mites se.....

olisivat saaneet REILUN KOKOISEN alennuksen!?!?
vai oliko sittenkin se mikkiksen hinta "hieman" korkea.......

mosse kirjoitti:

olisivat saaneet REILUN KOKOISEN alennuksen!?!?
vai oliko sittenkin se mikkiksen hinta "hieman" korkea.......

SuSe on saksalainen. Luulisi että EU:n kilpailuviranomaisilla olisi sanottavaa näin häikäilemättömään kotiinpäin vetämiseen.

Saksalainen ostaa aina saksalaiselta, jos vain mahdollista. Lisäksi kun maa on lamassa, on ymmärrettävää että halutaan tukea oman maan yritystä.

Olisi mielenkiintoista kuulla mikä on mielestänne tietokone-ohjelman, esim. käyttöjärjestelmä, oikea hinta? Eli kuinka paljon on kohtuullinen korvaus tehdystä työstä? Saako yritys tehdä voittoa vai pitääkö tuote myydä nollakatteella? Jos yrityksen tuotteet on annettava ilmaiseksi, mistä saadaan rahat juokseviin kuluihin? Pitäisikö kaikkien ohjelmointiyristen ryhtyä konsulteiksi?

Kumpi on parempi, se että ostatte ohjelman kaupan hyllyltä tietäen paljonko se maksaa vai se että ohjelma on ilmainen, mutta vaatii kallista konsultointia?

Vai haluatteko että kaikki ohjelmoijat hankkivat leipänsä jostain muualta ja tekevät iltaisin ja viikonloppuisin ilmaista koodia teille?

SuSi kirjoitti:

SuSe on saksalainen. Luulisi että EU:n kilpailuviranomaisilla olisi sanottavaa näin häikäilemättömään kotiinpäin vetämiseen.

Saksalainen ostaa aina saksalaiselta, jos vain mahdollista. Lisäksi kun maa on lamassa, on ymmärrettävää että halutaan tukea oman maan yritystä.

Olisi mielenkiintoista kuulla mikä on mielestänne tietokone-ohjelman, esim. käyttöjärjestelmä, oikea hinta? Eli kuinka paljon on kohtuullinen korvaus tehdystä työstä? Saako yritys tehdä voittoa vai pitääkö tuote myydä nollakatteella? Jos yrityksen tuotteet on annettava ilmaiseksi, mistä saadaan rahat juokseviin kuluihin? Pitäisikö kaikkien ohjelmointiyristen ryhtyä konsulteiksi?

Kumpi on parempi, se että ostatte ohjelman kaupan hyllyltä tietäen paljonko se maksaa vai se että ohjelma on ilmainen, mutta vaatii kallista konsultointia?

Vai haluatteko että kaikki ohjelmoijat hankkivat leipänsä jostain muualta ja tekevät iltaisin ja viikonloppuisin ilmaista koodia teille?

sähän et suosi suomalaista...!?!?
millaisen säästön silti saavat vaikka mikkis olis antanut sen 90% alennuksen!!!
ja siihen kilpailuviranomaiseen...mitäs jos ottavat sen takia esim RedHat:in tai Mandraken...mite sit suu pannaan edelleen Linux pohjainen järjestelmä!?!?

mosse kirjoitti:

sähän et suosi suomalaista...!?!?
millaisen säästön silti saavat vaikka mikkis olis antanut sen 90% alennuksen!!!
ja siihen kilpailuviranomaiseen...mitäs jos ottavat sen takia esim RedHat:in tai Mandraken...mite sit suu pannaan edelleen Linux pohjainen järjestelmä!?!?

Alkuperäisen jutun pointti oli ilmeisesti siinä että saksalainen kaupunki (München) oli tehnyt valinnan Windowsin ja Linuxin välillä ja tästä vedetty pidemmälle meneviä johtopäätöksiä ja toiveajattelua siitä mihin suuntaan maailma on menossa.

