Siinä se asia yksinkertaisuudessaan on. Mitä enemmän hehtaareita sitä kannattavampaa toiminta on.
Ongelmana Suomessa on pieni tilakoko, hyvin harvoilla on mahdollisuutta haalia edes 100 hehtaaria.
On selvää ettei 30 ha elätä, tai no voihan sillä kituuttaa, mutta peltoa pitää olla, jos meinaa pärjätä ilman valitusta.
Kyllä, tiedän tarkalleen mistä puhun. Lähtötilanne oli juuri tuo 30 ha ja kurjuus, nyt ollaan reilussa 60 ha ja taloudellinen tilanne parempi ja ensikesänä lähestyy tuo joskus niin maaginen 100 ha. Laskelmat osoittavat ja käytäntökin, että tulos paranee, koska kiinteät kustannukset ei juuri muutu, sillä 30 ha koneilla menee 100 ha lähes ongelmitta.
Työt hiukan lisääntyy, mutta ei liikaa. Loppujen lopuksi 100 ha on vielä todella pieni vilelyala, sitä pidetään vaan suurena, kun on totuttu todella pieniin pinta-aloihin.
Kenellä on mahdollista niin vuokraa, tai osta peltoa niin paljon kuin ikinä saat, se on helpoin keino parantaa kannattavuutta, viljely kyllä järjestyy sitten ajallaan. Suomessa ei voi peltoa liikaa ollakkaan.
Ps. olin tätä mieltä jo vuonna 1995.
Ongelmana Suomessa on pieni tilakoko, hyvin harvoilla on mahdollisuutta haalia edes 100 hehtaaria.
On selvää ettei 30 ha elätä, tai no voihan sillä kituuttaa, mutta peltoa pitää olla, jos meinaa pärjätä ilman valitusta.
Kyllä, tiedän tarkalleen mistä puhun. Lähtötilanne oli juuri tuo 30 ha ja kurjuus, nyt ollaan reilussa 60 ha ja taloudellinen tilanne parempi ja ensikesänä lähestyy tuo joskus niin maaginen 100 ha. Laskelmat osoittavat ja käytäntökin, että tulos paranee, koska kiinteät kustannukset ei juuri muutu, sillä 30 ha koneilla menee 100 ha lähes ongelmitta.
Työt hiukan lisääntyy, mutta ei liikaa. Loppujen lopuksi 100 ha on vielä todella pieni vilelyala, sitä pidetään vaan suurena, kun on totuttu todella pieniin pinta-aloihin.
Kenellä on mahdollista niin vuokraa, tai osta peltoa niin paljon kuin ikinä saat, se on helpoin keino parantaa kannattavuutta, viljely kyllä järjestyy sitten ajallaan. Suomessa ei voi peltoa liikaa ollakkaan.
Ps. olin tätä mieltä jo vuonna 1995.
Vastaukset 26
Vanhimmat
haalit kun ympärillä on järvi ja metsiä?
Mister Nimetön provosoi oikein kunnolla.
Itse teen 25 ha viljatilalla oikein mukavaa tulosta. Talvet toki teen muuta työtä, kun aika tulee muuten pitkäksi.
Ei ole realististä pyrkiä tuohon 100 hehtaariin näillä pellonhinnoilla. On järkevämpää tehostaa viljelyä tuolla hallinnassa olevalla peltoalalla mm. täsmäviljelyn keinoin.
kyllä vain. mutta kun tulee huono vuosi.
Huonona vuonna, kuten tämä syksy nyt on ollut, yli viidenkymmenen hektaarin tiloilla viljat mätänevät pellossa.
Itse sain kaikki pois syyskuun alkuun mennessä, vaikka viljelyssä oli myös kauraa. Ja sato oli ensiluokkainen laadultaan ja määrältään.
En minäkään näe syytä valittaa vuodentulosta vaikka kesä olikin huono.
Kunhan ensin ostat ne puuttuvat hehtaarit, niin sen jälkeen voit esittää mikä on kurjuuskertoimesi.
Noh juu samaa mieltä olen tosta koko asiasta, kyllä se koko ratkaisee housuissa meinaan muusta olen kyllä hiukka erimieltä. Tippaakaan en valita tällä hiukan yli 60 ha kasvinviljely tilalla tulee toimeen, mutta kyllä on tarpeeksi töitä yhelle miehelle, varsinkin kun sattuu tällänen mukavan kostea syksy ja kesä, hyvä kun kerkesin puimaan viljat ennen kun tuli laatutappioita, saas nähä monta viikkoa menee kyntäessä ?Laitatko hiukan lukuja noista mainitsemistasi asioita eli paljonko kannattaa maksaa vuokraa pelloista jos tähyää tonne yli 100 ha maksatko yli 200 e ha:lta ja kuinka paljon kannattaa maksaa jos ostaa vaikka naapurilta peltoa nin pidätkö 3500 e kalliina ha:lta ? Kuinka vanholla konella meinaat pystyä viljelemään mainitsemaasi 100 ha se on kannattavuuskertoimet reilasa kun tempasee vaikka uuden puimurin tai minkä vain koneen noillakin numeroilla joten en ihan lähtis yleisesti hopottamaan.
