Minkälainen on muodoltaan jakokous pesänjaossa.
Jakokokous
Uuno
142066
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pesänhoitaja tai pesänselvittäjä/-jakaja kutsuu osakkaat jakokokoukseen määrättyyn paikkaan ja määrättynä aikana.
Jakokouksessa tulee olla kaikkien osakkaiden mukana tai valtuutettu ellei itse pääse kokoukseen.
Jos jakokokokous on sopujako osakkaiden kesken, niin ihmeitä tietoja ei kaivata, mutta jos jako on pesänjakajan hallinnassa, niin on syytä varmistaa esim., että pesänselvitys on ensin loppuun suoritetti (pöytäkirja) Testamentti tulisi silloin olla lainvoimainen ja lakiosavaatimukset tehty, jos esim. rintaperillisten kesken on riitaa tai ulkopuolinen on saamassa testamentin mukaan omaisuutta. Ennakkoperinnöt vaadittava otettavaksi huomioon jaossa ja jokaisen perijän tulee saada samanverran osuutta esim. metsäpalstasta eli jaetaan metsät ja maat osiin, mutta pesä voidaan muuttaa kokonaan rahaksi ja jakaa rahat perillisten kesken.
Sitten on vielä huomioitava, että pesään jää rahaa verojen maksua varten, jos sattuisi perijöitä, jotka jättävät veronsa maksamatta.
Jakoa ei tarvitse allekirjoittaa, jos on erimieltä jakoasioista. Jaosta voi valittaa kuuden kuukauden sisällä oikeuteen, mutta siihenkin on ohjeita mistä voi valittaa. Niitä en muista. Asianajaja silloin on otettava, jos lähtee valittamaan jaosta.
Metsäpalstojen lohkominen johtaa ylimääräisiin kustannuksiin.Entä jos joku vaatii metsäpalstan
lohkomista tonteiksi jotta saa hinattua arvoa ylös.
Jokainen osakas saa veronmaksulaput verotoimistosta johon on laskettu hänen osuutensa
perintöverosta.Voiko siihen vedota ettei pysty
maksamaan summaa (ja maksattaa vero pesällä)?
Jos sitten on pesään jätetty verojen varalle, niin vero menee sen osuudesta, joka ei ole verojaan pystynyt maksamaan.
Tämä on mielipide - tieto on eriasia. Toivotaan, että joku tietää tarkemmin pesänjakoasioista.
Perintövero on perinnönsaajan verovelvollisuus ei suinkaan kuolinpesän. Kuolinpesään ei jätetä "varoja verojen maksamista varten", koska kuolinpesä ei ole perintöverovelvollinen. Jokainen perillinen vastaa itse omista perintöveroistaan ja maksaa ne itse omista varoistaan, perityistä tai muista.
Metsäpalstasta ei voi lohkoa osaa tai halkoa sitä kokonaan osiin ilman
kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumusta.
Perinnönjaossa toimitetaan yleensä vain kiinteistön murto-osainen jako
eli osakkaista tulee kiinteistön yhteisomistajia kunkin perintöosuuden
mukaisessa suhteessa.
Minkälainen on pesänhoitajana toimineen osakkaan
tilitys pesänjakajalle.
Pesähän pitää olla selvitetty enenkuin voidaan jakaa.
Pesänjakaja tarvii Perukirjasta kopion jollei itse ole ollut mukana perukirjoituksessa liitteenä kuitit tai jäljennökset niistä.
Jos pesä on yksimielinen(siis ei riitaisa)riittää että kaikki osapuolet sopivat jakoreusteista ja allekirjoittavat ns.Jakotodistuksen jossa luetellaan jaettu omaisuus.
Mutta kun on kysymys kiinteistöistä on paikallaan ottaa lakimies pesänselvittäjäksi ja alioikeus voi määrätä pesän jakajan.Myös pankin lakimies voi toimia pesän jakajana
Kuolinpesän omaisuuden myynistä verojen määrä tulisi selvittää (perittävälläkin saattaa olla maksamattomia veroja) ennenkuin myynnistä saatuja rahoja jaetaa. -Virhe on monessa pesässä tullut, että rahat on jaettu osakkaille, eikä veroihin ole varattu mitään. Sitten joku osakas jättää maksamatta tai ei pysty veroja maksamaan, niin tällöin muut osakkat joutuvat maksumieheksi.
Perijät eivät vastaa vainajan veloista.
Jokainen perijä maksaa itse omalle kohdalleen koituvan veron ei sitä toiset joudu maksamaan.
Mitä pitää tehdä, kun pesänselvittäjä valehteli
suoraan kokouksessa. Hän ei ole tasapuolinen.
Pitääkö maksaa täydestä hänen palkkio??
Jos pesänselittäjä on määrätty käräjäoikeuden taholta ja on esim. tuomarismies t.-nainen, niin maksettava on mitä hän laskuttaa.
Jos on näyttöä valehtelusta tai epäilee rikkomuksia, niin valitus oikeuteen puolenvuoden sisällä, kun on saanut pöytäkirjan selvityksestä.