Todellisuudessa saksalainen kaupunki valitsi saksalaisen ohjelmistoyrityksen ja amerikkalaisen ohjelmistoyrityksen välillä. Tämä kannattaa muistaa siinä vaiheessa jos ja kun päätellään mitä seurauksia jos mitään päätöksestä syntyy.

EU:ssa ja Suomessa on tehty kilpailulainsäädäntö, jotta kaikilla yrityksillä olisi tasavertaiset mahdollisuudet myydä tuotteitaan. Uskoisin että suomalaiset noudattavat tässä suhteessa sääntöjä oleellisesti paremmin kuin eurooppalaiset keskimäärin. Jos kilpailuviranomaiset puuttuisivat tähän (mitä en usko, koska Saksa on ns. suuri euromaa), koko hankinta menisi uusiksi. (Tarjouskilpailu, tarjousten vertailu, valinta).

Yksityinen kuluttaja voi tehdä valintansa tunnepohjalta jos haluaa, mutta samaa vapautta ei ole yrityksillä ja julkisyhteisöillä.

Mitä taas tulee säästöihin voin sanoa oman kokemukseni pohjalta että suurin osa ohjelmistoihin liittyvistä kuluista syntyy käytössä, ei hankintahetkellä. Ohjelmisto voi vaatia esimerkiksi asennuspalveluita. Kustannus on vähintään 1000 euroa päivä. Microsoftin ohjelmien asennus ei vaadi yhtä monta työtuntia / kone kuin Linux. Windowsissa kaikki ohjelmat ja asetukset tulevat RIS-palvelimelta ilman että ihmisen tarvitsee puuttua millään tavalla.

15 000 koneen asennus Windowsille vaatii ainoastaan sen ajan mitä kuluu paketin purkamiseen ja osien kytkemiseen ja koneen buuttaamiseen. Linux vaatii nämä vaiheet, mutta sen lisäksi jonkun pitää alkaa asentaa ohjelmia. Jos arvioidaan että yhden koneen kaikkien ohjelmien asentaminen vie keskimäärin 40 minuuttia/kone, niin 15 000 koneen asennus vaatii 600 000 minuuttia eli 1333 työpäivää. Eli karkeasti ottaen 1 333 000 euron lisäkulu verrattuna Windowsiin.

Tyypillisesti tavallisia käyttäjiä pitää kouluttaa. Kun käyttäjät ovat käyttäneet jotain järjestelmää, niin saman ohjelmiston uuden version oppiminen on helpompaa. Jos arvioidaan että ylimääräistä koulutusta tarvitaan 2 päivää / käyttäjä saadaan tulokseksi 30 000 koulutuspäivää. Jos koulutus järjestetään luokkakoulutuksena (20 käyttäjää/luokka) ja jos hinta lasketaan alakanttiin (1500 €/päivä), niin ylimääräiseen koulutukseen menee 4.5 miljoonaa euroa. Kun työntekijät ovat koulutuksessa, työnantaja menettää heidän työpanoksensa. Koska kyseessä on julkisyhteisö, ylimääräisiä kuluja ei tule niin paljoa kuin yksityisellä yrityksellä. Arvioidaan että ylimääräiset työjärjestelyt (ylityöt, töiden viivästyminen, siirto toiselle työntekijälle) vaativat keskimäärin 0.5 tuntia / työntekijä. Jos arvioidaan työpanoksen nettoarvoksi 10 euroa / tunti, niin tästä syntyy 75 000 euron kulu.

Ylläpitopalvelut eivät toimi automaattisesti ja jonkun täytyy asentaa turvapäivitykset (kai niitä tulee Linuxiinkin). Jos lasketaan että keskimäärin yhtä konetta kohti ylimääräistä työtä tulee 2 tuntia vuodessa, ja että tämä työ on ulkoistettu, kuluja tulee 3.75 miljoonaa euroa.