pellon hinta jo vähintään 6000 €/ha olkoon pelto millainen rummakko tahansa, hyvistä maksat jo yli 10 000€/ha, joten ei se kovin kannattavaa ole lisätä rajusti kerralla, kun konekantaakin täytyy uusia välillä. Onneksi on jo 60 ha OMAA peltoa ei pankin enää.
ankeeta. Itse aloitin 2000 vuonna. Kannatavuuskerroin 1.4 ja seuraavana vuonna 1.3. Peltoa 20 ha ja lehmiä 20. Nyt on lehmiä 140, peltoa 300 hehtaaria, lisäksi 200 lihamullia ja tilat 200 lisämullille tulossa.
Kannattavuuskerroin on nyt 0.8
Jooh, nuo investoinnit olen rahoittanut muusta yritystoiminnasta saatavalla liikevoitolla, pääomien koroilla.
Enkä valita, on ollut taktinen ratkaisu, jonka hedelmiä odotetaan 20 vuoden päästä.
Se mikä on laskenut pääomien tuottoa roimasti, on ollut juuri peltomaan hankinta. Muu investointitoiminta on kyllä maksanut itsensä takaisin 4 vuodessa, mitä pidän maataloudessa erittäin hyvänä saavutuksena, sillä suuri osa investoinneistani on ollut tuotantorakennuksia.
Laitahan omat lukemasi pöytään, niin vertaillaan hieman. Olishan se muidenkin kiva nähdä todellisia lukemia näiden juttujen taustalta.
Tai saattaa ollakin. Nimittäin hehtaarit ei todellakaan ratkaise tilan kannattavuusongelmia. Esimerkiksi vihannesviljelyssä ja muussa puutarhataloudessa saattaa olla hyvin vähän hehtaareja ja kannattavuus voi olla erittäin hyvä.
Maatalouden lisäksi "pörssi" voi olla muutoinkin kunnossa, eikä tarvitse haalia lisähehtaareja vekselin voimin. Voi olla, että niiden hehtaarien tuomat lisätulot menee suoraan pankeille ja luototusyhtiöille .
ei sitä satoja hehtaareita tarvita,elääkseen.
meillä on n,22 lehmää 30 nuortakarjaa
peltoa 29 hehtaaria,metsää sen verran
et polttopuut saa.
hyvin olemme pärjänneet,kahdelle ihmiselle
tarpeeksi työtä.teemme kaiken itse,ei
harkitakaan urakoitsijoita(huonoja kokemuksia)
emme osta kuin harkiten ja sellaisia
vehkeitä,joita osaa korjata itsekin.
ei mersu tarvitse seistä pihamaalla,
kunhan on rakkine joka vie eteenpäin.
mies tekee kaikki korjaushommat itse,
joka koneeseen.tekee peltohommat
ja rehut yksin.minkä itse jouden apuna
olemaan,navettatöitten ja kodin
töitten välillä.hyvin on pärjätty
velkaa on, lehmistä otetaan se raha
ja mullikoista.ei osteta peltoa,pärjätään
näinkin.on ruokaa pöydässä ja lämmintä.
mitä muuta ihminen tarvitsee.
olen halunnutkin kysyä, niiltä jotka
tekevät isoja navetoita ja ostavat uusia
koneita ja teetättävät työt kumminkin
ulkopuolisilla.
oletteko pitemmän päälle ajatelleet asiaa
miten kauan jaksatte,velkaa velan päälle.
en ole kyllä kateellinen,säälin mieluummin.
ja mikä ajaa tuohon kauheisiin karjoihin?
olen pohtinut, mut en osaa vastata.
olis mukava kuulla mikä teidät on
saanut suurentamaan niin paljon?
utelias vain olisin.kuka uskaltaa vastata
Kyllähän kuvaamallasi toimintamallilla tulette pärjäämään varmasti eläkeikäänne saakka! Samalla tosin varmistatte sen, ettei teidän jälkeen tilaanne jatka kukaan, koska joutuisi aloittamaan kaiken alusta, eli hommaamaan karjan koneet ja pellot. Useimmissa tapauksissa kuitenkin on järkevintä jäähdytellä kalusto loppuun ja ohjata jälkikasvu opintojen kautta maailmalle!
