitä sanoisi älkää uskoko, valhetta kaiki joka ikinen "hyvä" keinopyhä sana.
Mutta onneksi on vielä ajattelevia ihmisiä, joille on annettu vähän enemmän ja jotka osaavat käyttää myös tietoaan, sekä määrää, että laatua.
Teidän silmänne raha on jo aikaa sitten sokaissut, ette tarjoa edes lupaamianne palveluita. Mitä, haluatteko valehdella vielä lisää, uskon minä sen, olen nähnyt valheenne ja vielä tulee päivä, kun jotain on silmienne alla, kyllä valvova silmä ja ajankorva on pitkä, Onneksi.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Pakko kai ne lapset on johonkin tunkea kun ns. biovanhemmat ei niistä osaa huolehtia. Turhaa sinä huolehdit sijaiskotien ja laitosten raha-asioista, olisit huolehtinut mielummin lapsistasi niin ei tarvitsisi täällä räkyttää. Muita on hyvä syyttää kun omat jauhot ei ole puhtaat mutta jokainen järkevä ihminen näkee senkin läpi joten pistä sinä vaan valheita täynnä oleva suusi suppuun.
huomannut aivan samaa.Eivät ajattele muuta kuin itseään. Kai niiden raukkojen on jostain elettävä, vaikka sitten lapsen hyvin voinnin kustannuksella.
Mahtaa olla mielenkiintoista vastata yhtenevin mielipitein omiin viesteihinsä :D Räikeät yhdyssanavirheet ym. ontuva kielioppi paljastaa. Suosittelen äidinkielenkirjaan tarttumista niin saat muuta ajateltavaa kuin huostaanottokatkeruutesi jonka kanavoit vääriin henkilöihin kykenemättä vielä näkemään sitä todellista syyllistä - itseäsi.
näkevät sijaishuollossa muutkin kuin huostaanottovanhemmat.
suurin osa huostaanotettujen lapsen biovanhemmista on joko päihteiden käyttäjiä tai mielenterveysongelmaisia. Jokainen voinee päätellä, kumpaan luokkaan aloittaja kuuluu.
Sen minä haluaisin nähdä hyvin mielelläni.
Ei pidä huudella tutkimuksista, jos ei pysty perustelemaan ja näyttämään, mihin väitteensä perustaa.
"Pääkaupunkiseudulla sijaisperhepula http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotim aa/2007/04/522272
Julkaistu 24.04.2007 15:57 (päivitetty 16:00)
Sijaiskotipula on jatkunut pääkaupunkiseudulla jo vuosia. Suurin tarve sijaisperheistä on 6-12 -vuotiaille lapsille.
Pääkaupunkiseudun isot kaupungit etsivät ensimmäistä kertaa yhdessä uusia perheitä huostaanotetuille lapsille.
Sijaiskotipula on vaivannut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla jo vuosia. Tällä hetkellä noin sata lasta odottaa pääsyä sijaisperheeseen. Pitkäaikaisen perhehoidon lisäksi tarvitaan perheitä myös lasten ja nuorten lyhytaikaista sijoittamista varten.
Helsingin kaupungin vs. perhehoitopäällikkö Ritva Mantila sanoo, että sijoitusperheitä tarvitaan nyt erityisesti 6-12 -vuotiaille lapsille. Alle kouluikäisille lapsille sijaisperheitä löytyy Mantilan mukaan helpommin.
Tällä hetkellä Helsingin, Espoon ja Vantaan lapsista ja nuorista noin tuhat elää sijaiskodissa. Mantilan mukaan yleisimmät huostaanoton syyt ovat vanhempien mielenterveys- ja alkoholiongelmat.
(MTV3-STT)"
Alle puolet huostaanotoista johtuu päihde- tai mielenterveyssyistä, muutta jos Mantila vain näitä lapsia sijoittaa sijaisperheisiin ja muut (siis valtaosa) laitetaan laitoksiin, niin silloin asian voi parhaalla tahdolla ymmärtää niin kuin Mantila tuossa sanoo. Harhaajohtava tieto kuitenkin Mantilalta, koska kaikista huostaanotoista ja sijoituksista tässä pitäisi puhua. Mikä on syy siihen, että päihdehuostaanottoja halutaan niin voimakkaasti ja jopa viranomaisten taholta korostaa. Vastaan itse: ilmeisesti päihteidenkäyttäjävanhempia voidaan hyvällä omallatunnolla syyllistää, kun taas muut, laitoksiin suljetut lapset ovat kenties nykykäsityksen mukaan aiheettomasti kärsimässä samoin kuin heidän perheensäkin suomen primitiivisessä lastensuojelussa.
Mantila on hyvä ja alkaa tiedottamaan faktaa puolitotuuksien sijaan, kuten hänen virkansa edellyttää.
esiin juuri tämä, mikä käsitys sij.vanhemmillakin on. Meille on juuri kerrottu noin.
Luultavasti tämä myös selittyy sillä, että sij.perheisiin myös sijoitetaan pääsääntöisesti päihde/mielenterveysongelmaisten lapsia.
Siksi myös se käsitys sij.vanhemmilla on niin sitkeässä, koska emme juurikaan muista tapauksista tiedä. Ne muut ilmeisesti on todella laitoksissa tai sitten niissä ammatillisissa perhekodeissa, koska tavallisilla sij.perheillä ei niistä ole tietoa.
Luulisin, että juuri Helsingissä on näin ja siellä on muutenkin ehkä muuta maata enemmän näitä oikeita ongelmaperheitä. Ehkä ei niitä aiheettomia huostiakaan Helsingissä pystytä niin paljon tekemään, kun on kädet täynnä jo noiden aiheellisten ja kiireellisten kanssa. Tämä siis mun olettamus joka perustuu täysin mutuun.
voi amalia armas herää jo. Huomaa, että sinä et ole tehnyt lastensuojelun parissa kauaakaan töitä.