Yhteenvetona kun kaikki lasketaan yhteen saadaan 10 miljoonaa euroa ylimääräistä kulua kun valittiin Linux. Jos luvut kuulostavat suurelta, niin IT-viikossa on pari viikkoa sitten esitetty arvio että 15 % kuluista syntyy hankintahetkellä.

SuSi kirjoitti:

Alkuperäisen jutun pointti oli ilmeisesti siinä että saksalainen kaupunki (München) oli tehnyt valinnan Windowsin ja Linuxin välillä ja tästä vedetty pidemmälle meneviä johtopäätöksiä ja toiveajattelua siitä mihin suuntaan maailma on menossa.

Todellisuudessa saksalainen kaupunki valitsi saksalaisen ohjelmistoyrityksen ja amerikkalaisen ohjelmistoyrityksen välillä. Tämä kannattaa muistaa siinä vaiheessa jos ja kun päätellään mitä seurauksia jos mitään päätöksestä syntyy.

EU:ssa ja Suomessa on tehty kilpailulainsäädäntö, jotta kaikilla yrityksillä olisi tasavertaiset mahdollisuudet myydä tuotteitaan. Uskoisin että suomalaiset noudattavat tässä suhteessa sääntöjä oleellisesti paremmin kuin eurooppalaiset keskimäärin. Jos kilpailuviranomaiset puuttuisivat tähän (mitä en usko, koska Saksa on ns. suuri euromaa), koko hankinta menisi uusiksi. (Tarjouskilpailu, tarjousten vertailu, valinta).

Yksityinen kuluttaja voi tehdä valintansa tunnepohjalta jos haluaa, mutta samaa vapautta ei ole yrityksillä ja julkisyhteisöillä.

Mitä taas tulee säästöihin voin sanoa oman kokemukseni pohjalta että suurin osa ohjelmistoihin liittyvistä kuluista syntyy käytössä, ei hankintahetkellä. Ohjelmisto voi vaatia esimerkiksi asennuspalveluita. Kustannus on vähintään 1000 euroa päivä. Microsoftin ohjelmien asennus ei vaadi yhtä monta työtuntia / kone kuin Linux. Windowsissa kaikki ohjelmat ja asetukset tulevat RIS-palvelimelta ilman että ihmisen tarvitsee puuttua millään tavalla.

15 000 koneen asennus Windowsille vaatii ainoastaan sen ajan mitä kuluu paketin purkamiseen ja osien kytkemiseen ja koneen buuttaamiseen. Linux vaatii nämä vaiheet, mutta sen lisäksi jonkun pitää alkaa asentaa ohjelmia. Jos arvioidaan että yhden koneen kaikkien ohjelmien asentaminen vie keskimäärin 40 minuuttia/kone, niin 15 000 koneen asennus vaatii 600 000 minuuttia eli 1333 työpäivää. Eli karkeasti ottaen 1 333 000 euron lisäkulu verrattuna Windowsiin.

Tyypillisesti tavallisia käyttäjiä pitää kouluttaa. Kun käyttäjät ovat käyttäneet jotain järjestelmää, niin saman ohjelmiston uuden version oppiminen on helpompaa. Jos arvioidaan että ylimääräistä koulutusta tarvitaan 2 päivää / käyttäjä saadaan tulokseksi 30 000 koulutuspäivää. Jos koulutus järjestetään luokkakoulutuksena (20 käyttäjää/luokka) ja jos hinta lasketaan alakanttiin (1500 €/päivä), niin ylimääräiseen koulutukseen menee 4.5 miljoonaa euroa. Kun työntekijät ovat koulutuksessa, työnantaja menettää heidän työpanoksensa. Koska kyseessä on julkisyhteisö, ylimääräisiä kuluja ei tule niin paljoa kuin yksityisellä yrityksellä. Arvioidaan että ylimääräiset työjärjestelyt (ylityöt, töiden viivästyminen, siirto toiselle työntekijälle) vaativat keskimäärin 0.5 tuntia / työntekijä. Jos arvioidaan työpanoksen nettoarvoksi 10 euroa / tunti, niin tästä syntyy 75 000 euron kulu.