Ps. Surullisin tilanne on se, että investoidaan rajusti velaksi ja koko paska jätetään lapselle, jolla ei ole halua ryhtyä maanviljelijäksi/karjatalousyrittäjäksi!
me ei investointi tuilla tehdä mitään,
korjaamme ja saneeraaamme omilla
rahoilla.elämme sillai kun meille on parempi.
saamme velat maksettua ja navetan sellaiseen
kuntoon,et pojan on hyvä jatkaa puhtaaalta
pöydältä.meillä on ainakin jatkaja.
ei heti niitä valtavia velkoja niskassa
tarvii aloittaa niinkuin me on jouduttu.
ja paljon se on kiinni vanhempien
asenteesta kiinni onko jatkaja vai ei talossa.
jos jatkuvasti hokee lapsille ei tämä
kannata lue johonkin muuhun ammattiin,
se ei paljon anna hyvää kuvaa työstä
jota itse teemme.aivan meidän kylällä
on lopettanut 4 tilaa kun ei jatkajia.
mut ei ole töitä niilläkään jotka
on lukeneita.meillä ei ainakaan ole
negatiivistä sanottavaa maataloudesta.
pärjätään ihan hyvin, vaikka velkaa
on.navetasta otetaan se raha,ei hongat
humise.
ikämme olemme tehneet tätä.
verot maksamme veroina ,konekauppias
vie kaiken mut verottja vain osan.
ennen maksaa veroja enemmän kuin lähtee
suuriin investointeihin.aina olemme
saaneet jotakin uutta navettaan laitettua
pikku hiljaa joka vuosi jotain.
viime vuonna laittettiin uudet parret ja paskakone uusittiin ja 3 traktori
hommattiin.ja kaikki omalla tienaamilla
rahoilla.ja tänä vuonna nuorten karsinoita
uusittiin.
ei se ole kiinni kuin omasta halusta ja
innostusta tähän työhön.
mitä niitä tukia hakee kun ne on tuloksi
luettaviksi.
lehmät kasvatamme omista hiehoista ei ole
yhtään osto lehmää navetassa,8 uutta
hiehoa odottaa tälläkin hetkellä.
saa huonoja ja vanhoja lehmiä sitten
laittaa pois.hyvin on lypsäneet
kiintiöt yli vain menee jatkuvasti.
kiintiöt on 150000 tuhatta.olemme anoneet
lisää mut eivät anna kun emme investoi.
koko ajan me investoimme mutta kun omalla
rahalla,ei heille kelpaa pitäis anoa
investointitukea,sitten voisimme saada lisää
kiintiöitä.kyllä me pärjätään.olkoon
antamata.sonnia kasvatetaan, saadaan
sieltäkin jotain. KYLLÄ SITÄ PÄRJÄÄ
KUN VÄHÄN AJATTELEE PITEMMÄLLE KUIN HUOMISEEN.
Itse tehden ja tulorahoituksella on helposti se työläin tapa nimimerkillä kokemusta on. Itse sain ostaa tilan edullisesti, mutta kaikki karjarakennukset olen jotunut rakentamaan uudesta ja tilakaupan koneista ei ole juuri muita jäljellä kuin navettatöissä käytetty traktori. Rakentamiseen olen hakenut ja saanut investointitukia, vaikka karjatalous minulla onkin enää vähemmistöosuus toiminnasta. Peltokoneisiin olen satsannut paljon koska rahakin tulee pellolta. Tälläkin hetkellä minulla on kaksi timpuria töissä ja itse teen peltotöitä, koska silloin pystyn tienaamaan oman palkkani lisäksi timpurien kulut! Itse tehden jäisi näiden kolmen palkka saamatta. Tilan hoito on hyvin tapauskohtainen asia ja linjavalinta. Itse tehden saa pidettyä kulut kurissa ja taas toisaalta riittävän laajamittakaavainen tuotanto kantaa isojakin kustannuksia.
Me investoitiin uuteen tuotantorakennukseen sen vuoksi että haluttiin elämäämme uusia haasteita.Ja haasteita myös saatiin:)Mutta eipä ole elämä enää yhtäjasamaa.
Suurten tilojen kannattavuushan perustuu mojoviin investointitukiin.Pienet tilat joutuu itse säästämään rahat rakennuksiin,te otatte ne tukina.Helppo puhua soopaa,kun kukaan ei näköjään ymmärrä mitään.
samat pienille ja suurille tiloille noissa rakennetuissa. Ei se prosentti siitä mihinkään nouse, vaikka kustannusarvio kasvaakin. Itseasiassa pienellä tilalla jolla rakennusinvestointi voidaan tehdä oman väen voimin saattaa jopa avustus riittää koko hankkeen valmiiksisaamiseen, suurella tilalla joudutaan käyttämään ulkopuolista työvoimaa, jolloin käytännössä joudutaan laittamaan omia pääomia runsaasti rakennusprojekteihin. Väitän siis että väitteesi on väärä, tai et edes ole halunnut perehtyä rakennetukien myöntämisen ehtoihin.
