aikaan.Onko muistoja?Minun molemmat ukkini kuolivat syöpää 50.luvulla noin 55 vuotiaina.
Syöpä
isovanhempiemme
8540
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kuoli eturauhassyöpään 1960v 64-vuotiaana. Isoisoäitini kuoli todennäköisesti syöpään myös,koska oli outoja vatsavaivoja 1945v. 72-vuotiaana. Mutta tässä välissä ei ole ollut syöpää vasta kuin minulla.
kuoli 36v.todennäköisesti syöpään.
Olen tonkimalla tonkinut mihin kaikkeen suvuissani on kuoltu. Yleensä on lähdetty suoraan työn äärestä. Paitsi isoäitini 84- (kolme viikkoa vaille) jolla oli suolistosyöpä. Hänellä oli tämä himskatin Sjögren (silloin ei vielä diagnoosia). Ruuansulatus- ja aineenvaihduntahäiriö oli tosi paha. Sen lap-sikin näki ja tajusi. Samana päivänä kun täytti 80 v leikattiin syöpä. Oletin aina että se liittyi ruuansulatuksen ongelmiin (maha jatkuvasti kovalla). Nyt samaa syöpää on suvussa ilman Sjögreniä.
Lapsena ja nuorena kuulin ja tiesin hyvin vähän syövästä tai siihen sairastuneista. Hämärä muistikuva on että pari naapurin rouvaa olisi siihen kuollut. Muuten olen ollut täyspimennossa koko syövän suhteen.
tiedän,että isoäitini on kuollut kohtusyöpään noin 40.vuotiaana ja toinen isoäitini myös syöpään noin 80.vuotiaana.Kaksi enoani on kuollut syöpään,toinen iahn nuorena ja toinen noin 60.vuotiaana.Tätini kuoli 90.luvulla rintasyöpään noin 50.vuotiaana ja toinen tätini noin 40.vuotiaana vuosikymmeniä sitten johonkin maha syöpään.
Minun sukuni jokaisessa sukupolvessa on paljon syöpää.Myös serkkuni on kuollut jo lapsena leukemiaan.
Isovanhemmista en edes tiedä, äidin puoleinen isoisä oli jo kuollut kun synnyin, olisi ollut 90-v silloin. Eikä kyllä ole muistakaan tietoja, mihin kuolivat. Äitini kuoli keuhkosyöpään, hänen sisarpuolensa myös johonkin syöpään, mutta en tiedä mihin, asui Kanadassa. Enokin taisi lopulta kuolla keuhkosyöpään, eli kyllä pitkään vaikka juopottelikin. Isän serkku kuoli vatsasyöpään, ja minun äidinpuoleinen serkkuni lapsena leukemiaan.
oli silloin nelikymppinen, mutta eli kuitenkin ihan ikäihmiseksi ja oli reipas ja terve
Luin juuri Suomen Syöpäpotilaiden Yhdessä-lehdestä professori Inkeri Elovainion haastattelun, jossa hän kertoi, että vielä 50-luvulla vain noin 20 prosenttia syöpäpotilaista oli elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.
Jos ei lehti ole tuttu, sen voi halutessaan lukea verkosta:
http://www.suomensyopapotilaat.fi/lehti.htm
Varmaan monia kiinnostaa tuolla oleva kirjaluettelo; Syöpä romaaneissa ja runoissa.
Minun äiti sairasti syöpää. Hän parani ja kuolinsyy oli sitten aikanaan aivan muu (keuhkokuume).
Tiedän erään kansanparantajan parantaneen syöpiäkin.