Ylläpitopalvelut eivät toimi automaattisesti ja jonkun täytyy asentaa turvapäivitykset (kai niitä tulee Linuxiinkin). Jos lasketaan että keskimäärin yhtä konetta kohti ylimääräistä työtä tulee 2 tuntia vuodessa, ja että tämä työ on ulkoistettu, kuluja tulee 3.75 miljoonaa euroa.

Yhteenvetona kun kaikki lasketaan yhteen saadaan 10 miljoonaa euroa ylimääräistä kulua kun valittiin Linux. Jos luvut kuulostavat suurelta, niin IT-viikossa on pari viikkoa sitten esitetty arvio että 15 % kuluista syntyy hankintahetkellä.

ja kilpailuttamisesta...tarkoittaako tuo nyt sitä että jos perustan muutaman ihmisen työllistävän yrityksen niin en saakaan vapaasti ottaa suoralta kädeltä Linuxia ja OSS-ohjelmia vaan pitää pyytää tarjoukset mm. Linux-firmoilta ja Mikkikseltä, vertailla niitä ja sitten tehdä valinta?
Ymmärrän että isoissa firmoissa näin ehkä joudutaan menettelemään mutta...

Tosin valintani kallistuisi jokatapauksessa Linuxiin ja OSS-ohjelmiin mutta tuo kilpailuttaminen sinällään on turhan hankalaa ja tuo turhaa vaivaa.

SuSi kirjoitti:

SuSe on saksalainen. Luulisi että EU:n kilpailuviranomaisilla olisi sanottavaa näin häikäilemättömään kotiinpäin vetämiseen.

Saksalainen ostaa aina saksalaiselta, jos vain mahdollista. Lisäksi kun maa on lamassa, on ymmärrettävää että halutaan tukea oman maan yritystä.

Olisi mielenkiintoista kuulla mikä on mielestänne tietokone-ohjelman, esim. käyttöjärjestelmä, oikea hinta? Eli kuinka paljon on kohtuullinen korvaus tehdystä työstä? Saako yritys tehdä voittoa vai pitääkö tuote myydä nollakatteella? Jos yrityksen tuotteet on annettava ilmaiseksi, mistä saadaan rahat juokseviin kuluihin? Pitäisikö kaikkien ohjelmointiyristen ryhtyä konsulteiksi?

Kumpi on parempi, se että ostatte ohjelman kaupan hyllyltä tietäen paljonko se maksaa vai se että ohjelma on ilmainen, mutta vaatii kallista konsultointia?

Vai haluatteko että kaikki ohjelmoijat hankkivat leipänsä jostain muualta ja tekevät iltaisin ja viikonloppuisin ilmaista koodia teille?

jenkeissä ei oo mitään kilpailua, tai oikeammin juurikaan kilpailua, eikös ne automaattisesti valitse Windowsin. ja ole melkeinpä pakotettujakin valitsemaan Windowsin...

SuSi kirjoitti:

Alkuperäisen jutun pointti oli ilmeisesti siinä että saksalainen kaupunki (München) oli tehnyt valinnan Windowsin ja Linuxin välillä ja tästä vedetty pidemmälle meneviä johtopäätöksiä ja toiveajattelua siitä mihin suuntaan maailma on menossa.

Todellisuudessa saksalainen kaupunki valitsi saksalaisen ohjelmistoyrityksen ja amerikkalaisen ohjelmistoyrityksen välillä. Tämä kannattaa muistaa siinä vaiheessa jos ja kun päätellään mitä seurauksia jos mitään päätöksestä syntyy.

EU:ssa ja Suomessa on tehty kilpailulainsäädäntö, jotta kaikilla yrityksillä olisi tasavertaiset mahdollisuudet myydä tuotteitaan. Uskoisin että suomalaiset noudattavat tässä suhteessa sääntöjä oleellisesti paremmin kuin eurooppalaiset keskimäärin. Jos kilpailuviranomaiset puuttuisivat tähän (mitä en usko, koska Saksa on ns. suuri euromaa), koko hankinta menisi uusiksi. (Tarjouskilpailu, tarjousten vertailu, valinta).