Meillä on ollut 14 sijoituslasta ja kukaan heistä ei ole ollut huvikseen huostaanotettu.
Muutamalla on kotiolot parantuneet ja lapset ovat päässeet kotiin takaisin. Näiden lasten vanhemmat ovat tiedostaneet virheensä ja ottaneet apua.
Ihmettelen suuresti sinun kirjoituksiasi. Esim. tuo Piilipuun juttu. Olet seurannut pidemmän aikaan hänen kirjoitteluaan. Et voi olla huomaamatta kuinka vainoharhainen hän on.
Mistä tiedät että hän on raitistunut? Aivan selvästi hänen kirjoituksensa on välillä niin sekavia, ettei hän voi niitä selvinpäin kirjoitella.
Tälläisten vanhempien pitäisi katsoa peiliin ja miettiä mitä hän voisi itse tehdä itselleen, että lapsi voisi palautua kotiin.
tehnyt tätä työtä vasta reilun 15 vuotta.
Ehkä kuitenkin tänä aikana olen joutunut kokemaan ja näkemään viranomaistoiminnan varjopuolista niin paljon, että en ihan äkkiä mene enää ketään vainoharhaiseksi syyttämään.
Kun itse on kokenut ja nähnyt, sekä lisäksi myös toisilta aivan täyspäisiltä ihmisiltä kuullut heidän kokemuksistaan, siis ihan sij.vanhempien kertomana, niin...
Voin vain todeta, että totuus on tarua ihmeellisempää.
Minulla on ollut vain viisi sijoitettua ja muutama tukilapsi alkuaikoina, etten voi mitenkään määrällä kehuskella. Kuitenkin kun pitää silmänsä ja korvansa auki, eikä teilaa kaikkia suoralta kädeltä valehtelijoiksi, niin voi huomata, ettei mikään ole vaan musta-valkoista.
Jospa sinäkin voisit vähän laajentaa näkemystäsi.
Mitä Piilipuuhun tulee, en hänestäkään täysin ulkopuolisena voi sanoa, onko juovuksissa ja milloin. Lähden siitä, että hän on aidosti huolissaan lapsestaan. Erittäin värikäs persoona hän tuntuu olevan ja tempperamenttia löytyy, mutta ei se vielä ihmisestä tee sekopäistä.
Vainoharhaisuudesta mun näkemyksen mukaan häntä on syytetty aivan liikaa ja aiheetta. Usko jo, että sen verran kauan olen tätä työtä tehnyt, että tiedän, siis TIEDÄN, että aivan kaikki on mahdollista. Et kai nyt ala syyttää minuakin vainoharhaiseksi omien kokemusteni vuoksi.
sinä, sitä lapsia annetaankin, mutta tilanne uskoakseni tulee lähitulevaisuudessa muuttumaan.
Sinun perhe-elämäsi laadun tasosta en ole lähestulkoonkaan varma.
Olet katkeroitunut ihminen, joka on valmis syyllistämään koko ajan muita. Paras aika päivästäsi kuluu turhuuteen, milloin alat kehittämään itseäsi?
Sillä sinulla on totta maar`paljon opittavaa.
Voi, noita lapsi-raukkoja, jotka joutuvat sinun ruokakunnassasi asumaan.
Sillä paljon on annettavaa, jos on taito ja ennen kaikkea halu antaa, onko sinulla niistä kumpaakaan?
Amalialleko vai sitä edeltäneelle kirjoittajalle??
Miten tilanne tulee lähitulevaisuudessa muuttumaan?
kysyn sinulat kaiken tietävältä, että voitko olla aivan varma, että Piilipuun pienellä pojalla on todella asiat niin hyvin, ettei aihetta minkäänlaiseen huoleen ole?
Piilipuu voi siis olla huoletta, lapsi voi hyvin, eikä ikävöi kotiinsa ollenkaan, niinkö?
Minä en niinkään ole kiinnostunut Piilipuusta itsestään, vaan hänen lapsestaan.
Jos on vähänkään totta, mitä Piilipuu on kirjoittanut pojan ikävästä ja surumielisyydestä sekä kohtelusta yleensä, niin eikö jotain tarttis kuitenkin tehdä, että pojan olo paranisi?
Poika on jo sen verran iso, että luulen, ettei kotiinsa halajaisi, jos siellä todella kokee olonsa huonommaksi ja turvattomaksi.
Meidän aiheellisesti huost.otetut eivät mistään hinnasta olisi halunneet takaisin äitiensä luo, koska ovat jo pienestä asti tienneet, mitä se elämä on. eivät myöskään ole edes uskotelleet, että vanhemmat koskaan voisivat niin paljon muuttua, että kotiinpaluu olisi turvallista.
MUTTA eipäheidän vanhempansa myöskään ole täällä palstoilla valittamassa lastensa kohtaloita, heidän kiinnostuksen kohteensa ovat aivan muualla.
Mitä siis voimme päätellä näistä jatkuvasti tänne kirjoittelevista bioista, jotka sinun mielestäsi ovat vain vainoharhaisia.
Minä näen heidän kertomuksistaan aina sen kärsivän lapsen ja lapsen hätä saa minut toivomaan, että oli asiat miten tahansa, niin ainakin viranomaiset osaisivat nähdä aina sen mikä todella on lapsen paras. Minusta on kauheaa ajatella, että lasta pidetään vastentahtoisesti erossa vanhemmistaan.
Jos sinä olet asiantuntija, kuten sanoit, niin pitäisi sinunkin tietää, ettei aiheesta huostatut lapset kauheesti enää niitä entisiä kotioloja ikävöi, eikä myöskään äitejään, siten että haluisvat takasin.
Ilmeisesti sinulle Amalia, lapset ovat tulleet pieninä alle kouluikäisenä. Meille taasen on 5 sijoitettua, joista vain yksi on tullut pienenä. Muut ovat olleet 8-13v. Kyllä lapsi siltikin kaipaa äitiänsä vaikka hyvä olisi sijoituksessakin. Se ikävöiminen riippuu niin monesta tekijästä.