2. kysyjälle. Meillä on suunniteltu mitä tehdään itse, mitä teetetään. Itse korjataan rehut (myös urakoidaan muille), kevättyöt ja lannan ja lannoitteiden levitykset, muut teetetään urakoitsijoilla. Voisimme tietysti itse tehdä kaiken, mutta silloin joutuisimme nussimaan antiikin aikaisella kalustolla, ja aikaa kuluisi pohjattomasti.
Esim tänä vuonna puintimme 100 ha oli tehty 3 päivän aikana. Urakoitsijan suuri sylinteripuimuri ahmi vehnää sisäänsä aamusta klo 10:00 puoleen yöhön, ja me murskasimme sen laakasiiloon murskan isolla myllyllä. 2 urakoitsijaa ja tilan 1 kone ajoi viljaa pellolta laakasiiloille. Säästyneellä ajalla urakoimme rehua 1,5 viikkoa, laskutettavaa noin 4000 euroa päivä. Siis yhteensä yli 40 000 euroa. Lisäksi korjattiin k.o aikana oma 2 sato.
Päivät oli pitkiä, mutta työ maittaa kun saa keskittyä olennaiseen, silloin myös rutiinit muodostuvat toimiviksi ja työ joutuu, toisin kuin jos pompitaan työstä toiseen.
En palaisi entiseen 20 lehmän ja 20 ha kurimukseen, jolloin kumisaappaita kului 3 paria vuodessa, koko ajan oli kiire ja vitutti.
Mikä on pieni tila? Minulla on omaa peltoa 24 hehtaaria ja olen saanut investointitukia!
ei se kiire ole kuin itse aiheutettua.
pitää hoitaa hommat ettei kiire ja vitutus
ota yliotetta.töitä on meilläkin vaikka
muille jakaa mutta tehdään
ne tärkeysjärjestyksessä.joilla ei ole kiire
tehdään vaikka talvella,ja kesä hommat
kesällä.levätään kun halutaan.
kaikki työt on ehditty tehdä
ajallaan vaikka isäntä on yksin tehnyt
rehut ja kaikki muunkin.silloin on
pitänyt minun olla navetalla yksin,ja sehän
meiltä käy.
hommat on kesä aikaan jaettu molemmille
ja jos hätä tulee jommalle kummalle
mennään kaveriksi.osaan kyllä jo melkein
korjata keiken mitä eteen tulee.
me ei katsota onko se naisten vai miesten työ.
tehdään mitä keritään.kumikengiä voi ostaa
uusia kaupasta jos kuluu,ei nuita kulu
kuin yhdet kesässä.
samalla lailla tukea saa isotkin tilat.
ei täällä tarvitse elää kaikkien samalla
tavalla ja myö otetaan se raha mielellään
vastaan se on meidän palkkaamme.
liekkö nuo isot tilat sen kannattavia kuin
pienetkään.samalla lailla pärjää 24
lehmän karjalla kuin 100 lehmän vielä
paremmin.kirjoita sinä asian oikea laita,
kun kaikki puhuu soopaa.sinä jos tiedät
asian oikean laidean.kerro ihmeesssä
muillekin tyhmille maajusseille.
Karjaameillä vähemmän, mutta peltoa se vajaa 100 ha. Lietteen ajoa kestäisi omalla kalustolla yli viikoksi, keväin syksyin, ja kaiken lisäksi olisi uusittava silti vaunu, joka hajoamispisteessä, kustannus luokkaa yli 50 000€. Viime kesänä ajatettiin lähes kaikki lietteet urakoitsijalla, multaava vaunu, kustannus alle 5000 €, ja säästettiin työaikaa tuo lähes kaksi viikkoa. Sen ajan mies ja traktori oli käytettävissä muihin töihin, ja tuli paljon vähemmän ympäristöhaittaa kirkonkylälle, kun suuremmat kuormat liikkui, lyhyt ajoaika ja pääosin yöaikaan tapahtui levitys, joten aamuun oli hajutkin haihtuneet kun kansa heräili aamutoimiinsa.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/economydoctor/eufadnadvanced
.
100-hehraarin kerhoon!
ettei Suomalainen tilakoko poikkea merkittävästi Eurooppalaisesta tilakoosta--
30 mullia ja 30ha peltoa harrastus pohjalta pitää ittesä just yllä ja voin tehä ympäri vuoden erilaisia konehommia
----