Yksityinen kuluttaja voi tehdä valintansa tunnepohjalta jos haluaa, mutta samaa vapautta ei ole yrityksillä ja julkisyhteisöillä.

Mitä taas tulee säästöihin voin sanoa oman kokemukseni pohjalta että suurin osa ohjelmistoihin liittyvistä kuluista syntyy käytössä, ei hankintahetkellä. Ohjelmisto voi vaatia esimerkiksi asennuspalveluita. Kustannus on vähintään 1000 euroa päivä. Microsoftin ohjelmien asennus ei vaadi yhtä monta työtuntia / kone kuin Linux. Windowsissa kaikki ohjelmat ja asetukset tulevat RIS-palvelimelta ilman että ihmisen tarvitsee puuttua millään tavalla.

15 000 koneen asennus Windowsille vaatii ainoastaan sen ajan mitä kuluu paketin purkamiseen ja osien kytkemiseen ja koneen buuttaamiseen. Linux vaatii nämä vaiheet, mutta sen lisäksi jonkun pitää alkaa asentaa ohjelmia. Jos arvioidaan että yhden koneen kaikkien ohjelmien asentaminen vie keskimäärin 40 minuuttia/kone, niin 15 000 koneen asennus vaatii 600 000 minuuttia eli 1333 työpäivää. Eli karkeasti ottaen 1 333 000 euron lisäkulu verrattuna Windowsiin.

Tyypillisesti tavallisia käyttäjiä pitää kouluttaa. Kun käyttäjät ovat käyttäneet jotain järjestelmää, niin saman ohjelmiston uuden version oppiminen on helpompaa. Jos arvioidaan että ylimääräistä koulutusta tarvitaan 2 päivää / käyttäjä saadaan tulokseksi 30 000 koulutuspäivää. Jos koulutus järjestetään luokkakoulutuksena (20 käyttäjää/luokka) ja jos hinta lasketaan alakanttiin (1500 €/päivä), niin ylimääräiseen koulutukseen menee 4.5 miljoonaa euroa. Kun työntekijät ovat koulutuksessa, työnantaja menettää heidän työpanoksensa. Koska kyseessä on julkisyhteisö, ylimääräisiä kuluja ei tule niin paljoa kuin yksityisellä yrityksellä. Arvioidaan että ylimääräiset työjärjestelyt (ylityöt, töiden viivästyminen, siirto toiselle työntekijälle) vaativat keskimäärin 0.5 tuntia / työntekijä. Jos arvioidaan työpanoksen nettoarvoksi 10 euroa / tunti, niin tästä syntyy 75 000 euron kulu.

Ylläpitopalvelut eivät toimi automaattisesti ja jonkun täytyy asentaa turvapäivitykset (kai niitä tulee Linuxiinkin). Jos lasketaan että keskimäärin yhtä konetta kohti ylimääräistä työtä tulee 2 tuntia vuodessa, ja että tämä työ on ulkoistettu, kuluja tulee 3.75 miljoonaa euroa.

Yhteenvetona kun kaikki lasketaan yhteen saadaan 10 miljoonaa euroa ylimääräistä kulua kun valittiin Linux. Jos luvut kuulostavat suurelta, niin IT-viikossa on pari viikkoa sitten esitetty arvio että 15 % kuluista syntyy hankintahetkellä.

"15 000 koneen asennus Windowsille vaatii ainoastaan sen ajan mitä kuluu paketin purkamiseen ja osien kytkemiseen ja koneen buuttaamiseen"

Riippuu paketista myös linuxin saa esiasennetuna.