Meillä on nyt kohta 10v. lapsi, ollut meillä vuoden ja on alkoholisti äidin kuopus. Äiti on mitä miellyttävin ihminen selvänä, mutta kun viinanhimo iskee unohtuu lapsi ja tämä tarpeet.
Kyllä tämä lapsi ikävöi äitiä ja haluaisi olla tämän kanssa, paitsi silloin kuin äiti juo. Lapsen mielestä hän voisi asua meillä kun äiti juo ja äidin kanssa kun tämä on selvä. Tätäkin on yritetty sukulaisen kanssa, mutta ei toiminut.
Minä todella toivon ja uskon tämän äidin saavan asiansa kuntoon ja tuen heidän suhdettaan enkä halua heitä vieroittaa, vaikka meidän koti on kuulemma maailman paras, mutta äitiä on silti ikävä.
Meillä on ollut sijoituksessa lapsi, joka oli kokenut väkivaltaa isänsä puolelta hyvinkin paljon. Hän on ollut meillä 4-v ja uskoo isänsä muuttuneet. Hän ikävöi isäänsä ja haluaisi muuttaa kotiinsa. Tapaamisilla isä on tietenkin ollut kunnolla ja laps on unohtanut ne mustelmat ja haavat entisessä elämässä.
lapsi haluaa AINA uskoa vanhempiensa muuttuneet. Ja useinhan vanhemmat sanovatkin niin lapselleen. Oli sitten perää asiassa tai ei.
Amalia on hakoteillä kun uskoo että lapsi ei halua huonoihin oloihin. Lapsi on hyvin usein lojaali vanhempiaan kohtaan. Eikä lapsi/nuori useinkaan tiedä mikä on lapselle parasta.
Ei tiedä että kurjat rajat ovat turvallisuutta.
meidän lapset ovat kaikki tulleet n. kolme vuotiaina ja sitä ennen olleet jo lastenkodissa.
En ihan kirjaimellisesti tarkottanut, etteikö lapsi voisi jollain tasolla siltikin äitiään ikävöidä, mutta kyllä he melkein samaan hengenvetoon toteavat, että ei siitä äidin kanssa elämisestä kuitenkaan mitään tulisi, eli eivät halua enää siihen hullunmyllyyn takasin. Ymmärtävät, että hyvin paljon pitää asiat muuttua, ennen kuin edes harkitsisivat.
Tapaamisia toki odottavat innolla, kun tietävät, että täältä se turva löytyy, heti kun tarvii.
Jotenkin kuitenkin väittäisin, et kyllä sen lapsi osaa jotenkin sanoa, mitä tai miten haluaisi.
Ei lapsi halua irrottautua kokonaan sij.huollosta, ellei ole varma, ettei enää toisten apua tarvitse.
Piilipuun asioillahan tässä on nyt spekuloitu, enkä enempiä aiheesta haluaisi jatkaa, koska tietoni asiasta pohjautuu vain täältä lukemaani, mutta sellasen tunteen on kuitenkin mulle jättänyt, että kyllä siinä jutussa jotain mätää on, ettei äiti aivan turhista huutele.
kun yleistin. Mielipiteeni perustuikin vain omaan kokemukseen ja meillä asuviin lapsiin, josta hölmönä luulin, että olisi yleisempääkin tuontapainen käyttäytyminen.
Hyvä, että toitte omat kokemuksenne mukaan kuvioihin, pääsenpä laajentamaan minäkin näkemyksiäni.
piilipuun asioissa että juuri hänen KAIKKI yhteistyötahot haluavat hänelle pahaa.
Kuinka voi olla niin huono tuuri että juuri hän törmää kaikkiin henkilöihin jotka tekevät laittomuuksia?
Minusta se kertoo jo jotain hänen omasta asennoitumisestaan.
Olen huomannut että moni muukin täällä on ihmetellyt samaa.
Kaikista rankinta hänelle itselleen on tuollainen elämä, kun pitää koko ajan miettiä kuka on hänelle tehnyt ja mitä. Vie aikatavalla voimavaroja.
Olisi oikein mielenkiintoista tietää, mikä on totta ja mikä ei hänen jutuissaa. Vai kirjoitteleeko joku häiriöinen tuollaisia provoja tänne saadakseen kirjoituksia aikaan?
Kun ammattihoitajat täällä korostavat, että sijoitetuille lapsille pidetään kuria ja kovasti pelätään, että muka kaltoinkohdellut lapset saavat sen käsityksen elämästä, että juuri he ovat maailmassa määräävässä asemassa, joiden mukaan muut, normaaleissa oloissa kasvaneet lapset ja aikuiset hyppivät. Tämä pelko nyt ainakin on aivan aiheeton ja absurdi epäloogisuudessaan. Mielestäni päinvastoin, sijoitettuja lapsia pitäisi pyrkiä hemmottelemaan mahdollisimman paljon.
Mitä Piilipuuhun tulee, niin on törkeetä väittää häntä vainoharhaiseksi vain siksi että ette ymmärrä tilannetta. Hän on valittanut aiheellisesti poikansa ensimmäisestä kaltoinkohtelevasta sijarista, mutta hänen valituksiaan ei noteerattu, ennenkuin hän heittäytyi todella hankalaksi ja äänekkääksi ja pisti sossujohtajan ahtaalle. Eli kaikki, joihin hän vetosi pettivät virkavalansa piilipuun kohdalla. Hänkö nyt sitten on vainoharhainen siksi, että viranomaiset ovat heille tyypilliseen tapaan pitäneet kolleegansa puolta. Ei piilipuu ollut vainoharhainen, häntä ja hänen lastaan kiusannut sijarihan menetti piilipuun pojan, vaikka oli kaavaillut pitävänsä häntä kotonaan täysi-ikäisyyteen asti. Sossutantta, joka on piilipuun asioita hoitanut, ei kuitenkaan voi antaa täydellistä voittoa piilipuulle, jonka takia hän on menettänyt kasvonsa, vaan pitää piilipuun vastentahtoista poikaa asumiskodissa. Sehän on vaan ajan kysymys, kun sijoitus päättyy sielläkin, koska noi tantat eivät Suomessa enää kauan juhli. Omalla asiallaan he ovat, eikä lapsen. Jos ajatellaan minkä fyysisen sairauden ja näönmenetyksen piilipuu on käynyt läpi, niin hän on poikkeuksellisen vahva henkisesti jaksaessaan taistella oikeuksistaan ja lapsestaan. Tehkää pellet perässä.