Jos sitten tämä sama selvittäjä on myös pesänjakaja, niin valitukseen voi ryhtyä vasta pesänjaon jälkeen.
Jos selvitys on kesken tämän määrätyn selvittäjän osalta, niin voi yrittää vaihtaa selvittäjä ja sekin on tehtävä käräjäoikeuden kautta. pesänselvittäjän tulee olla ehdottomasti tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Harvoin näin on, mutta valituksessa on osoitettava, että selvittäjä on sopimaton tehtäväänsä.
Maallikko pesänselvittäjä ei saa ottaa samanlaisia palkkioita kuin tuomarit ja selvittäjän palkkiosta olisi pitänyt sopia etukäkeen, ennen selvitykseen ryhtymistä.
pesän oskas valehteli pesän jakajalle antoi siis väärää tietoa mitä tästä seuraa
Jokainen vastaa lohkomiskuluisaan itse- lainhuudon saatuaan, sillä palstallaan voi: käydä pällistelemässä puustoa, ja kerätä sieniä ja marjoja. Pällistellä niitä kantoja jotka syntyi kun pysi moton käymään, ja pinoja joista voi hykerrellä että onpas puuta, ja myydä ne puut sitten. ja kerätä marjoja ja sieniä.
Käydä pällistelemässä kesämökkihirsiä jos on jo luvat kunnossa, että rakentaa kesämökin, rakennuslupajututkin ym kaava-asiat. Ja kerätä niitä marjoja ja sieniä.
Ja näissä kaikissa esimerkeissä voi, kun lainhuuto on hoidettu, eli se lohkominen, ampua kanalintuja jos muutoin on luvat esim lintukivääriin kunnossa, ja muutenkin metsästyslupa-asiat kunnossa, ja on kyseisen lintulajin metsästysaika ja rauhoittamaton aika sillä alueella. Ja, jopa sisaruksen maalta saa lisäksi kerätä niitä marjoja ja sieniä, jos noudattaa jokamiehenoikeutta, sisaruksen maalla metsästykseen sensijaan tarvitsee maanomistajan luvan.
Että se lohkominenhan tuo selviä käyttöarvoon liittyviä etuja, jotenka miksi siitä ei voisi maksaa? Ihan itse. Kyllä minä ainakin olisin iloinen, jos voisin lohkottaa oman palaseni oikeana maana, ja nauttia jos en lupia hankkisikaan rakentaa, ihan telttalomista omalla maalla. Ja kerätä niitä marjoja, ja joko kantarellia tai rouskuja.
Sisaruksellani ei olisi mitään sanomista siihen mitä teen palstallani- kunhan en vaikuta hänen omiin oikeuksiinsa omaansa, aiheuta häiriötä, tai minkäänlaista haittaa, en roskaisi enkä muutenkaan rasittaisi sen enemppää kunnan kuin muitakaan virkaihmisiä olemisellani omalla maallani aina välistä. Itselleni ainakin ne muistotkin on tärkeitä, ja ne arvot joita edesmenneellä vanhemmallani oli- vahva, aito side suomalaiseen metsäluontoon.
Eihän se lohkominen muuta ole kuin kunkin OMAN erottamista. Jos on mistä erotella, niin ei se kallis kuluerä ole, itse maahan ei siinä maksa!
Saahan perillinen vaatia osuutensa kiinteänä omaisuutenakin- nimenomaan sitähän vainajan jäämistön jaossa ensisijaisesti on kyse, että jaetaan vainajan jäämistöä. Mikä voi olla? Maata, rakennuksia, autoja, vwneitä, museokokoelmaa, arvotonta vanhaa roinaa, käyttöarvoltaan hyviä välineitä- jne, mitä tahansa. Harvan vainajan jäämistö on pelkkää rahaa. Jos joku osakas saa osuutensa alkuperäisessä muodossaan, niin tuskin on paha. Jos osa porukasta haluaa myydä, niin ensin voi osuutensa kiinteänä haluavat erottaa porukasta lohkomalla. Sen jälkeen vastaavat itse palstoistaan. Aivan kauheaa jos saisin itse lapsuuskotini jaossa vain rahaa. Kokisin että oikeuteni omaan maahan isäni jälkeen on viety, vaihdettu arvottomaan.
Mulla kans kyssäri...miten on,aviopuolisoista toinen kuolee ja on vaikka kolme lasta. Omaisuus muodostuu omakotitalosta,irtaimistosta ja vähäisestä määrästä muuta omaisuutta. Leski pitää oman puolen omaisuudesta ja lapset kukin oman prosenttiosuuden.
Pesä jää jakamatta jolloin leski jää asumaan yhteiseen omakotitaloon.
Mikä on tilanne silloin kun yksi pesän osakkaista haluaa pesän jakaa esim.vaikka vuoden kuluttua? Voiko hän esim vaatia kiinteistön myyntiä tms. Radikaalia?