"Linux vaatii nämä vaiheet, mutta sen lisäksi jonkun pitää alkaa asentaa ohjelmia. Jos arvioidaan että yhden koneen kaikkien ohjelmien asentaminen vie keskimäärin 40 minuuttia/kone"

Luuletko ihan oikeasti että joku rupeaa yksitellen ohjelmia asentamaan ? tehdään yksi image ja vedetään verkon kautta...

valinnanvapaudesta kirjoitti:

ja kilpailuttamisesta...tarkoittaako tuo nyt sitä että jos perustan muutaman ihmisen työllistävän yrityksen niin en saakaan vapaasti ottaa suoralta kädeltä Linuxia ja OSS-ohjelmia vaan pitää pyytää tarjoukset mm. Linux-firmoilta ja Mikkikseltä, vertailla niitä ja sitten tehdä valinta?
Ymmärrän että isoissa firmoissa näin ehkä joudutaan menettelemään mutta...

Tosin valintani kallistuisi jokatapauksessa Linuxiin ja OSS-ohjelmiin mutta tuo kilpailuttaminen sinällään on turhan hankalaa ja tuo turhaa vaivaa.

Tarkennuksena edelliseen viestiini, niin yksityisen firman ei tarvitse kilpailuttaa investointejaan. (Joitain poikkeuksia voi olla jos yritys on valtavan suuri ja hankinnalla on haitallisia vaikutuksia kilpailutilanteeseen. Vaikea keksiä tälläistä tapausta, mutta voi olla teoriassa mahdollista).

Yksityisessä firmassa investointipäätökset tehdään pääsääntöisesti liiketaloudellisin perustein. (Ainakin niissä firmoissa, jotka haluavat välttää konkurssin). Kilpailuttamisen hyödyt ovat varsinkin IT-alalla kyseenalaiset ellei hankinta ole suuri. (> 10 000 €). Tyypillinen myyntikate laitteissa on alle 10 %. Esim. jos myyntikate ensimmäisessä tarjouksessa on 7 % ja jos se saadaan kilpailuttamalla 5 %:iin, ja vaivanpalkkaa (hyötyä) pitäisi saada vähintään 200 €, niin hankinnan pitää olla 10000 € tai enemmän ennen kuin kilpailuttaminen kannattaa.

Julkisyhteisö joutuu taas kilpailuttamaan joka hankinnan, aiemmin siinä oli jokin alaraja, jolloin ihan jokaista nitojaa ei tarvinnut kilpailuttaa. Muutamia poikkeuksia on kuten, että on olemassa vain yksi toimittaja tai että tilaus liittyy aiempaan tehtyyn tilaukseen (on ostettu esim. X:n tietokoneita ja tehdään lisätilaus. Tällöin lisätilausta ei tarvitse kilpailuttaa). Lisäksi on voitu kilpailuttaa jokin isompi puitesopimus, johon tilaus liittyy. Lisäksi jos kilpailuttamista saavutettava hyöty on pienempi kuin siitä aiheutuvat kulut, on aika kyseenalaista kilpailuttaa vaikka virallisesti niin pitäisi toimia.

Jos hankinta on riittävän iso, se pitää ilmoittaa koko EU:n alueella ja antaa näin vaikka suomalaiselle firmalle mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun. Tässä tapauksessa raja todennäköisesti ylittyi. Tosin tarjouskilpailun reunaehdot voidaan kirjoittaa siten, että sillä jolta halutaan ostaa on etulyöntiasema ja jos oikein luovia ollaan, niin haluttu toimija(t) on ainoa joka täyttää reunaehdot. Esim. uusien työpaikkojen luominen otetaan huomioon valittaessa kokonaistaloudellisesti edullisinta. Toimittaja voi esimerkiksi luvata siirtävänsä toimipisteen (X työpaikkaa) paikkakunnalle jos saa tilauksen.

SuSi kirjoitti:

SuSe on saksalainen. Luulisi että EU:n kilpailuviranomaisilla olisi sanottavaa näin häikäilemättömään kotiinpäin vetämiseen.