Aloittaja, samaa mieltä olen kanssasi. Ja Teille torveloille tiedoksi, että ei kaikkien huostaanotettujen lapsien vanhemmat ole välttämättä mitään kouluttamattomia, toimeentulotuen varassa eläviä, alkoholisoituneita, syrjäytyneitä,ja velkaantuneita pummeja, niinkuin suurin osa Teistä arvon torveloista tuntuu uskovan.Itse huostaanotetuksi tulleena voin näin jälkeenpäin todeta, että ensin pitää olla vahva näyttö oletetuista ongelmista, jonka jälkeen kartoittaa tarpeeksi hyvin tilanne, arviot sitten sen perusteella. Turhat huostaanotot yleisiä.Opiskelen juristiksi jotta voin tulevaisuudessa auttaa sorrettuja! Ps. Vanhempani ovat lääkäreitä, asunnot, autot ja rahaa on.
nythän vitsin heitit
"Eli kaikki, joihin hän vetosi pettivät virkavalansa piilipuun kohdalla. "
On se merkillistä, että KAIKKI, joiden kanssa Piilipuun asioi, ovat häntä vastaan, epäonnistuneita ja salaliitossa häntä vastaan. Kyllä, vaikuttaa varsin vainoharhaiselta minusta. Aivan kun Helinän itsensäkin jutut, yleistyksiä ja mustavalkoista ajattelua. Ja mikä nerokas logiikka on tämän käsityksen takana: sijoitettuja lapsia pitäisi pyrkiä hemmottelemaan mahdollisimman paljon? Uskomatonta. Mitä hyötyä siitä sitten on? Minkä kuvan elämästä sijoitettu lapsi tällaisesta kohtelusta saa?
Todella kätevää haukkua muita tyhmiksi ja törkeiksi pelleiksi ja sanoa, etteivät muut ymmärrä tilannetta. Mistä helinäkään paremmin tietää, mikä on todellinen tilanne, kunhan vain kuvittelee, että huostaanotetun lapsen äiti on absoluuttisesti oikeassa ja muut väärässä. Näitä kommenttejahan on ollut aikaisemminkin. Viranomaiset kun ovat piruja jotka sortavat oikein viran puolesta biovanhempia. Ja tämä nainen sitten kehuu toisen henkistä vahvuutta. Aha.
Miksi sinusta vieraiden aikuisten pitää olla ankaria paljon kärsineelle lapselle.
Minkä kuvan haluat lapselle tällaisella kohtelulla antaa.
Kysyt myös mitä hyötyä hemmottelusta on. Mitä hyötyä sinun pitää ylipäätään kenenkään lapsesta saada. Oletko niinku jäänyt jotain vaille itse aikuisena ja pyrit nyt hyötymään paljon kärsineestä lapsesta. Koetko, että paljon kärsineen lapsen hemmottelu on jotenkin sinulta pois? Eiköhän paljon kärsinyt lapsi jo ilman sinuakin tiedä, että elämä on kovaa.
mitähän sinä helinä olet niinku jäänyt vaille, kun noin on tarve lukea kaikki aivan tahallaan väärin ja vääristyneenä.
höpö höpö ja lässyn lässyn. miten tuo todellisuuden kuva onkin päässyt noin vääristymään?
luin jostain jutusta, että sinun mielestäsi sijaisäidin olisi pitänyt ostaa 15-vuotiaalle lapselle läppäri lahjaksi tosta vaan. tällaista hemmotteluako tarkoitat? ostaa ja hankkia lapselle kaiken, mitä tämä saa päähänsä pyytää. ja lapsethan pyytävät. uusimmista kännyköistä, levyistä, vaatteista, läppäreistä alkaen kaikki pitäisi antaa, kun lapsi pyytää. hemmotella lasta siis.
ei lapsen hemmottelu ole minulta mitenkään pois. en vain todellakaan ymmärrä mitä sillä saavutetaan. se millä voin hemmotella lapsia, on antaa heille sitä aikaa ja huolenpitoa mitä heidän biovanhempansa eivät ole pystyneet antamaan. minä annan heille rakkautta ja aikaani, sen täytyy riittää.
kyllä, minä asetan rajoja ja vaatimuksia (kotitöitäkin kun joutuu tekemään...), sanon 'ei' aika usein ja kieltäydyn antamasta lapselle ihan kaikkea mitä hän haluaa. sekö on sitten ankaraa? voi, voi.
annapa esimerkkejä siitä miten sijoitettuja lapsia pitäisi hemmotella. toivon todella että meillä on vain erilainen käsitys siitä mitä hemmottelu tarkoittaa.
Ei ole kyllä itseriittoisuudella mitään rajaa. Annat aikaa, joo, mutta oletko ihan varma, että sinun seurasi on niin sanomattoman ihanaa, että siitä joku voisi nauttia. Miksi et näe totuutta. Sinä saat aikaa lapselta, olet saavana osapuolena ajan suhteen, et antavana kuten väität.