Saksalainen ostaa aina saksalaiselta, jos vain mahdollista. Lisäksi kun maa on lamassa, on ymmärrettävää että halutaan tukea oman maan yritystä.

Olisi mielenkiintoista kuulla mikä on mielestänne tietokone-ohjelman, esim. käyttöjärjestelmä, oikea hinta? Eli kuinka paljon on kohtuullinen korvaus tehdystä työstä? Saako yritys tehdä voittoa vai pitääkö tuote myydä nollakatteella? Jos yrityksen tuotteet on annettava ilmaiseksi, mistä saadaan rahat juokseviin kuluihin? Pitäisikö kaikkien ohjelmointiyristen ryhtyä konsulteiksi?

Kumpi on parempi, se että ostatte ohjelman kaupan hyllyltä tietäen paljonko se maksaa vai se että ohjelma on ilmainen, mutta vaatii kallista konsultointia?

Vai haluatteko että kaikki ohjelmoijat hankkivat leipänsä jostain muualta ja tekevät iltaisin ja viikonloppuisin ilmaista koodia teille?

Tämäpä kerrassaan veikeä vuodatus on. Mistäs moinen katkeruus on peräisin?

>>
SuSe on saksalainen. Luulisi että EU:n kilpailuviranomaisilla olisi sanottavaa näin häikäilemättömään kotiinpäin vetämiseen.

SuSi kirjoitti:

Alkuperäisen jutun pointti oli ilmeisesti siinä että saksalainen kaupunki (München) oli tehnyt valinnan Windowsin ja Linuxin välillä ja tästä vedetty pidemmälle meneviä johtopäätöksiä ja toiveajattelua siitä mihin suuntaan maailma on menossa.

Todellisuudessa saksalainen kaupunki valitsi saksalaisen ohjelmistoyrityksen ja amerikkalaisen ohjelmistoyrityksen välillä. Tämä kannattaa muistaa siinä vaiheessa jos ja kun päätellään mitä seurauksia jos mitään päätöksestä syntyy.

EU:ssa ja Suomessa on tehty kilpailulainsäädäntö, jotta kaikilla yrityksillä olisi tasavertaiset mahdollisuudet myydä tuotteitaan. Uskoisin että suomalaiset noudattavat tässä suhteessa sääntöjä oleellisesti paremmin kuin eurooppalaiset keskimäärin. Jos kilpailuviranomaiset puuttuisivat tähän (mitä en usko, koska Saksa on ns. suuri euromaa), koko hankinta menisi uusiksi. (Tarjouskilpailu, tarjousten vertailu, valinta).

Yksityinen kuluttaja voi tehdä valintansa tunnepohjalta jos haluaa, mutta samaa vapautta ei ole yrityksillä ja julkisyhteisöillä.

Mitä taas tulee säästöihin voin sanoa oman kokemukseni pohjalta että suurin osa ohjelmistoihin liittyvistä kuluista syntyy käytössä, ei hankintahetkellä. Ohjelmisto voi vaatia esimerkiksi asennuspalveluita. Kustannus on vähintään 1000 euroa päivä. Microsoftin ohjelmien asennus ei vaadi yhtä monta työtuntia / kone kuin Linux. Windowsissa kaikki ohjelmat ja asetukset tulevat RIS-palvelimelta ilman että ihmisen tarvitsee puuttua millään tavalla.

15 000 koneen asennus Windowsille vaatii ainoastaan sen ajan mitä kuluu paketin purkamiseen ja osien kytkemiseen ja koneen buuttaamiseen. Linux vaatii nämä vaiheet, mutta sen lisäksi jonkun pitää alkaa asentaa ohjelmia. Jos arvioidaan että yhden koneen kaikkien ohjelmien asentaminen vie keskimäärin 40 minuuttia/kone, niin 15 000 koneen asennus vaatii 600 000 minuuttia eli 1333 työpäivää. Eli karkeasti ottaen 1 333 000 euron lisäkulu verrattuna Windowsiin.