Minusta lasta voi hemotella miten vaan, mikä tuottaa hänelle iloa ilman että hänen tarvitsee sitä erikseen pyytää, ansaita tai olla tämän ilonhetken arvoinen. Se voi olla mitä vaan yllätys tai toiveen täyttäminen. Huom! lapsen oman toiveen, ei sen toiveen minkä sijari katsoo soveliaaksi toivoa.
on sulla helinä pokkaa puhua omahyväisyydestä! sinun, joka olet itse julistanut itsesi huostaanotettujen lasten puolustajaksi number one.
mulla on totuus edessäni ja ympärilläni koko ajan. näiden lasten kanssa pysyy realiteetit järjestyksessä jatkuvasti. sinun juttuja lukiessa ihan todella pistää mietityttämään onko sinulla yhtään lasta kotona, kun on noin kaukana tuo todellisuus. lapset suoltavat toiveita ja pyyntöjä jatkuvasti, ei niiden jatkuva toteuttaminen yksinkertaisesti ole mahdollista.
tein pikaisen kyselyn. talossa on tällä hetkellä kaksi lasta: toinen haluaisi ponin (on halunnut jo pitkään, tiedän sen) ja toinen haluaisi rummut, vahvistimen ja sampleripöydän (kuvasto hintoineen lyötiin pöytään...).
minkä toiveen näistä sinä helinä haluaisit toteuttaa?
Olisikohan parempi olla kyselemättä pikagalluppeja lapsilta, kun sinulla ei ole mitään halua saati mahdollisuutta heidän toiveitaan kerran toteuttaa ja olet noin yksinkertainen, että et nyt etkä koskaan tule ymmärtämään mitä olen ajanut takaa. Kuuleppa, älä pidä teille sijoitettuja lapsia koekaniineja, ja kokeitesi tuloksia täällä esittele. Heilläkin on tunteet ja varmaan nyt kun kysyit, herätit ihan turhia toiveita heillä. Kylmäsydäminen ihminen.
edelleen olen sitä mieltä että sinulla ei ole mitään käsitystä arkipäivästä lasten kanssa etkä edelleenkään ole antanut mitään konkreettisia esimerkkejä miten lapsia hemmottellaan. tyhjänpäiväistä jaarittelua ja vääntelyä vain, kuten tavallista.
ja kuule heluna, kuka sanoi, että tässä sijaislapsista oli kyse...
Amalia on aivan oikeassa todetessaan, että lapsi ei kaipaa huonoon kotiin takaisin. Amalialla on tästä omakohtaisia kokemuksia 15 vuoden ajalta ja tiedättekö miksi. Siksi, kun amalialla on tarjota hyvä sijaiskoti sijoitetuille lapsille.
Huonosta sijaiskodista lapsi luonnollisesti haluaa takaisin kotiin, vaikka se koti huono oliskin.
Helinä kirjoittaa, että joku sijaiskoti on hyvä. Maailmankirjat ovat sekaisin. Rasti seinään. Lippu salkoon. Amalialle papukaijamerkki.
Huoh.
Me puhuimme sijaislasten hemmottelusta siksi muiden lasten hemmottelugalluppi juolahtanut mieleeni. Paljon kärsineille lapsille sijoitetuille hemmottelua olisi varmaan paljon mitättömämmätkin asiat kuin ponihevonen, mutta nyt tajuan, ettei varmaan teidän sijaislapset sellaisesta osais edes haaveilla. Mutta pyydän, älä kysy heiltä, tuotat vaan pettymyksen. Hemmotteluhan on pyyteetöntä ja tiedätkö mitä, myös pyytämättä annettua huomiota ja rakkautta. Se menee ehkä pilalle jos kysyt ja sitten sun pitää pitkin hampain se toteuttaa. Hemmottelu on sitä, että kuljet yksikses kaupassa ja näet jotain ja mieleesi tulee, tosta Matti tykkäis, ostanpa sen sille. Mutta aina pitää olla valmis kestämään sekin, että Matti nyrpistää nenänsä eikä yhtään tykkää.
joka ei osaa tavatakaan, lasten kasvattamisesta puhumattakaan.
voi emmä viitti enää turhia pulista sun kanssa, kun meidän maailmat on totaalisen erilaiset. kuvittelet tietäväsi kaiken, mutta näköjään aika kevyeksi jää. miksi mainitsisin erikseen oliko kyse sijaislapsista vai omista lapsista, samalla tavalla koko porukalle hankitaan tavaraa, harrastetta ja muuta elämän täytettä tarpeen mukaan. ja se ponikin on ostoslistalla perheen joka typykän käyttöön kun sekä sijaistyttö että oma tytär ridaavat. musisoivien poikien instrumenttiarsenaali kasvaa lähiaikoina. mut mitäpä näistä.
Hemmottelua on just se, että annetaan lapselle muutenkin kuin tarpeen mukaan huomiota, ja tavaroita, ihan vaan ilahduttamismielessä ja ihan ikiomaksi. Tässä ajatuksemme juuri eroavat ratkaisevasti. Sinä kun et hemmottele.
Mikä on sitten hemmottelua ja mitä sillä mielletään. Sanalla on eri ihmisillä eri merkitys. Monet mieltävät hemmottelun negatiivisesti, että se tarkoittaa rajattomuutta.
Minusta hemmottelu on sitä, että antaa toiselle hyvän mielen usein yllättäen.
Hemmottelu vaatii lapsen kohdalla sitä, että tietää tämän toiveet ja kiinnostuksen kohteet.
Meillä yhdelle on hemmottelua se, että vien hänet shoppailemaan, toiselle metsäretki kahdestaan, kolmannelle leipominen, neljännelle pieni lahja yms. Yleensä lapselle se on hemmottelua, että ottaa nimeenomaan hänet huomioon, hänen tarpeensa ja halunsa.
Minä myönnän, että hemmottelen lapsia ja myönnyn niiden juttuihin ja unohdan välillä olla aikuinen. Mutta se on niin kivaa .
hu,huu, kuuluuko sinne alas, täällä jalustalla tuulee kovin ja päätä huimaa, kiitos kuitenkin.Piti jo aikasemmin puuttua tähän keskusteluun, mut annoin sit olla. Nyt kuitenkin ajattelin sanoa, mikä kuva mulla on. En ole vielä koko keskustelua lukenut, mutta..
Siis, luulen, että tässä puhutaan nyt tavallaan kahdesta eri asiasta.
Se kurinpitäminen mistä tää keskustelu alkoi, käsitykseni mukaan tarkoitti niitä nuoria sijoitettuja jotka ovat sijoituksessa lähinnä omasta syystään. He ovat siis eläneet siten, että on katsottu parhaaksi laittaa heidät valvontaan ja sijoittaa laitosmaiseen kotiin, missä ns. koulitaan nuoria tutustumaan elämän realiteetteihin, kun omat vanhemmat eivät ole siihen pystyneet ja nuoren elämä on lähtenyt pahasti alamäkeen.
Sellaiset nuoret tarvitsevat tiukat säännöt ja myös aika tiukan kurin, ettei lähde käsistä koko homma. Mukana kuvioissa on tälläisissä tapauksissa jo ollut päihteet , rikokset jne.
Sinä olet ilmeisesti puhunut ja ymmärtänyt, että tiukka kurinpito samassa merkityksessä mistä puhuttiin koskisi kaikkia sijoitettuja, myös pieniä. Olen ymmärtänyt, että ajattelet enemmänkin sellasia pieniä, vielä ehkä sylissäpidettäviäkin lapsia ja ihmettelet tiukkaa kurinpitoa heille.
Tottakai pienillekin pidetään "kuria", eli opetetaan mikä on oikein mikä väärin, mutta se on aivan toisen luontoista. Sellaista kuin aivan kaikille pienille lapsille pidetään, eikä eroa mitenkään normaaliperheen lasten kasvatuksesta.
Nuo erityiset säännöt ja kurinpitosysteemit koskevat vain niitä jo piloille menneitä nuoria.
Toivon, et sijarit myös tajuis, että puhutte mahdollisesti toinen aidasta ja toinen seipäistä,
rauhaa naiset, rauhaa
Sijoitus ja kova kuri. Eli siis tuplarangaistus. Minä uskoisin, että rikoksen tehneitä alaikäisiä kun lain mukaan ei tuomita lainkaan, niin se tarkoittaa sitä kanssa. Eli mitään extra-kuria ei taviksilla tai hoitolaitoksilla ole oikeutta antaa nuorille, koska ei oikeuslaitoskaan eikä Suomen laki heitä kuritukseen tuomitse. Oikeutta ei saa ottaa omiin käsiin sen perusteella, että siltä tuntuu. Ystävää ja aikuista ne nuoret on vailla. Vai pidättekö nuoria niin aivottomina, että he eivät muka ymmärrä mikä on rikos ja mikä ei. Kyllä niillä itselläkin hoksottimet pelaa ja kohtelu pitää olla sen mukaista. Ketä vaan ärsyttää, jos pidetään ihan imbessilinä.
totta osittain tuokin. Itse ajattelen sillä tiukalla "kurilla", eli sääntöjen noudattamisella pyrittävän kuitenkin nuoren pitämiseen pois pahanteosta.
Tiedät kai itsekin, että huumeidenkäyttäjä ei hallitse itseään ollenkaan. Usein myös polte rikosten perään saattaa olla liian kova.
Etenkin alkuvaiheessa nuori tarvitsee paljon tiukkoja rajoja ja työtä, mikä vie ajatukset pois siitä vanhasta.
Kun on päästy ns. väljille vesille, niin silloin jo varmaan riittääkin pelkkä kaveruus ja keskustelu.
Pahinta ihmisille yleensäkin on toimettomuus.
Jos ei teetetä varsinaisesti töitä, niin pitäisi olla kuitenkin koko ajan jotain muuta aktiviteettia. Punttisalia, liikuntaa ym.ym.
En puolla ollenkaan sitä toimintaa, mitä monet isot perhekodit harrastavat, että käyttävät hoitoonsa tulleita nuoria suorastaan orjatyövoimana. Kuitenkin on hyvä opastaa nuoret työnpariin edes jossain määrin, etteivät tule työtävieroksuviksi yhteiskunnan eläteiksi.
Eiköhän siinä ole puuhaa tarpeeksi kun opiskelevat itelleen ammatin. Sen jälkeen he voivat mennä töihin ja saada kunnon palkkaa työterapiaksi kutsutun riiston sijaan. Ei ne tyhmiä ole, kyllä rikoksenkin tekemkiseen jotain aivoja tarvitaan.
Narkkarit on asia erikseen, heistä en osaa sanoa mitään. Luulisi, että heidän paikkansa on vierotuksessa eikä sijais- tai perhekodissa.
alussa pelkäsinkin, kun olit niin innoissasi "hyvästä" paikasta lapsellesi.
En muista varoittelinko sinua silloin yhtään, en tainnut uskaltaa, mutta laitokset ei ole koskaan sitä, miltä ens alkuun haluavat ulospäin näyttää.
Vaikka sulla oli huonoja kokemuksia tav. sij.perheestä, niin silti sait lapsesi sieltä pois ja sij.perhetoiminnan loppumaan. Laitoksia (yksityisiäkin), vastaan olet täysin voimaton. Siellä ammatti-ihmiset turvaavat toinen toisensa selustan ja he vetävät aina yhtäköyttä.
Voi miten ikävää, et jouduitte lapsesi kanssa pettymään.
Arvaan myös, ettet voi täällä enää asioista puhua, koska sinua aletaan taas syyttää, ettet ole tyytyväinen mihinkään, et lopulta kuitenkin syy on vain sinussa, ei systeemissä.
Minä olen kuitenki toista mieltä, et tiedoks vaan.
pakko sen "rahan on haista", että saadaan ne pienoiset piltit viimeinkin oikeisiin raameihin!
Ei ole kohtuutonta jos piltit perhekodeissa jopa juovat pesuaineita saadakseen mömmöjä aivoihinsa tms. muita sanomatta jättäen outoja juttuja tehden, joita ei aina kukaan voi ymmärtää!