Tyypillisesti tavallisia käyttäjiä pitää kouluttaa. Kun käyttäjät ovat käyttäneet jotain järjestelmää, niin saman ohjelmiston uuden version oppiminen on helpompaa. Jos arvioidaan että ylimääräistä koulutusta tarvitaan 2 päivää / käyttäjä saadaan tulokseksi 30 000 koulutuspäivää. Jos koulutus järjestetään luokkakoulutuksena (20 käyttäjää/luokka) ja jos hinta lasketaan alakanttiin (1500 €/päivä), niin ylimääräiseen koulutukseen menee 4.5 miljoonaa euroa. Kun työntekijät ovat koulutuksessa, työnantaja menettää heidän työpanoksensa. Koska kyseessä on julkisyhteisö, ylimääräisiä kuluja ei tule niin paljoa kuin yksityisellä yrityksellä. Arvioidaan että ylimääräiset työjärjestelyt (ylityöt, töiden viivästyminen, siirto toiselle työntekijälle) vaativat keskimäärin 0.5 tuntia / työntekijä. Jos arvioidaan työpanoksen nettoarvoksi 10 euroa / tunti, niin tästä syntyy 75 000 euron kulu.

Ylläpitopalvelut eivät toimi automaattisesti ja jonkun täytyy asentaa turvapäivitykset (kai niitä tulee Linuxiinkin). Jos lasketaan että keskimäärin yhtä konetta kohti ylimääräistä työtä tulee 2 tuntia vuodessa, ja että tämä työ on ulkoistettu, kuluja tulee 3.75 miljoonaa euroa.

Yhteenvetona kun kaikki lasketaan yhteen saadaan 10 miljoonaa euroa ylimääräistä kulua kun valittiin Linux. Jos luvut kuulostavat suurelta, niin IT-viikossa on pari viikkoa sitten esitetty arvio että 15 % kuluista syntyy hankintahetkellä.

huomioon tässä tapauksessa kun otit tämän SuSE:n kyseeseen..siinä ON AUTO UPDATE!!!
ja perhana se jopa toimii,toisin kuin mikkiksen,tässä hieman taustaa http://www.itviikko.fi/uutiset/uutinen.asp?UutisID=54689
eli me suomalaiset emme siis voi OLLENKAAN valita Linux:ia jos olisimme isojen firmojen päättäviä elimiä(koskapa Linux:in ydin on lähtöisin täältä....) onhan tää liioiteltu,mut tuota tulkiten mitä kirjoitit!!!

harmaahurtta kirjoitti:

Tämäpä kerrassaan veikeä vuodatus on. Mistäs moinen katkeruus on peräisin?

>>
SuSe on saksalainen. Luulisi että EU:n kilpailuviranomaisilla olisi sanottavaa näin häikäilemättömään kotiinpäin vetämiseen.

Tarkennukseksi edelliseen viestiin niin minua ei olisi pätkääkään haitannut jos RedHat tai joku muu ei-saksalainen olisi tullut valituksi. Miksi olisin katkera jos saksalainen suosii saksalaista?

Koko jutun pointti oli siinä, että on varsin todennäköistä että SuSen valmistajan saksalaisuus painoi valinnassa. Eikä se että kyseessä oli Linux.

Mitä taas tulee hinnoitteluun liittyviin kysymyksiin, niin jos otetaan huomioon vaikka Officen tekemiseen mennyt työpanos (useita tuhansia miestyövuosia), niin ohjelmisto on suorastaan halpa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että ohjelmiston kehittäjille on maksettava korvaus tehdystä työstä enkä usko että pidemmän päälle on kenenkään etu että ohjelmistot ovat ilmaisia.

Konsultointi ja koulutus ovat kaksi eri asiaa. Koulutus on yleensä etukäteen suunniteltua, helposti budjetoitavaa toimintaa jossa on selkeä alku ja loppu. Konsultoinnissa on alku muttei selkää loppua.