Miten lie kotona ollut tilanne, mistä he senkin systeemin ovat löytäneet?
Ja miksi ei saa teettää mitään töitä siellä, kyllä moni tykkää tehdä jotain muuta kuin möllöttää huoneissaan arestissa syystä tai toisesta!
Heille kuitenkin annetaan mahdollisuus yrittää tehdä edes jotain, ei niinkuin ehkä kotona raha kouraan haisemaan ja kartsalle että vanhemmat saavat juhlia, miten kukin haluaa!
Kyllä laitoksissakin on hyviä ihmisiä, jotka yrittävät kaikkensa vieraiden pilttejen eteen, eiväthän he ole Jumalia, jos eivät saa pilttejä "käännytettyä oikealle tielle"!
En ole laitoksessa töissä, mutta tunnenpa parin laitoksen lähes koko hlökunnan ja jopa lapsiakin sieltä ja tiedän todella, että "leikin varjolla" siellä täytyy auttaa lapsia!
Taitaapi tulla haloota, ei se mitään!
Monihan tuntee itsekunkin siellä sun täällä!
Voimia kaikille kaikkiin asioihin jne...!
meistä ihan jokaisesta.
Sen jonka pitäisi olla hyvässä vahva ja kestävä, oikeudenmukainen, niin missä se on.
Onneksi valta on osittain jaettua valtaa, asetuksin ja pykälin.
Jaettua valtaa, useille, jotka valvovalla silmällään ei anna toiselta kaikkea ottaa pois.
Näinhän tuo luuli, mutta muuri tuli vastaan, nappasi valtansa takaisin, kun huomasi sitä väärin käytettävän.
Omaksi edukseen aikoi käyttää, heilautta valtikkaansa ja erehtyi.
Samassa kun valtikka heilahti liposi se hänen kädestä toisen käteen, ei hän ehtinyt edes nähdä valtikan loistoa, kävi toisin kuin luuli.
Vihaiset tuulet puhaltelevat tänään laitoksen ympärillä, pieni poika katselee ikkunasta ulos pimeyteen, onneksi äiti on vahva äiti, maailman vahvin, oikea peppi-äiti, se nostelee muitakin kuin vain hevosia.
Tämä hevonen on ihan musta sen karva on kiiltävä ja harja pitkä, se hirnahtelee kaikkialla ja kaikille, se nauraa isoilla hampailaan kaikkien maailman laitokset. Se kurkii ikkunoista sisään näkee pojan ja näyttää taas oikean hevosen naurunsa. Poika nauraa myös. Hevonen nyökkii isolla päällään, poika ymmärtää, he ymmärtävät toisiaan.
Hevonen ravaa laitoksen ympäri, ihmettelee mokomaa niljakasta liivatetaloa.
Tai kun vanhentunut limanuljaskasieni, hyi, täältä lähden.
Poika raoittaa ovea ja hyppää ratsun selkään, yhdessä he lähtevät, laki kainalossa, muurin takaa haettu.
Ja toisessa kädessään valtikka. Nyt otettiin sulta valtikka. Hevonen kiertää vielä kerran "laitoksen" ympäri. Se heittelee harja häntäänsä vielä kerran puolelta toiselle ja unohtaa limanuljuskatuokun.
Levätköön rauhassa, mätä paikka, huutaa poika, tänne jätän mä roskatkin. Siivotkoon se joka sotki paikan, likasi sen, oman nimensä mustasi, haiseva paha limanuljuska.
Mitä kauemmaksi poika hevosella ratsastaa, sen paremmaksi tuli pojan olo, kaikilla saduilla, meinaan hyvillä sellaisilla on tapana päättyä hyvin. Niin tämäkin, kun valtikkan sai se jolle se kuului, pois otti pahalta, noidalta, lumikilta, joka ei oikea ollut.
Nyt lumikki nukkuu kuin prinsessaruusunen syvää unta,haaveilee menetetystä valtikastaan, ehkä hän oppii, valtikkaan seuraavalla kerralla paremmin kantamaan, jos oppii.
Ja herääkö lumikki koskaan. Tänäpäivänä lumikki toivoi, jotta se vain ois ollut pahaa unta.
Mutta valtikkaa ei ole, se ei ole unta.
Näin poika ja hevonen tiesi minne valtikan viedä. Ei koti valtikalle paras ollutkaan, vaan arvo toinen, paikka toinen, pitää ehtiä ennenkuin noita herää.
Tänä satu on satu aikuisille, tai niille jotka luulevat olevansa aikuisisa.
Näyttää olevan kunnilla halu perustaa omia perhekoteja. Kuntien omia. Niissä ei vrk maksa niin paljon kuin yksityisissä kodeissa ja ehkä valvontakin alkaa paremmin pelata. Ja tuskin niissä lapsia pidetään jos huostaanoton perusteet on poistunut.
Ja lapsia ei siirrellä järkyttävien matkojen päähän kotoaan.
Mitäs sijarit nyt sanotte. Alatte varmaan esittää, kuinka lapset tarvitsevat vaikka mitä terapiaa ja siksi teillä vrk maksu on kalliimpi. Voi olla, että lapset ei keksittyjä terapioita tarvitse kuntien ylläpitämissä kodeissa.
hyvä "satu"
Tuo pitäisi saada kirjohin ja kansiin!
Jos nyt joku ällii tehdä tuosta kirjan, ota ihmeessä printti itsellesi, ettei tekijänoikeus mene muualle!
Olen tosissani!
Tai jos on jotain "kirjailijatuttuja" sulla. äkkiä kirjan tekoon!
Niitähän on älyttömiäkin satuja olemassa, mutta minusta tuo oli HYVÄ, voi jos olisin hyvä kuvittaja, tekisin sen kuvituksen, sieluni silmissä näen nuo kuvauksesi kyllä ehkä pienin lisäyksin, niitä nyt tuomatta julki!!
KANNUSTAN, kiitos näkemyksestäsi!
tv vanha sijarimummana joskus ollut!
etkö ymmärrä, että olkoon se perhekoti tai lastekoti kunnan ylläpitämä, ihan mikä tahansa, niin ikinä, ei ikinä pystytä mitään kunnallista laitosta ylläpitämään sillä hinnalla, mitä sijareille maksetaan.
Vuorokausihinta on ainakin kymmenkertainen.
Ai luuletko, että olis jotenkin edullisempaa vai?
Haloooo!!!
että AIVAN VARMASTI hoitajat tietävät sijoitettujen lasten taustan, että KYLLÄ ON OLLUT AIHETTA HUOSTAANOTTOON.
Miksi nyt sitten kirjoitetaan näin:
"Mikä lie kotona ollut tilanne, mistä he senkin systeemin ovat löytäneet?"
niin????
Viestistäsi päätelleen katselet Suomen karttaa kohtuullisen suppealla alueella, mutta....
Kunnat ovat tosiaan perustaneet ja perustamassa jonkin verran omia laitoksia. Kunnallisissa ja yksiyisissä työskenneltyäni voin sanoa, että yksityinen hakkaa kunnallisen mennen tullen.
Kunnallinen ratkaisu ei myöskään aina ole halvempi. Tiedän, että esim. kahdeksikko (hki,espoo,vantaa,tku,tre,oulu,jkl,lahti)kuntien
omissa laitoksissa vuorokausi maksaa noin 190-250 €/vrk.
Valvonnasta voin sanoa sen, että kunnallisten laitosten valvonta on yksityisiäkin mitättömämpää. Yksityisellä työskennellessäni, laitoksen johto kutsui itse lääninhallituksen edustajia käymään vapaasti valitsemanaan ajankohtana.
Eettisesti ja oikein toimiva laitos ei pidä nuoria perusteetta asukkaana. Tämä on todellakin suuri epäkohta tällä hetkellä. Tässä maassa on tällä hetkellä aivan liikaa perhekoteja, ja tarjontaa ei ole niin paljon, että kaikilla olisi jatkuvasti asiakkaita. Todellisuus on, että "asiakkaita" pidetään sisällä tekaistuin verukkein ja jopa tahallaan nuoren tilannetta kriisiyttäen.
Sijaishuolto on tällä hetkellä kriisissä. Tällä hetkellä tarkistusten mukaan maassa on n. 10 lastensuojelulaitosta, jotka ovat todellisia huippuja, perhekoteja n. 30 ja siihen päälle valtion koulukodit, joista aivan kaikki eivät kuitenkaan pääse huippuluokkaan. Tämän porukan jälkeen taso romahtaa!!!
Markkinatalouden huumassa ko. laitoksia ja perhekoteja on laittanut viime vuosina pystyyn sekalainen seurakunta (raha on haissut), jopa poliitikot! Laitoksia ylistetään ja markkinoidaan ilman, että tuote on kunnossa. Tähän syyllistyy myös valtakunnallisesti tunnettu "ry-oy", joka hakee koko ajan kasvua, mutta ei vaivaudu laittamaan olemassa olevaa palvelutuotantoa huippukuntoon. Luottavat ilmeisesti brändiin niin kovasti!!
Vielä heikommaksi menee: Lastensuojelulaitoksia ja perhekoteja kilpailutetaan. Sitä on jo harjoiteltu. kohta kaikki saa täydet pinnat laadusta, sitten vertaillaan enää hintaa. Miten luulette käyvän oikeasti laadukkaille ja pitkäaikaisesta henkilökunnastaan 20-30 % uusia kilpailijoitaan enemmän maksaville yksiköille??
Ne ajetaan alas!!!!!!
johtopäätös voi olla ainoastaan, että taso ei tule ainakaan paranemaan.
Muuten tuosta terapia ym. asiasta. Kenen kotona pyörii jatkuvasti psykiatri tms. Vain sellaisen, jonka äiti/isä on ko. koulutuksen hankkinut. Kyllä meidän yhteiskunta tarjoaa ko. palveluita. olette oikeassa siinä, että korkean vuorokausimaksun perusteleminen "ekstrapalvelulla" on täysin perusteetonta pisnestä!!
Mutta ihmettelen todella, mistä tämä käsitys tulee, ettei sijoitetut lapset ole tottuneet tekemään mitään ja että heidät pitää saada kuriin.
Eikö nyt kuitenkin ole vähän ristiriitaista se, että jos ajatellaan vanhemman olleen juoppo tai mielenterveyspotilas tms. Niin silloinhan lapsi juuri on joutunut tekemään kotonaan kaikkea.
Totta kai lapsille on hyvä, että he puuhastelevat kaikkea, mutta tämä teksti raha kouraan ja vanhemmat saavat juhlia, mistä näillä juopoilla vanhemmilla riittää sitä rahaa vielä antaa kokoajan lapsilleenkin.
No ei mun kaikkea tietysti tarvitse edes tajuta, käyn omaa taisteluani, joka toivon mukaan on pian lopullisesti ohi.
Ja varmasti laitoksissa on hyviäkin ihmisiä, kuten myös sijaisvanhemmissa, mutta minä ainakin haluan sen viimeisenkin kotiin ja olen vasta sitten tyytyväinen ja hiljaa, koska tiedän olevani oikeassa.
Olipa todella tyhmä kirjoitus!
Sijaiskotina voi olla lapsen oma toinen koti myös - luuletko että siellä ajatellaan vain rahaa??
Kyllä mun mielestä olis tärkeää saada nuori turvaan hakkaavalta äidiltä!
Ja mitä töiden teetättämiseen tulee niin kyllä ainakin meidän nuoren tapauksessa k o t o n a teetätetään niitä töitä aivan liikaakin. Kyllä opiskelu on lasten ja nuorten työtä, siinä on jo aivan tarpeeksi!
Sijaiskoteja on monenlaisia - ota se huomioon!